iitimo

Seinän takana kaikki on toisin

Kauniisti sisustettuja, siistejä pikku asuntoja. Vireitä ihmisiä, iästä riippumatta. Seinän takana kaikki on toisin. Ummehtunut kuumuus hohkaa puoleen seinään ulottuvan jätevuoren yllä. Homeisten astioiden ja kauttaaltaan levinneiden ruoantähteiden haju sekoittuu tupakan ja vanhan viinan löyhkään. Kuvottaa. Rojun ja jätteiden keskellä paskainen polku elämän perustarpeiden suuntiin.


Seuraavassa asunnossa on vain pari likaista patjaa, ilman vuodevaatteita. Pienellä pöydällä muutama likainen astia. Talouden ainoat. Vanhoja suodatinpusseja poroineen tiskipöydällä. Loput ovat levinneet yksinäisen kulkijan jaloissa pitkin lattioita. Haju on hieman vähemmän hirveä, koska kylmyys on estänyt homeiden kasvamisen. Ikkunat ja ovet repsottavat rikkinäisinä. Puolet pattereista on jääkylmiä.


Seuraava asunto. Kimeä haukku ja silmiä kirvelevä ammoniakin katku. Eläinten karvat ja pöly tukkivat hengitystiet. Koiria ja kissoja, enimmillään seitsemän yhdessä asunnossa. Kennel rivitalossa.


Lapsiperheitä ahtaissa asunnoissa. Sänky on ainoa paikka, johon mahtuu viettämään aikaansa. Likaiset ja puhtaat pyykit muodostavat röykkiöitä muiden kalusteiden päälle ja lattioille. Jos tuli pääsee irti, niin kuormaa riittää nieltäväksi. Kaiken pölyn keskellä seisoo pölynimuri kaikkein pölyisimpänä.


Otanta on viime viikolta erään hämäläisen kunnan vuokra-asunnoista. Tehtävä: Yrittäkää saada lämmitys toimimaan. 180 asuntoa, suurin osa kaukolämmössä. Vajaat 800 patteria käytiin yksitellen läpi ja verkostot pestiin. Lupa vaihtaa 100 rikkinäistä termostaattia venttiileineen. Ei mitään vastaavaa hyötyä, koska ulkoisten vikojen lisäksi yli 80 % patteriventtiileistä on täysin jumissa tai alkaa vuotaa säätämistä yrittäessä. Jos vaihdat osan, alkaa yksi asunto lämmetä, mutta naapurissa lakkaa toimimasta kokonaan. Harmittavasti valmistaja on kotimainen ja laatu on uutenakin keskinkertainen. Sanalla sanoen kertakäyttötuote. Joudumme aina suosittelemaan tilalle laadukkaampaa ulkomaista.


Tehtiin se, mitä tilaajan määrärahan puitteissa voitiin. Raportoitiin tilaajalle kaikista havaituista vioista ja korjaustarpeista. En tiedä, tapahtuuko niille mitään. Ehkä joskus.


Eräs rouva kertoi nukkuneensa kylmyyden vuoksi vaatteet päällä vuodesta 2004, kun oli asuntoon muuttanut. Epäili, että teemme saman kuin kaikki muutkin. Teemme jotain, mutta mikään ei muutu. Hänen kohdallaan luultavasti onnistuimme. Patterit oli asennettu 80-luvulla väärin, eivätkä ne ole edes voineet toimia. Apu jää kuitenkin tilapäiseksi. Tarvittaisiin täysremontti koko järjestelmään. Uusilla ovilla ja ikkunoilla ryyditettynä käypiä asuntoja vielä vuosikymmeniksi. Vain yksi taloyhtiö olisi huonosti rakennettuna purkua vaille. Muutamissa korjattavissa olevia rakennusvirheitä.

 

Karkeasti 20 % asunnoista oli sellaisia, joiden perusteella asukkaalla ei olisi edellytyksiä itsenäiseen asumiseen, tai ainakin jonkinlainen päivittäinen apu olisi tarpeen. Kuin pilaantuvia säilykkeitä odottamassa pois heittämistään. Jos he eivät kykene vastaamaan itsestään, ei sitä vastuuta näytä kukaan muukaan ottavan kokonaisuudesta. Yhtä palikkaa korjaamalla kokonaisuus ei muutu miksikään, varsinkaan kun sekin joudutaan korjaamaan puutteellisesti.


Tehtävä on myös korjaajalleen hyvin epäkiitollinen. Vajavaiseksi tiedostamansa työn lisäksi tulijaisina on usein olosuhteista johtuva vatsapöpö, joka tosin hoituu yleensä viikonlopun oksentelulla, kuten nytkin. Menetetty vapaa-aika tuntuu silti olemattomalta verrattuna siihen mielipahaan, jonka pyyhkiminen omista tiedostoista ei onnistu millään.


