iitimo

Talouden valheet puntariin

Talouden, säästöjen ja kestävyysvajeiden ympärillä vellova keskustelu on täyttä huuhaata alusta loppuun. Puuroihin ja velleihin on sotkettu myös hernesopat ja piirakat. Syntyneestä taikinasta leivotaan toivomuspullaa, jota syötetään väsymättä päivästä toiseen.

Kunnolliseen kansalaiskeskusteluun ei ole minkäänlaisia eväitä, koska ei ymmärretä hankalan tilanteen syitä ja seurauksia. Lähestyn aihetta tällä kertaa kilpailukykyteemaan pureutuen.

 


Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustui viime sodista 80-luvulle saakka kolmeen asiaan: Omaan rahapolitiikkaan, pääosin viisaaseen elinkeinopolitiikkaan ja tiukkaan rajasuojaan, yhteen maailman tiukimmista. Valtion rooli oli keskeinen, koska se saattoi velkaantua omalle keskuspankille käytännössä rajattomasti ja siten rahoittaa investointeja sellaisille toimialoille, joihin meillä oli luontaiset resurssit (esim. metsäteollisuus).

Investoinnit toivat työtä. Tuotteet kävivät maailmalla hyvin kaupaksi, koska kilpailevaa toimintaa oli vähän ja laatutaso pystyttiin pitämään suhteellisen hyvänä. Työläiset saivat palkankorotuksia, joiden turvin alettiin rakentaa asuntoja. Osin velaksi kuten nykyäänkin, mutta inflaatio laukkasi, joten lainapääomaa pystyttiin kuolettamaan nousevilla palkoilla. Siten myös varallisuuden arvo kasvoi nopeasti.

Aktiivinen työväestö kehittyi työnsä tuloksena ja keksittiin uusia ratkaisuja, jotka tehostivat tuotantoa. Niitä kuuluisia innovaatioita. Niiden ympärille rakentui myös kokonaisia uusia toimialoja, koska ostovoima kehittyi suotuisasti. 

Tapahtui myös päinvastaista kehitystä. Nopea tekninen kehitys vähensi työvoimatarvetta teollisuudessa, mikä tarkoitti parempaa kannattavuutta ja teollisuuden palkat saattoivat jatkaa nousuaan. Työn hinnan nousu tarkoitti ongelmia käsityövaltaisille aloille, joita oli vaikea koneellistaa. Vaate- ja tekstiiliteollisuus hävisi maasta varsin lyhyessä ajassa halvemman työvoiman maihin.

Työpaikkoja siis hävisi, mutta sosiaaliturva esti työttömiä ajautumasta täydelliseen köyhyyteen. Kouluttauduttiin uusille aloille ja homma jatkui. Olisi voinut jatkua keskuspankin tuella pitkäänkin, mutta valtasuhteet muuttuivat. Suomeen kohdistettiin ankaraa ulkoista painetta markkinoiden vapauttamiseksi, mihin uskoi presidentti Koivisto, jolla oli vielä valtaoikeudet jäljellä.

Hän nimitti kriittisellä hetkellä pääministeriksi Harri Holkerin ja muodostettiin epäpyhä hallitus Kokoomuksen ja SDPn ympärille. SDP luotti ammattiyhdistysliikkeeseen taustavoimana, joten liitto katsottiin toimivaksi.

Valtion omaisuutta alettiin siitä paikasta yksityistämään ja yritykset investoivat odotettavissa olevaan kasvuun valtavilla Euroopan markkinoilla. Halvalla ulkomaan lainalla, jota tupattiin kaksin käsin Suomen talousihmeeseen. Tullimuurien kaataminen tarkoitti tuontitavaran rajua halpenemista. Vienti tökkäsi ensimmäisenä liian vahvaan markkaan, eikä ollut vientitukiin sponsoria. Energia- ja televerkkojen yksityistäminen nosti kuluttajahintoja. Korkotaso lähti huimaan nousuun. Kansalaisten ostovoima floppasi totaalisesti. Kaiken lisäksi Neuvostoliiton talous ajautui ongelmiin ja runsas vaihtokauppa hyytyi samassa rytäkässä.

