*

iitimo

Näin varastetaan patentoitu keksintö

Olin noin vuosi sitten mukana organisoimassa yrityksille ja yleisölle suunnattuja keksintöpäiviä. Keksijöiden saaminen mukaan hankkeeseen oli todella työlästä, johtuen heidän negatiivisista kokemuksistaan keksintöjensä hyödyntämisessä. Keksijöillä on aika harvoin yrittäjäominaisuuksia, joten keksintöjen kaupallistaminen olisi luontevaa tehdä yhteistyössä alaa sivuavien yritysten kanssa. Suomessa ”yhteistyö” tapahtuu pelottavan usein niin, että keksijä jätetään vaille korvausta työstään.

Otan tässä esiin törkeimmän vastaan tulleen tapauksen, josta olen saanut dokumentaation haltuuni. Kyseessä on kokkolalaisen insinöörin, Göran Vikströmin menetelmäpatentti, jolle hän ehti kehittämään lukuisan joukon sovelluskohteita. Hän erehtyi esittelemään keksintönsä Ekokemille, joka pyysi suunnitteluavuksi kansainvälisen Rambollin. Kansainväliseltä konsernilta löytyi tarvittavat komponentit valmiina ja insinööritoimisto saattoi jatkaa hankkeen parissa ilman Vikströmin myötävaikutusta.

Ekokemin hankkeesta julkaistun materiaalin perusteella sen toteutuksessa on käytetty Vikströmille myönnetyssä patentissa kuvattua menetelmää sellaisella laajuudella, että tekijänoikeudet ovat tulleet mitä ilmeisimmin loukatuiksi.

Keksintö olikin niin merkittävä, että Ekokem ja Ramboll saivat haltuunsa annetun aineiston avulla mukaan valtiollisen innovaatioiden edistäjän, Motivan, ja sen tuella koko joukon Suomen suurimpia yrityksiä. Keksinnöllä nimittäin mahdollistetaan teollisuuden tai muun energiatuotannon hukkalämmön talteenotto siinä määrin, että teollisuuden energiansäästö voisi nousta noin 4 TWh tasolle, mikä vastaa noin 200 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Keksinnön eri sovellusten avulla olisi voitu toteuttaa täysin hajautettu energiantuotanto koko Suomen alueelle. Jos Vikströmin perustamat yritykset olisivat saaneet tukea, täysin kotimaisin voimin. Myös muuta markkinapotentiaalia voi pitää valtaisana.

 

No, onko keksijä Vikström otettu mukaan keksintönsä jatkokehittelyyn? Ei ole.

Onko hänelle maksettu korvausta patentin käyttöönotosta ja soveltamisesta? Ei ole.

Onko hän antanut lupaa kyseisille yrityksille tai Motivalle keksintönsä hyödyntämiseen? Ei ole.

 

Vikströmin patentoiman keksinnön ympärille perustettiin useita pieniä yrityksiä ja hän ehti kehitellä yli 40 patenttiin perustuvaa tuotetta, mutta resurssit eivät riittäneet laajaan kaupalliseen hyödyntämiseen. Valtion auttava käsi ei suinkaan kohdistunut näihin pienyrityksiin, vaan ahnaammat voimat riensivät viemään lihat. Vikströmin käteen jäi luu. Oma arvioni patentin ja sovellusten kaupallisesta arvosta liikkuu miljardiluokassa. Sitä, muuttuuko se kymmeniksi tai sadoiksi miljardeiksi, en lähde veikkailemaan.

Patentoidut menetelmät on siis luvattomasti otettu laajalti käyttöön ja yritykset tekevät niillä kovaa tulosta. Pettynyt Vikström on yrittänyt perätä oikeuksiaan julkisuuden kautta, mutta hänen kirjoituksiaan ei kukaan suostu julkaisemaan. Yli 70-vuotiaan miehen pitäisi aloittaa vuosia kestävä oikeusprosessi olemattomilla resursseilla ja hyvin epävarmalla lopputuloksella, koska valtio-ohjauksessa olevat organisaatiot ovat keskeisesti mukana tekijänoikeuksien loukkaamisessa ja vastassa on suurien konsernien lakiosastot.