Ehkä jossakin sivistysvaltiossa olisi mahdollista perustaa sosiaalinen yritys tai kunnassa olisi ammattirajat ylittävä organisaatio, jolle voitaisiin myöntää riittävät resurssit hoitaa tällaiset asiat kuntoon. Palastelemalla ja kilpailuttamalla tuloksia on turha odottaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Tuo on tilanne koko maassa. Asunnot alkavat monissa paikoissa leviämään käsiin, eikä niitä kannata enään korjata.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kokemusten mukaan näin on asia. Osa kelpaa vain purettavaksi, mutta yllättävän pienelläkin remontilla saataisiin useissa tapauksissa vielä pitkä käyttöikä ja aivan asialliset asuinolot.

Tekemisestä ei siis ole puutetta, vain maksajista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ei tuo asuntojen siisteys paljoa poikkea omasta kämpästä, vaikka asunkin omistusasunnossa. Se on vain nykyajan trendi. Asuntoja ei siivota, koska ketään ei kutsuta kylään, koska asuminen on niin kallista, että pieniä asuntoja ei millään saada tyhjäksi kaikesta roinasta ja vierailukuntoon.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sitäpä. Ylenpalttisen romumäärän keskellä yritetään toipua työviikoista ja sosiaaliset suhteet hoidetaan teknologian avulla, kuten juuri tälläkin hetkellä.

Oma kämppä on tosin kohtuu siisti ja poika tuli käymään kylässä. Muuten vieraita käy liian harvoin, eikä omaakaan aktiivisuutta voi aina kehua. Aina ei jaksa. Varsinkin tällaisen viikon jälkeen valtaavaa melankoliaa ei halua siirtää eteenpäin.

Pekka Iiskonmaki

''ketään ei kutsuta kylään, koska asuminen on niin kallista''

En oikein usko tuohon. Asuntojen statusta saataisiin nostettua reippaalla kiinteistöveron kertakorotuksella.

Sen voisi aluksi kolminkertaistaa. Kunnat saisivat enemmän rahaa ja voisivat siten työllistää nuo asukkaat.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ymmärrän jotenkin tuota kiinteistöverottamista sijoitusasunnoissa, joista saa jonkinlaista tuottoa, mutta omassa käytössä asunto on pelkkä kuluerä.

Ainakaan minun päähäni ei mahdu kulujen verottaminen. Vastaava ilmiö koskee työaikapankkeja, joista tosin saattaa saadan jotakin fyysistä vastinetta omalle työpanokselleen, josta myöskin aina aiheutuu kustannuksia.

Veronmaksukyky tulee ainoastaan palkasta tai pääomatuloista, kuten myös ostovoima.

Kansallisomaisuuden ylläpidosta voisi kyllä maksaa perustuloa, jota sopii verottaa siinä missä muitakin tulomuotoja.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Olitteko te jossakin itärajan takana?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Länsirajan takana, siellä, missä tshuhnat asuvat.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei. Ihan normaali suomalainen kunta. Osa asukkaista oli kyllä tullut itärajan takaa nimistä päätellen, mutta heidän asuntonsa olivat poikkeuksetta fiksuimmassa desiilissä.

He lienevät työssäkäyviä, koska monikaan ei ollut kotosalla. Paikalla olleista yllättävän moni ei osannut käytännössä suomea montaakaan sanaa. En tiedä, miten he pitävät yllä sosiaalisia suhteitaan ja selviytyvät ainakin ulkoisesti päätelleen meikäläisiä paremmin.

Tosin kovin flegmaattisella taustalla ei tule varmaan edes muutettua ulkomaille.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Näissä taloissa lämmitysverkot saataisiin korjatuksi parissa päivässä per talo.

Ikkunat ja ovet parissa viikossa.

Myös suurin osa näistä ihmisistä olisi korjattavissa, mutta se vaatii muutaman vuoden järjestelmällisen työn.

Sen jälkeen he osaisivat käyttää ja korjata erilaisia asioita, kenties jopa vastaavaan tilanteeseen ajautuvia lähimmäisiään. Kokemusta ei ainakaan puutu.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Siivottomuus johtuu siitä että tavaraa on liikaa, suurin osa turhaa krääsää.

Krääsästä ei malta luopua, koska mainosmies on luonut ostohetkellä mielikuvan että onnellisuutesi on kiinni tästä tavarasta.
Kuka nyt haluaisikaan heittää onnensa pihalle.

Jos jostakin tuleekin luovuttua, niin uutta onnea ostetaan heti lisää uuden materian muodossa.

Vieraita ei voi käskeä sen vuoksi että asunnot ovat liian kaman vuoksi mahdottomia siivota, tai siivon pitäminen ottaa liikaa voimille.

Toista oli ennen, silloin kun pirtissä oli pöytä ja pari penkkiä ja lattia oli kovalevyä, joka aika-ajoin maalattiin lattia-maalilla ja sen päällä räsymatot, jotka aika-ajoin käytiin pudistelemassa.

Silloin tupa oli siisti ja aina valmis vastaanottamaan vieraita.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Siksipä pyrin itse ostamaan vain kunnollista ja tarpeellista. Parin vuoden välein turhat kierrätykseen ja jätteisiin, niin pääsee aika vähällä.

Harmittavin ilmiö on monien merkkituotteiden laadun heikkeneminen. Muotoiluun on kyllä panostettu, mutta kestävyys on mitä sattuu.