Ajauduttiin nopeasti lamaan, joka olisi ollut seurauksiltaan koettuakin pahempi  ilman markan devalvointia. Koiviston, Holkerin ja Suomen Pankin arviointivirhe kostautui raskaasti velkaantuneille yrityksille, joiden velat kasvoivat yhdessä yössä ja kassavirta katkesi lähes yhtä nopeasti. Yritysten sijaan päätettiin pelastaa pankit. Konkurssipesien omaisuus myytiin eniten tarjoavalle ja entiset yrittäjät jätettiin makselemaan vanhoja velkojaan.

Tarkkaavainen lukija saattaa huomauttaa tässä vaiheessa, että Suomen siirtyessä vapaaseen kilpailuun osoittautui, ettei meillä ollutkaan muihin verrattuna mitään ylivoimaista osaamista. Suurin osa koko järjestelmän toimivuudesta oli perustunut protektionismiin ja oman teollisuuden subventioihin. Valtio maksoi keskuspankilta lainaamillaan rahoilla niin vientitukia kuin maataloustukia välttääkseen häiriöitä omalla talousalueellaan, mikä toimi kohtuullisen hyvin vahvasta sääntelystä johtuen.

 

No, mitä tästä opittiin? Ei sitten yhtään mitään.

 

Lamasta noustiin vanhojen velkojen nollaamisella ja varallisuusarvojen rajulla pudotuksella. Asuntojen hinnat olivat jokseenkin puolittuneet monin paikoin. Laman alhosta nousi Nokia, joka oli onnistunut kehittämään vihdoin taskuun mahtuvan langattoman puhelimen. Nokian ohelle nousi paljon muuta ICT-alan yritystä ja ihmiset muuttivat massoittain valmistamaan luureja ja koodaamaan softaa.

Palkat olivat kerrassaan mahtavat ja tulevaisuudessa pelkää aurinkoa, joten pankkiiri oli taas suhteellisen suopea asuntolainaa kohtaan.

Poliitikot tekivät hirvittävän virheen jättäessään kolmikannan neuvottelemaan palkankorotuksista vapailla markkinoilla, eivätkä varoittaneet palkankorotusten seurauksista.

Hinnat lähtivät jälleen rajuun nousuun, rakennusbuumi työllisti, mutta jotain oli pielessä. Nokian varjossa elävien muiden toimialojen kustannukset karkasivat sietämättömälle tasolle, joten niiden oli ensi kädessä leikattava kustannuksia ulkoistamalla ja kun se ei riittänyt, oli siirrettävä tuotanto halvemman työvoiman perässä muualle. Samaa latua hiihteli Nokiakin siirtyessään kehttyvien markkinoiden pariin.

Laman tohinassa päätettiin myös houkutella uusia investointeja työpaikkojen synnyttämiseksi, joten yrityksiin sijoittavien pääomatulojen verotusta kevennettiin ja kiivaaseen ansaintaan kannustettiin  myös tuloverojen progression reippaalla loivennuksella. Julkinen sektori oli jäänyt palkoissa reippaasti yksityissektorin jälkeen, joten tämän mieliharmin poistamiseksi päätettiin korottaa julkisen puolen palkkoja oikein kunnolla.

Sitten tulee Nokia osoittamaan toistamiseen, että suomalaiset eivät ole yhtään sen taitavampia kuin muutkaan valmistamaan teknisiä vempeleitä. Tai edes suunnittelemaan niitä. Tällä välin kaikki se perusteollisuus, jota oli kehitetty maailman huipulle vuosikymmenet, siirsi niin tehtaansa kuin osaamisensa niiden mukana. Kohdemaan ei tarvinnut enää harrastaa edes piratismia, koska suomipoika tuli ja näytti kädestä pitäen, miten homma tehdään.