Vikströmillä on patentteihin elinikäinen yksinoikeus ja lisäksi hänen perillisillään 70 vuodeksi. Ainakaan toistaiseksi ne oikeudet eivät ole toteutuneet lainkaan. Kymmenien vuosien puurtamisen hyödyt valuivat muiden taskuun.

 

Ilmiön laajuutta kuvastaa se, että lähes jokaisella haastattelemallani keksijällä oli vastaavia kokemuksia. He saattavat saada jossain vaiheessa mitättömän korvauksen tai löytävät piakkoin keksintöään vastaavan aasialaisvalmisteen halpamarketin hyllystä, kun rahoittajaksi kaavaillun liikemiehen nimi löytyy maahantuojan taustalta. Se on toki puolivillainen kopio, josta on jäänyt parhaat ominaisuudet toteuttamatta, koska piraattien tietotaito ei ole vastannut käyttötarkoitusta. Hinta on kuitenkin niin halpa, että laadukkaampi toteutus ei enää ole taloudellisesti mielekästä.

Kehittyvissä talouksissa toki piratismi rehottaa valtoimenaan. Kilpailu on niin raakaa, että kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan niistä ei jää kiinni. Eikä kiinni jääminenkään haittaa, jos keksijällä ei ole resursseja haastaa piraattia oikeuteen.

Että kehitelkääpä vaan aktiivisesti innovaatioita, mutta olkaa tarkkoja, kenen kanssa ryhdytte niitä viemään eteenpäin. Ensimmäinen tehtävä olisi huolehtia kirjallisella sopimuksella tekijänoikeuskorvauksista.

Tuntuu silti kohtuuttomalta, että edes valtion puolesta innovaatioita edistävä Motiva ei ole tarkistanut tukemansa hankkeen taustoja ja siten piitannut hyväuskoisen keksijän oikeuksista lainkaan. Motivankin ilmeinen kanta on, että naapurin tontille saa rakentaa ilman lupaa. Ylikansallisten yritysten eettiset ja moraaliset käytännöt ovatkin sitten yleensä jotain aivan muuta, mitä ne arvomaailmastaan yleisölle kertovat. Ainakin Ramboll ja Ekokem näyttävät luottavan lakiosastojensa kykyyn sysätä syrjään yksinäinen keksijä.

Ilmeisesti Suomen mediat ja oikeuslaitos ovat siinä määrin jo ehtineet korruptoitumaan, että kansalaisoikeuksien toteutuminen on yhä harvinaisempaa. Itse en lähde muita osapuolia haastattelemaan, koska sellaisesta pitäisi huolehtia joku palkkaa nauttiva journalisti.

Ei myöskään olisi pahitteeksi, mikäli joku kansanedustaja hoitaisi työnsä ja ottaisi asian esille oikeudellisesta näkökulmasta. Keskustelua olisi syytä käydä myös valtion roolista yrittämisen tasapuolisten edellytysten toteuttamisessa. Tämä lienee yksi niistä tapauksista, missä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin langettaisi Suomen valtiolle tuomion hyvin lyhyellä harkinta-ajalla.

 

 

Göran Vikströmin keksinnöllä on laaja kansainvälinen patentti.

Suomessa 113 682 FI

Yhdysvalloissa US 6,536,2151/B1

Euroopassa EP 1 161 617 B1

Kanadassa CA 2,364,311

 

 

Motiva ja patentin luvattomat hyödyntäjät hehkuttamassa korkeatasoista osaamistaan:

http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2014/hukkalammon_hyodyntamisesta_suursaastot_teollisuudelle.6153.news

http://www.ekokem.fi/fi/media/tiedotteet/ekokem-investoi-lampopumppuihin-kaukolammon-myynti-hyvinkaalle-ja-riihimaelle

http://www.talouselama.fi/uutiset/hukkalammossa+mahdollisuus+suursaastoihin++lampopumpulla+saa+talteen+haaleankin/a2227150

http://www.ramboll.fi/projektit/rfi/ekokem%20riihimaki

 