Taloudelliset seikat tosin pakottaa välillä halpakrääsään. Viimeksi pari ulkovalaisinta, joiden ominaisuuksista johtuen asennus vei kolminkertaisen ajan kunnollisiin verrattuna. Jos työ olisi pitänyt teettää urakoitsijalla, olisi tullut rajusti takkiin.

Shoppailusta saatava mielihyvä tuppaa olemaan katoavaista. Viimeistään siinä vaiheessa kun pitäisi siivota niiden romujen alta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minä muistan vielä ajan jolloin tämä krääsän kerääminen alkoi.
Maaseudulla se alkoi bingosta.

Bingovillitystä ennen ihmiset maaseudulla eivät osanneet shoppailla,
mutta bingossa käytiin
ja sitten niitä bingovoittoja alkoi kerääntyä.

Osa ihmisistä ei tosin osannut käyttää sitä krääsää,
vaan sitä kerättiin jonnekin porstuan hyllylle,
missä ne olivat vuosikaudet koreissa alkuperäispakkauksissa
ja niitä näytettiin vieraille, pirttiin niitä ei tuotu.

Totta tuo mitä puhut sähkötarvikkeista.
Ne ovat koreita ja hienoissa pakkauksissa
ja oikein teknisen näköisiä vempeleitä.
Mutta kun niitä ryhtyy asentamaan,
nin leviävät käsiin.
Saa käyttää runsaasti mielikuvitusta
jos meinaa saada ne toimimaan,
eikä sähköturvallisuudesta ole takeita.

Pekka Iiskonmaki

#10

Ihmiset valmistautuvat jyrkkään elintason laskuun ja mitään ei siinä tilanteessa kannata heittää pois.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Näin on, vanhoja tavaroita vaihtamalla voi kohta elää. Itse en enää vuosiin ole ostanut yli 4000 e:n autoja. 2500 e:n Audi pelaa loistavasti, 1 Mm viikossa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuleekin olemaan mielenkiintoista, miten paljon tämä varustautuminen vaikuttaa verokertymää supistaen.

Vaihdantatalous ainakin tulee kasvamaan. Vaihdoin itsekin syksyllä pienen määrän työtä käytettyyn lämmitysvempeleeseen, koska tilaajalla ei olisi ollut varaa maksaa työstä palkkaa. Vaihtokaupan ansiosta säästän energiakustannuksissa kolmanneksen vuodessa.

Tarkkaan ottaen kyse olisi harmaasta taloudesta ja veronkierrosta, mutta hätä ei aina lue lakia. Vähäisen työsuorituksen ansiosta saatiin luoduksi virallista työtä parin henkilötyövuoden verran. Orjallisella sääntöjen seuraamisella kaikki tämä aktiviteetti olisi jäänyt toteutumatta.

Pekka Iiskonmaki

Ainakin minä uskon Suomen olevan jatkossakin hyvinvointivaltio. Siksi pitää veroja korottaa kautta linjan. Erityisesti asumisveroja.

http://keskustelu.plaza.fi/showthread.php?p=11569718

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Asumiskustannusten vuoksi suomalainen työ ei ole kilpailukykyistä. Asumisen verottaminen iskisi pahimmin taas kerran pienituloisiin ja nostaisi kokonaiskuluja muutenkin.

Hyvinvointivaltiota on purettu jo vuosia ja sen purku kiihtyy eurovaluutan sekä kansainvälisten sopimustemme vuoksi. Venäjän viisumivapaus tulee olemaan viimeinen niitti, jolla töiden tulokset siirretään muihin kansantalouksiin. Aika rajusti on lähtenyt jo balttien ja verokeitaiden kautta.

Hyvinvointivaltio on täysin mahdoton sovitettava ulkoiseen valuuttaan.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Kaveri sai jonkin aikaa sitten edullisesti vuokrakämpän, jonka sisustus koostui ainakin kahden edellisen asukkaan satunnaisesta rojusta.

Itse talo oli siisti, rappu, ovet, kylppärit, ikkunat kaikki remontoitu, mutta tuo asunto oli läävä.

Vaikutti, että asukkaat eivät yksinkertaisesti olleet osanneet tai jaksaneet pitää mistään huolta - ei siellä ollut paikkoja rikottu, ei edes haissut pahalta. Ei vain ollut kunnolla siivottu vuosiin, eikä asuntoa tyhjennetty muuton yhteydessä.

Ulkomailla asuvaa vuokranantajaa taas kiinnosti vain se, että saa muutaman satasensa tilille kuukausittain.

En tiedä, moniko asunnon katsoja oli kääntynyt takaisin ovelta, mutta tämä kaverini otti kämpän suorilta ja vielä tinkasi vuokranantajan maksamaan seinien maalauksen. Talkoilla heivattiin kierrätykseen / roskiin kassikaupalla vaatteita, paperia ja rihkamaa.

Tuli ihan hyvä kämppä siitä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Talkooapua näyttäisi moni muukin tarvitsevan. Puuttuu ilmeisesti kaveripiiri, jonka puitteissa sellaisen voisi hoitaa.

Toimituksen poiminnat