 

No, mitäs tällaisesta voi olla seurauksena?

a) valtion ja kuntien verotuotot laskevat suhteessa kansantuotteeseen, joten ne joutuvat ottamaan velkaa selvitäkseen velvoitteistaan

b) julkisen sektorin palkkamenot kasvavat suhteessa yksityiseen sektoriin

c) mahdottomaksi äitynyt kilpailu tuottaa työttömiä ja sairaita, menot kasvavat

d) omistajien tuotot jatkavat kasvua, mutta muiden reaalinen ostovoima alkaa pudota

e) talouskasvua tulee lähes yksinomaan sijoitustuotoista ja hintojen korotuksista

f) rahoituspohjan romahtamiselle annetaan nimeksi kestävyysvaje

g) säästäminen lisääntyy, eli kysyntä vähenee

 


Ja miten lähtee asiaa hoitamaan Kataistrofihallitus?

a) keventää yhteisöveroa, jotta saataisiin houkutelluksi lisää investointeja

Kuka on niin helvetin tyhmä, että investoi maahan, jossa minkään alan palkat eivät ole kilpailukykyiset, osaaminen ei poikkeuksellisen hyvää, vain hyvää, eikä kansalaisten enemmistöllä ole ostovoimaa tai akuutteja tarpeitakaan, koska enimmäkseen maailma on valmis? Sen takia ne kotimaisetkin firmat lähtivät, kun täällä ei ole varaa toimia.

b) korottaa tasaveroja, jotka leikkaavat entisestään ostovoimaa alimmissa tuloluokissa

Anteeksi mitä? Siis houkuttelee lisää investointeja ja leikkaa samaan aikaan kysynnästä, mikä on investointien edellytys.

c) parantaa edellytyksiä ulkomaisille sijoituksille eri keinoin

Näin ovat toimineet banaanivaltiot, eivätkä ole kehittyneet yhtään mihinkään. Kun resurssit annetaan käytännössä ilmaiseksi ja koneet hoitavat lähes kaiken ja työ kilpailutetaan niin, että siitä osa tulee maan rajojen ulkopuolelta, mitä tapahtuu?

Suurin osa pääomatuloista ja osa palkkatuloista menevät ulkomaille. Enimmäkseen  ne myös verotetaan tai jätetään verottamatta ulkomailla. Puhdasta kulissitoimintaa, jonka menestyksestä nauttivat mahdolliset kotimaiset sijoittajat, mutta verokertymä on kerrassaan onneton.

d) lähtee keskittämään kuntia ja leikkaamaan niiden palveluista

Palvelujen heikkenemistä ja irtisanomisia. Saadaanko tällä 10 miljardin reikä umpeen? Samalla kun kansantalous vuotaa jo nyt nettona miljardiluokkaa sijoitustoiminnasta ulos.

e) nostaa alkoholin ja tupakan verotusta

Rahvaalle onneksi on Viro, joka nauttii tilanteesta ja ulkomaiset turistit voivat käydä ihailemassa tyhjiä, mutta niin kovin siistejä ravintoloitamme, joista saa heikkolaatuista ruokaa ja palvelua. Alkoholipolitiikalle nauretaan kulttuurien kohdatessa.

f) nostaa eläkeikää ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään

Siis kasvattamaan satojen tuhansien työn tarjoajien joukkoa, jotka jo nyt kamppailevat selviytymisestään tukien ja pätkätöiden viidakossa.

 


Kataisen hallitus on todellakin vastuullinen ja välittävä. Sen tekemistä leimaavat usko, toivo ja rakkaus. Jos näillä keinoin tavoitellaan talouskasvua, niin on rukoiltava ihmettä.  Ilmeisesti presidentti Niinistö on asioista perillä, koska toivotti uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ettei vaan Timoa leimaisi epäusko, epätoivo ja raivo(us). Ei se mitään, et ole yksin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Taisi lipsahtaa vähän tunnetiloja tekstiin mukaan (>_<)