Olen saanut luvan tekstin julkaisuun Pohjois-Suomen Keksijät ry:ltä, jota Vikström yhdistyksen jäsenenä on pyytänyt auttamaan asiassaan. Tutustuin pyynnöstä kaikkiin aihetta koskeviin asiakirjoihin ja niiden perusteella yhdyn Vikströmin ja keksijäyhdistyksen edustajien näkemyksiin siitä, että tekijänoikeuksia on suurella todennäköisyydellä rikottu. Keksijäyhdistys on pyytänyt asianosaisilta selvityksiä tuloksetta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Kyseessä on kokkolalaisen insinöörin, Göran Vikströmin menetelmäpatentti, jolle hän ehti kehittämään lukuisan joukon sovelluskohteita. Hän erehtyi esittelemään keksintönsä Ekokemille, joka pyysi suunnitteluavuksi kansainvälisen Rambollin. Kansainväliseltä konsernilta löytyi tarvittavat komponentit valmiina ja insinööritoimisto saattoi jatkaa hankkeen parissa ilman Vikströmin myötävaikutusta."

Siinä nähdään taas, että patenttijärjestelmä on vain ja ainoastaan isojen konsernien keino estää pienten tahojen kilpailu heidän kanssaan. Kun patentin haltijana on pieni taho, ei patentti suojaa mitään. Yksityisellä ihmisellä tai pienellä firmalla ei ole varaa käräjöidä isoja vastaan. Isojen konsernien patenttisalkkujen tehtävä on miinoittaa toimialue haastajilta. Yksi uusi keksintö ei uhkaa heitä, koska sen hyödyntämisyritys varmuudella aina loukkaisi jotakin heidän pienen kattavuuden roskapatenttejaan, joita tehtaillaan vain miinakenttätarkoituksiin. Olen itse tehnyt Nokialle puoli tusinaa tällaista roskapatenttia. Niitä löytyy guuglailemalla.

Patenttijärjestelmä nykyisellään on teknisen kehityksen hidaste, toisin kuin oli alkuperäinen tarkoitus. Keksinnöllinen idean salaaminenkin on joissakin tilanteissa, (IT-ala) tehokkaampi tapa hyödyntää sitä kuin julkaista se patenttina.

Edes idean julkaiseminen ei estä sitä, ettei joku patentoisi sitä uutena. Käräjöinti tulee kalliiksi ja patenttivirkamiehet ovat huolimattomia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Asia on juurikin näin.

Nytkin ollaan sellaisessa kehityspisteessä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, että parhaat ideanikkarit pitäisi päästää vapaasti kaiken tiedon kimppuun, vaikka sitten maksamalla tuloksestaan pienen provision kehittäjälle. Oikeusasteissa juokseminen on suurta tuhlausta tässäkin suhteessa.

Aivan kaamea epäkohta yhteiskunnallisesti, mutta erityisesti yksilön vapauden kannalta. Hyvät systeemit pilataan aina väärinkäytöllä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo,

kiitos tärkeän asian esille ottamisestasi - toivottavasti ao. innovaattori saa joskus oikeutta kohtuullisine korvauksineen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Juhani,

"Esko on tehnyt tehtävänsä, Esko saa mennä" - tuttua juttua - patentit ovat vain kehityksen jarru - johtavat yritykset ovat aina askeleen edellä...

Eräät suojaavat innovaationsa liisauksin - eivät pääse niin helposti ydinsalaisuuksista selville...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Patenttianomus on aina kaksiteräinen miekka, sillä se edellyttää kehitetyn tekniikan julkistamista ja sitä kautta kaikki puliveivaajat pääsevät siihen käsiksi.

Kiinassa on yleistä, että patenteista ei välttämätttä piitata lainkaan, oikeustoimet ovat pitkällisiä, kalliita ja niiden tulokset arvaaamattomia.

Japanilaiset lainkuuliaisina puolestaan noudattavat patenttioikeuden kirjainta, mutta nokkelina patentoivat alta aikayksikön kaiken mahdollisen patentoidun menetelmäteknologian ympäriltä ja lisäksi erilaiset "parannuksensa", jolloin käytännössä koko menetelmän patentti on sitten heidän käsissään.

Patenteista hyötyminen edellyttää viisasta ja älykästä strategiaa, oikeaa ajoitusta ja olemassaolevaa markkinointisuunnitelmaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kenelläkään yksittäisellä keksijällä ei ole tarvittavia resursseja käydä tuollaisia kamppailuja. Mitäpä siinä sitten keksimään, kun siitä ei ole mitään vastaavaa hyötyä?