Toivottavasti faktat eivät kärsineet.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Faktat ei kärsiny ja tunne on hyvä olla mukana.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Noihin listauksessa esitettyihin syihin ja seurauksiin talouteen vaikuttavina tekijöinä voisi hyvinkin lisätä ulkomaisen työvoiman/maahanmuuttajan saamien tulojen käytön. Heidän saamistaan palkoista/muista tuloista ehkäpä enin osa lähetetään palkansaajan/muun tulon kotimaahan elantokustannuksiin. Kulutus tapahtuu siis täällä ansaituista/saaduista tuloista muualla. Ei Suomen talous tuolla tavoin nouse. Paljon ryhdikkäämpää olisi kouluttaa työttöminä olevista noita palkansaajia, sekä alentaa sosiaalitukien määrää jos niistä kerran riittää lähettää rahaa maasta ulos.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Näin asia tietysti on, mutta seuraava hyvä kysymys on, mille aloille työntekijöitä koulutetaan? Jos niitä investointeja ei tule, niin ei tule työpaikkojakaan.

Olen tuossa katsellut nuorempia yrittäjäkollegoita, joille töitä tulee aina urakka kerrallaan. Ne saavat urakoita siksi, että tekevät 14-16 tunnin työpäiviä ja laskutushinta vastaa ulkomaista vuokrafirmaa.

Ei tässä ole tolkun häivää. Kundit tappaa itsensä työllä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tarkoitinkin niiden tilalle joita mm. Attendo tuo Suomeen oman yrityksensä palvelutyöhön. Huonolla kielitaidolla varustetut terveydenhoitoalalle tulevat voitanee kouluttaa työttömistä/opiskelevista suomalaisista. Toki tuo kouluttautuminen olisi pitänyt jo aloittaa hyvissä ajoin. Meillä ei jostain kumman syystä voida tilastoida sitä mille aloille tarvitaan koulutettua työvoimaa. JO silloin kun nähtiin terveydenhoitohenkilöstön lähtevän suuremmassa määrin esim. Norjaan olisi koulutusta alalle pitänyt ehdottomasti lisätä.

Yrittäjien kohdalla olisi hallituksen pitänyt panostaa verotuksen ja sivukulujen kautta mahdollisuutta toiminnan kannattavuuteen niin että myös työvoimaa olisi edes mahdollisuus lisätä. Nyt hallitus kiristi kaikin tavoin yrittäjien toimeentulon edellytyksiä. Vain suuryrityksille annettiin yhteisöveron ruhtinaallinen alennus. Toivoen investointien ja työpaikkojen lisäystä. Miten näyttää käyvän. Ei investointeja eikä työpaikkoja ole ainakaan vielä suuremmin näkynyt. Irtisanomisia kylläkin, joten johtajat kiittävät hallitusta kun saavat edelleen nostaa suurta palkkaa boonuksineen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko muuten jotain työttömyystilastoa tuosta lamanjälkeisesestä nousukaudesta..korreloiko se velkaantumisen suhteen?

No joo...kävin jonkinlaisen hakemassa tarjolle: https://www.google.fi/publicdata/explore?ds=z8o7pt...

Taisivat palkat nousta jatkuvasti 2008 asti kuten ne taisi nousta myös 90-lukuun asti? Mikä siis olisikaan sopiva NAIRU:ksi..10% ?

Haen tällä koko jutulla takaa sitä,että mikäli meidän talous vaatii työttömiä niin ei niitä nyt perhana sentään pidä silloin syyttää työttömyydestä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Otetaan Vellu velkaa ja eletään reteesti. Jossain vaiheessa pannaan kuitenkin lainahanat kiinni ja kärsitään vasta sitten.

Veroja lisää niille joilla on varaa töissä käydä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olitpas kryptinen tänään..mitä ajat takaa ja ymmärsitkö mitä esitin kommentissani?

Vai tarkoitatko,että työttömät pitää tappaa nälkään,koska emme voi velkaantua? Mikäli tarkoitat tuota niin..melko moni joutuu kuolemaan..koska ei ne kertalaakista häviä.. emt..jotenkin tyhmä kommentti sinulta :)

Tapio Vehmaskoski

Ja ellei eläköitymistä olisi tapahtunut/tapahtuisi niin käppyrät olisivat tosi pahat.

Mutta eiväthän kaikki voi olla eläkkeellä ja/tai työttömiä.

Tilastointia pitää muuttaa siten, että lasketaan ja käppyröidään työssäolevan aktiiviväestön osuutta. Silloin saamme realismia kuvaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sellainenkin tilasto löytynee, mutta heitän tähän mausteeksi tuoreen luvun USAsta, missä työllisten osuus väestöstä on 42.3 %. On ainakin riittävä reservi.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Mutta eiväthän kaikki voi olla eläkkeellä ja/tai työttömiä."

Ei nykyisellään ole mahdollista, mutta joskus sen on tultava mahdolliseksi. Ja onhan se: ei se riko mitään luonnonlakeja.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Talous tarvitsee näitten samojen älypäiden mukaan työttömiä, eli työvoiman ylitarjontaa siksi, että palkkataso saadaan nopeammin alas ja kilpailukyky palautetuksi.

Siinä on vain se varjopuoli, että elinkustannukset ei laske, joten heikompipalkkaiset ei osta tavaroita ja palveluja entiseen malliin, saati lisäisi kulutustaan.

Päätöntä touhua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suurin ongelma palkkaleikkurissa on deflaatioon ajautuva talous. Koko järjestelmä on rakennettu toiseen suuntaan "kannattavaksi", eli on talouskasvua, ja kasvaneilla tuloilla kuoletetaan investoinnin aiheuttamat velat.

Tästä se suurin rytinä tulee. Miten 5-10 miljoonaa velkaa napannut yritysjohtaja maksaa takaisin tippuvan reaalitalouden skenaariossa? Palkat putoavat -> ostovoima putoaa -> kysyntä hyytyy, ellei hintojakin, siis yrittäjän tuloa, lasketa.

Kotitalouksille sama asia. Velkarahat on sijoitettu gyproc-seiniin, ja supersunnuntailla äidytty tarjoushuutokauppaan, jolloin velan takaisin maksaminen on venytetty äärimmilleen, jos riittää. Samalla kun deflaatio tietysti puree velallisen tilinauhaa (jos on onnekas ja saa pitää työnsä ylipäätään) niin koirankopin vakuusarvo laskee, jolloin ollaan nalkissa. Ei siitä voida poistua ja lähteä esimerkiksi toiselle puolen Suomea töihin, kuten täällä yhdessä avauksessa moitittiin laiskoja suomalaisia. :D

Tästä tulee vielä komea uusjako. 90-luvun pankkisotku on pientä harmitonta laineiden liplattelua siinä suuressa salissakin kuullussa pilssivesitankissa.

Jotu Karjalainen

Työllistämisen kustannuksia ei vaan jostain syystä haluta laskea, uskotaan mielummin että jostain kumman syystä kv-yritykset siirtäisivät pääkonttorinsa tänne Suomeen maksaakseen "vaan" 20% veron voitoistaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Se taas ei käy päinsä, koska alentaminen raiskaisi eläkejärjestelmän. Toisaalta voi kysyä, miksi sitä pitäisi rahoittaa, jos eläkeikä nostetaan kuoleman jälkeiseen aikaan.

Pitkäjänteiseksi ratkaisuksi tuostakaan ei ole, koska ostovoiman lisäys luo kulutusta ja resurssien ylikulutus lieneen muutenkin tuolla 30 % tuntumassa.

Jos seurataan vähän suurta esikuvaamme, niin jenkeissä ostovoimaksi muutettu viikkopalkka oli vuonna -72 noin 340 dollaria, kävi alimmillaan jossain 260 dollarin paikkeilla ja on nyt vähän alle 300 dollaria.

Samaan aikaan työn tuottavuus on yli kaksinkertaistunut, vaikka ostovoima on pudonnut koko ajan. Yritysten ja niiden omistajien tulot ovat kasvaneet samana aikana aivan järjettömästi. Eurooppa on nyt ajautumassa vapaakauppansa kanssa yhtä surkeaan tilanteeseen, missä työttömille ei ole mitään ja työllisille pelkkää työtä.

Jotu Karjalainen

Mistä löysit nuo ostovoimaluvut jenkeistä?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #15

Richard Wolffin tuubiesitelmästä, olisiko ollut lokakuun katsaus tältä vuodelta.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Työllistämisen kustannuksia ei vaan jostain syystä haluta laskea, uskotaan mielummin että jostain kumman syystä kv-yritykset siirtäisivät pääkonttorinsa tänne Suomeen maksaakseen "vaan" 20% veron voitoistaan."