Kuvaavaa on, että lähetin sadoille keksijöille kutsun tapahtumaan sähköpostitse, joista yksi vastasi. Muuten oli kaivettava yhteystiedot esille ja käytävä pitkä puhelinkeskustelu motivoidakseen osallistumaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tämä esimerkkin on vain yksi ilmentymä kapitalistisen talousjärjestelmän aiheuttamista jatkuvista konflikteistta. Sille on ominaista, että edut ovat useammin ristiriidassa kuin sopusoinnussa keskenään. Nousukaudella on vähän sopuisampaa, mutta taantuman tai laman uhatessa otetaan kaikkein rumimmatkin temput käyttöön tai yritetään pelastaa omaa nahkaa kyseenalaisin keinoin.

Tämäkin panee harkitsemaan vakavasti Talousdemokratian suomia etuja.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Markkinavoimat voi valjastaa myös korjaamaan tällaiset tilanteet. Jos joku immateriaalioikeuteen perehtynyt juristi on esimerkiksi sitä mieltä, että tätä https://www.google.com/patents/EP1161617B1 patenttia loukataan, hän mieluusti vääntää aiheesta provisiopalkalla.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Juristilta vaadittaisiin myös syvällistä termodynamiikan ja säätötekniikan tuntemusta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos sinullekin, heitetäänpä haaste markkinavoimille.

Keskipohjanmaalla tosin kulkee vankkana perimätietona; juristi = ryöstömurhaajaan verrattavissa oleva rikollinen

Nykyisillä käytännöillä vain on niin, että tuo on ainoa keino saada oikeutta ja juristi ottaa riskiä kantaakseen, mikä viittaa jo osittaiseen rehellisyyteen. Loput riippuu sopimuksen sisällöstä.

Taitava juristi pystyy kyllä muutamalla puhelinsoitolla selvittämään, miten kinkkisestä asiasta on kyse ja perustella asiakkaalleen oman tarpeellisuutensa.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Keskipohjanmaalla tosin kulkee vankkana perimätietona; juristi = ryöstömurhaajaan verrattavissa oleva rikollinen"

Hakea juristilta oikeutta on hieman rinnastettavissa siihen, että maksaa suojelurahaa mafialle.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Hieno idea:) Toivottavasti voisi toimia. Asiat ei vaan yleensä mene niin kuin toivotaan tai unelmoidaan.

Jos juristi saa palkkansa helpommalla, niin tuskin huomiota enää tälläisiin juttuihin riittää. Ihminen on aina rajallinen. Yksi ihminen ei voi kaikkea huomioida.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ainakin ennen toimi ihan hyvin. Jos kyseessä on oikeasti suuremmat rahasummat, juristit ovat aina kiinnostuneita. Hölmöjähän he olisivat, jos katsoisivat sinun olevan oikeassa ja oikeutettu suuriin korvauksiin, mutta kieltäytyisivät ottamasta niistä provisiota.
Se on tietysti eettisesti arveluttavaa, että vetävät jonkun kymmenen prosentti välistä, mutta vielä arveluttavampaa on se, että joku vetää sinun työstäsi 100%.

Käyttäjän KlausHemanus1 kuva
Klaus Hemanus

Noista luettelemistasi linkeistä ei käy ilmi miten ja mitä patenttia olisi rikottu mutta eiks MOT-ohjelma tutki kaikenlaista hämyä, joten ota yhteyttä sinne.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Patenttiselostus on hirveän pitkä, joten tyydyin laittamaan sen numeron. Kyseessä ei siis ole laite-, vaan menetelmäpatentti. Vikström meni idean kanssa Ekokemiin, se kutsui Rambollin mukaan. Vikström syrjään ja nyt niillä on käytössä juurikin patentissa kuvattu menetelmä.

Kiitos vinkistä, laitan linkin mottiin.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Lukiessani patentin kuvausta olen ymmärtävinäni, että sille on keskeistä säätötekninen algorimi, jossa optimoidaan turbiinin lauhdelämmön energian optimaalinen hyödyntäminen. Ekokemin ratkaisun ja patentin kuvauksen vertaaminen tuskin istuu TV-ohjelmaan: liian syvällisen teknistä. Ekokem tietysti kieltää patentin loukkamisen, ja korostaa oman ratkaisunsa eroja patentin kuvaukseen. Hyvin vaikea asia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olet oikeassa. Tämä on valitettavasti juristien heiniä.