Ei heidän tarvitse tulla tänne työllistämään vaan tekemään tulosta. Ei tänne kaivata halpatuotantofirmoja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"mikäli meidän talous vaatii työttömiä niin ei niitä nyt perhana sentään pidä silloin syyttää työttömyydestä."

No jostakin se syyllinen on löydettävä eikä median sovi hallitusta haukkua.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Näytä minulle poliitikko joka sanoo: "Olemme tehneet virheen." Jos sanoo, niin ei tarkoita olen tehnyt virheen, vaan me kaikki olemme syyllisetyneet tekemääni virheeseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kumpa se olisikin vain media joka on työttömien kimpussa..kieltämättä välillä vaikuttaisi kuin kansan suuri syyttävä sormi olisi liikkeellä,mutta sitä suggeroidaan jatkuvalla syötöllä pois oikeasta kohteesta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

työttömyyteen syynä on talouskasvun romahdus 90. tilastokeskus ei pitkän aikavälin lukuja ole pahemmin julkaissut.

mä tohon blokiin kasasin hiukan pitkän aikavälin kasvulukuja eri maissa.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10973...

tietty meillä nyt tekee viennin suhteen työttömiä euron n. 30% ylikorkea kurssi, kotimarkkinoita kutistaa alv. (joo, on usemapi bloki, en tässä käy aiheesta riitelee.)

500 000 työtöntä = 500 000 huollettavaa = 500 000 veronmaksajaa liian vähän.

veroparatiiseihin valuva raha on pois verotuloista.
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/1...

valtion velkahan ei haittaa jos sen voi maksaa omalla rahalla. ellei voi, se tappaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''valtion velkahan ei haittaa jos sen voi maksaa omalla rahalla. ellei voi, se tappaa.''

Eihän tässä mikään kiire ole. Kaikki kuolevat kuitenkin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Pekka, tuntuis mukavammalta kuolla vanhuuteen kuin nälkään. Eu karsii näkkileivästä ja työkkärin puhelinjono mitataan viikoissa. Päivärahan saanti venyy oletettavasti kuukausiin. Monia saattaa ruveta kaulakiikku kiinnostamaan.

Jotu Karjalainen

Onko missään laskettu mikä olisi valtiontaloudelle kokonaisvaltaisesti kannattavin alvi, jos siis alempi alv nostaisi työllisyysastetta kulutuksen lisääntyessä?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Mua on kaivertanut pirusti noiden tilastolukujen hävittäminen, koska niistä pystyisi päättelemään yhtä sun toista, mikä ei antaisi kovin ruusuista kuvaa Eu-ajasta suhteessa 70-80-lukuihin.

Tänään viimeksi yritin etsiä sähkön hintakäppyrää pidemmältä ajalta, mut en löytänyt.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"työttömyyteen syynä on talouskasvun romahdus "

Jep ja suurin syy talouskasvun romahdukseen on kilpailukyvyn romahdus, johon taas suurin yksittäinen syy on tuottavuuden kasvun täydellinen pysähtyminen, investointilama:

http://blog.hse-econ.fi/wp-content/uploads/suomiru...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#17
ALV:n ollessa 11% oli täystyöllisyys Suomessa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Silloin oli myös aika rapea progressio ansioveroissa. Tasaverot puukottaa kysyntää, kun alimpien tuloluokkien menot koostuu veroista.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Täystyöllisyys on enää mahdollista suuren romahduksen jälkeisessä luontaistaloudessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pekka,milloinkas ALV on ollut 11% Suomessa?

Koitan nyt vielä palauttaa sinut takaisin sen NAIRU:n pariin. Täystyöllisyys on mahdottomuus nykyään valtavirtaisen talousteorian mukaan.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Pari virhettä, jotka eivät muuta isoja kuvioita paljon:

"että suomalaiset eivät ole yhtään sen taitavampia kuin muutkaan valmistamaan teknisiä vempeleitä. Tai edes suunnittelemaan niitä."