Se ei saa mielestäni olla esteenä keskustelulle systeemin kehittämisessä. Mitä enemmän juristeja tarvitaan, sitä huonommasta järjestelmästä se viestii.

Moni asia olisi hyvin yksikertainen, ellei niistä tehtäisi tahallaan monimutkaisia.

Tippukoon taivas niskaamme, jos päästämme tämän vielä pahemmaksi.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #13

"Mitä enemmän juristeja tarvitaan, sitä huonommasta järjestelmästä se viestii."

Täsmälleen näin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #13

Ei liity aiheeseen, mutta en malta olla tokaisematta, anteeksi. Mistä se kertoo, kun luodaan järjestelmiä joissa on syytesuoja ja täysi vastuuttomuus kaikesta? Miten järjestelmä silloin toimii?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #20

"Mistä se kertoo, kun luodaan järjestelmiä joissa on syytesuoja ja täysi vastuuttomuus kaikesta?"

Puhutko lastensuojeluviranomaisista?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #23

Irti heti EU:sta! Hullua odottaa.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Karpon muistan tehneen joskus ohjelman, jossa kerrottiin aika monen kotimaisen firman vetäneen nenästä keksijöitä. En netistä löytänyt sitä, koska ilmeisesti ei ole tarpeeksi mediaseksikäs aihe tällainen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Se ei ole ensimmäinen kerta, kun keksijä liioittelee keksintönsä merkitystä. Tai häntä edustava asiamies.

Heti vähän särähti korvaan tuo 4 TWh. Kun katselin Motivan esitettä, se oli kai teollisuusyritysten yhteisarvio säästöpotentiaalista. Eppäillä tuota soppii, että toteutuisiko kaikki tämän yksittäisen patentin avulla. Siis sisältääkö se erilaiset lämpöpumput, ORC-teknologian jne. Ja kattaako se kaikki sovellutukset, miten eri teollisuuden haaroissa on hukkalämpöä saatavissa ja talteen otettavissa.

Itselleni on tuttu tilanne, että jo eläkkeellä tai vahvasti jäähdyttelemässä oleva keksijä soittaa ja pyytää "yhteistyötä". Käytännössä tuo yhteistyö tarkoittaa sitä, että tekisin likaisen työn hänen puolestaan. Eli kun kaikki tahot on jo kertaalleen koluttu ja rahat lopussa, niin hankkisin rahoituksen ja konsortion keksijän ympärille.

Tein myös isohkon laskentatyön eräälle yrittäjälle. Kun maksatuksen aika tuli, niin firma oli konkurssissa. Ihan ei paraatimarssia ole.

Niitäkin on ollut, jotka tulevat minulta "tilaamaan" tehokkaan ja ympäristöystävällisen sekä taloudellisen teknologiaratkaisun. Rahaa pari tonnia ja aikaa muutama kk. Jos sitäkään. Jos niin pystyisin toimimaan, ei minun tarvitsisi kuin maata lattialla ja kerätä lisenssimaksuja.

Tästä huolimatta, aiheellinen kirjoitus.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

En itsekään tiedä laskennan perusteita, mutta luku on joka tapauksessa suuri, eikä se aivan tolkuttomasti voi heittää. Varmasti tiellä on sitten ihan normaaleja käytännön esteitä, eli energian siirtäminen järkevästi tuotantopaikalta käyttöpaikkaan, mikä vaatii jo noissa määrissä melkoisia järjestelyjä.

Itse en ole mikään alan syvällinen asiantuntija, mutta satojen pienempien energiaprojektien laskennan jälkeen pystyy hahmottamaan kokonaisuutta ihan kohtuullisesti.

Hyvä, jos ilmaisutaidosta on edes jotain hyötyä jollekin. Olen ilmeisesti liian rehellinen, koska kukaan ei ole halukas maksamaan tästä taidostani;) Tein kuitenkin tämän mieluummin ilmaiseksi kuin laatisin palkollisena Ekokemin vastinetta Vikströmille.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

OK eli väärinkäsitys minulta, että maksu toimintaan tulisi joistain välillisistä yritystuista.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Koko patenttijärjestelmä on susi, ja hidastaa kehitystä..

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Juuri näin,mutta ongelmana on tämä omistamisen tarve.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Valtio tukee itsessään kannattamatonta tuulivoimateollisuutta 2miljardilla eurolla. Kaikki tuulivoimaankin käytetyt rahat ja vastustamiseen käytetty aika ja voimavara olisi järkevällä poliitiikalla ollut tälläisiin keksintöihin käytettynä tuottanut rahaa yhteiskunnalle. Nyt ei tämä tuulivoima vouhotus tee muuta kuin tappioita yhteiskuntaan.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Hannu,

ja mihinkähän faktaan tämä lörpötyksesi täälläkin perustuu??

Petrik Halinen

Suomessa oikeudenkäynti ei käsittääkseni maksa mitään, jos henkilö on varaton. Tämä tietysti sillä oletuksella, että jaksaa itse lukea ne parit lait läpi, joista kinaa. Keskeinen asia on kuitenkin patenttioikeus ko. keksintöön, jonka vuoksi asia on sinällään yksinkertainen. Itse lähtisin ehdottomasti ajamaan asiaa itse oikeudessa. Vastaajan koolla ja resursseilla ei ole väliä, jos asia on selkeä. Rahalla ei voi ostaa oikeutta, ainakaan periaatteessa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Ei ole ilmaisia oikeudenkäyntejä yksityisoikeudessa. Varsinkaan jos omaisuutta löytyy. Oikeusapua annetaan, mutta yleisesti ottaen se ei kata kaikkia asianajajo kustannuksia. Hallinto-oikeudessa julkisoikeudelliset asiat yksityishenkilön ajamina ovat ilmaisia, mutta niihin ei voi saada oikeusapua.

Rahalla voi ostaa paremman asianajaja. Parempi asianajaja voittaa yleisesti yksityisoikeuden jutut. Epäilisin varsinkin tekijäoikeuden olevan näitä.

Käyttäjän vanhavaari72 kuva
Risto Mäkinen

Olin aikoinaan tehtävissä, joissa tapasin myös keksijöitä. Eräs periaate tulisi keksijällä tai patentinhaltijalla olla kun menee neuvotteluun ideansa hyödyntämisestä. Mistään ei keskustella ennen kuin keskinäinen salassapitosopimus on allekirjoitettu. Siinä voi myös määrittää sopivalla tavalla rojaltit mikäli vastapuoli aikanaan hyödyntää keksintöä ja sanktiot. Myös keksinnön hyllyttämisestä ja sen seurauksista on syytä sopia. Käyttäisin juristia heti alussa enkä vasta kun asiat on solmussa.
Luullakseni julkisilla rahoittajilla on käytäntö, että tuotekehitysrahoituksen yhteydessä tulee olla kiistaton selvitys oikeudesta hyödyntää keksintöä. On myös totta, että keksijällä on keksinnön hyödyntämisestä usein utopistinen euromääräinen käsitys.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Meille on tuttua amerikkalaisista TV-sarjoista lakimiesten hyvin keskeinen rooli amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Oikeusjuttuja nostetaan jatkuvasti, ja tuntuu siltä, että suuri osa yhteiskunnan voimavaroista kuluu erilaisiin oikeudenkäynteihin.

Tämä lakimiesten suuri rooli Amerikassa on pohjimmiltaa perua teollistumisen alkuajan suurista patenttioikeudenkäynneistä.

Tietyssä mielessä voidaan katsoa, että patenttioikeudenkäynti on kiinteä osa patenttia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Luettavaa kielitaitoisille, keksijä Håkan Lansin tarina:

http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5kan_Lans

http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5kan_Lans

Lisää tarinaa vulkanisoidun renkaan keksijästä Goodyerista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Goodyear

Minun neuvoni keksijöille on seuraava: Ellette ole jonkun suuren firman palkkalistoilla, antakaa keksintönne ilmaiseksi ihmiskunnan käyttöön. Näin tehden säästytte pahemmalta. Patenttioikeudenkäynnit voivat viedä rahat ja terveyden.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Sellainenkin harmillinen ilmiö on olemassa, että pienyrittäjä "joutuu" patentoimaan ideoitaan, koska kaupankäynti ei käynnisty muuten. Varsinkin jenkkimarkkinoilla ketjut kyselevät usein suojausten perään heti kärkeen. Heidän motiivinaan on, ettei myyntiin otettu artikkeli päädy loukkaamaan muiden patentteja. Mikäs siinä miljoonavolyymeillä ehkä, mutta harva semmoisia heti diilaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitokset kaikille kommenteista ja pahoitteluni, etten muiden velvollisuuksien vuoksi päässyt osallistumaan keskusteluun aktiivisemmin.