Nokian ongelma ei ollut suunnittelun laatu. Jos olisi ollut, niin nousu 40% markkinaosuuteen ja teknologiajohtajaksi ei olisi ollut mahdollinen. Nokian ongelma oli surkea ylin johto ja keskinkertainen keskijohto. Alussa tekniikan osaajille annettiin vapaammat kädet ja tulosta tuli. Sitten ylin johto tuli ylimieliseksi, sotki sisäisen yhteishengen optiosekoiluilla, alkoi väheksyä kilpailijoita ja jätti kansainvälisten trendien seuraamisen. Suunnitteluporras seurasi kauhuissaan, ylin johto ei.

"investoi maahan, jossa minkään alan palkat eivät ole kilpailukykyiset,"

Insinöörin palkat ovat Suomessa aina olleet ja ovat edelleenkin erittäin kilpailukykyiset länsimaisiin palkkoihin verrattuna. Myös osaaminen on. Intialaisen insinöörin palkat eivät ole yhteismitallisia, objektiivinen vertailu on vaikeaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#25
Tuo sama systeemi on tullut jäädäkseen julkiseen hallintoon. Se on paisunut todella mammutiksi.

Minä seuraan Suomen politiikka kuin tosi TV:tä. Yleensä suu naurussa. Tosin välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisi.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Miksi olen viime aikoina alkanut pitämään Pekan kommenteista????

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Kirjoitit Koiviston, Holkerin ja Suomen Pankin arviointivirheestä tekstissäsi. Mikä se virhe oli ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta 90-luvun lama olisi vältetty?

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Vienti tökkäsi ensimmäisenä liian vahvaan markkaan, eikä ollut vientitukiin sponsoria. Energia- ja televerkkojen yksityistäminen nosti kuluttajahintoja. Korkotaso lähti huimaan nousuun. Kansalaisten ostovoima floppasi totaalisesti. Kaiken lisäksi Neuvostoliiton talous ajautui ongelmiin ja runsas vaihtokauppa hyytyi samassa rytäkässä.

Ajauduttiin nopeasti lamaan, joka olisi ollut seurauksiltaan koettuakin pahempi ilman markan devalvointia. Koiviston, Holkerin ja Suomen Pankin arviointivirhe kostautui raskaasti velkaantuneille yrityksille, joiden velat kasvoivat yhdessä yössä ja kassavirta katkesi lähes yhtä nopeasti. Yritysten sijaan päätettiin pelastaa pankit. Konkurssipesien omaisuus myytiin eniten tarjoavalle ja entiset yrittäjät jätettiin makselemaan vanhoja velkojaan."

Korot jouduttiin ajamaan ylös, jotta kestämätöntä ECU-kytköstä voitiin puolustaa. Tälläisella toiminnalla on yleensä hyvin tuhoisa vaikutus talouteen. Samoin valuuttavarannot myytiin. Kyllä Suomen Pankki julkaisee aika raskauttavaa materiaalia:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...
Ensin siis korot tappiin, että firmat varmasti menevät konkkaan, että voidaan pitää pyhästä valuuttaputkesta. Sitten kun tajutaan että rahat loppuvat joka tapauksessa, devalvaatio hoitelee jäljelle jääneistä valuuttalainalliset. Helppoa. Miltä homma näytti:
Mentiin konkkaan:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...
Tultiin työttömiksi:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...
Koko systeemi joutui epätasapainoon:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Olisiko voinut mennä paremmin. Ainakin samaan olisi pitänyt päästä kuin Ruotsi:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Entäs nyt, juuri kun tässä jutustelemme. No, kykypuolue demareineen on jostain syystä päättänyt yrittää samaa uudelleen. Tai ei oikeastaan ihan samaa, tällä kertaa se valuuttaputki on kierrossa euron muodossa. Nyt rahat eivät voi loppua kesken. Kuka osaa kertoa mikä tällä kertaa voi loppua?

Tuossa aiheeseen liittyvää matskua Tyhmyriltä:
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/08/22/jarjeton-m...

Toimituksen poiminnat