Koko aihealue on hyvin ongelmallinen monessa suhteessa. Oikeastaan aivan sama ilmiö on nähtävissä musiikin ja kirjallisuuden parissa. Kaikki tekijänoikeusjärjestelmät perustuvat nykyään tähtikulttien luomiseen, joilla rahastetaan maksimaalisesti kysyntä loppuun. Ellei näytelmän tähti kykene jatkuvaan uudistumiseen ja luomaan uutta ylettömien odotusten paineessa, hänet viskataan tien sivuun ja luodaan uusia kultteja tilalle vaikka väkisin.

En tiedä, onko asiaa tutkittu mitenkään, mutta empiiristen havaintojen perusteella korrelaatio "linkoon" joutuneiden mielenterveydellisten ongelmien suhteen näyttää aika vahvalta. Poikkeuksellisista taidoistaan huolimatta hekin ovat vain ihmisiä. Vieläpä hyvin herkkiä sellaisia, koska altistavat mielensä havaitsemaan ympäristöstään sellaisia asioita, joille muut ovat sokeita. Niihin liittyy valtavia tunnelatauksia, joiden vaikutusta kokijan psyykeen ei sopisi väheksyä.

Emme kovinkaan usein osaa käsitellä riittävällä kärsivällisyydellä näitä muuttuneita "persoonallisuuksia". Erityisesti media on erikoistunut kantamaan ensin kaiken kullan jalkojen juureen ja ylettömien odotusten jäädessä täyttymättä, vaihtaa sen empimättä sontaan.

Sitä taas olen liian vähälahjainen arvioimaan, onko tämä evoluutioon liittyvä ominaisuus vai elinympäristömme suoraa tai epigeneettistä vaikutusta. Joka tapauksessa keskustelu tästä aihepiiristä on edelleen hyvin pinnallista.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Muutetaan lakeja yhdessä niin, jotta voimme antaa krediitin heille, jotka ovat paremman elämän mahdollistaneet. Nykyään tämä ei vielä muodossa tai toisessa toimi.

Sen verran tulee toki aina muistaa, että tie menestykseen (ja kohtuullisiin korvauksiin) sijoitetun ajan ja osaamisen tiimoilta käy kahden periaatteen kautta. Ensimmäinen periaate on, että kaikkea ei saa kertoa.

Käyttäjän sakutaku12 kuva
Sauli Harju

Itelläki olis keksintö joka vois mullistaa avaruusmatkailun. Nasa olis varmasti kiinnostunu. Miten tuommoset isot keksinnöt saa julkistettua niin että varmasti saa korvauksen ? Patenttiahan ei voi tommoseen tehdä, koska se vaatii pirusti rahaa. Itellä ei ole asiasta mitään kokemuksia.

Hannu Tanskanen

Tuttu tarina. Aikoinaan kahdeksan vuotta Kemiran tutkijana ollessani tein keksinnön, jolla saimme selluloosan sokeroinnissa kahdessa kuukaudessa dramaattisesti paremman saannon kuin kansainväliseltä Battellelta ostetulla menetelmällä. Keksintö tulehdutti välit projektin johtajaan ja läksin myynti-insinööriksi Orionille. Kun ei yhtiö ollut tehnyt keksinnöllä mitään, aioin patentoida sen nimiini. Seurauksena oli tyly kirje tutkimuskeskuksen johtajalta ja yhtiön pääjohtajalta, varokin patentoimasta ...

1980-luvun lopulla esitin laserinnovaation, josta NASA-Langley kutsui keskustelemaan. Seitsemän vuotta myöhemmin New Yorkin teknillisen yliopiston professori esitteli saman omanaan ja sai miljoonan taalan apurahan NASA:lta testeihin White Sand´issa NM:ssa. Pääsin kirjeenvaihtajajäseneksi teoriaa Alabaman yliopistolla kehittävään ryhmään ja kutsut konferensseihinsa. Sitten rahoittajaksi tuli US Air Force ja info minulle katkesi kuin seinään. Keksinnöllä oli militääriaplikaatio.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset