iitimo

Suomen talous lepää vainajien varassa

Jos tulen aiheuttaneeksi lukijalle nk. paskahalvauksen tällä blogilla, niin muistakaa, että en ole ollut millään tavoin osallisena tämän systeemin luomisessa, maksajana kylläkin. Olen vain sallinut itseni tulla tietoiseksi, millainen aikapommi Suomeen on rakennettu ja miksi oletan sen räjähtävän tuota pikaa silmille. Don’t shoot the messenger.

Suomalaista eläkejärjestelmää pidetään ehkä maailman parhaana, mitä se tavallaan onkin. Se on yksi taitavimmin organisoiduista ponzi-huijauksista, eikä suurimmalla osalla ole hajuakaan omasta roolistaan järjestelmän osana. Sinänsä hyvin yksinkertainen järjestelmä on peitelty monimutkaisilla järjestelyillä, jotta ulkopuoliset eivät ymmärtäisikään siitä mitään. Avaan tätä nyt niin yksinkertaisesti kuin osaan.

Maksettavat eläkkeet kerätään kahta eri tietä, eli osuutena työelämässä olevien palkkatuloista ja rahastoidun varallisuuden tuotoista. Nämä siis koskien eläkeyhtiöiden osuutta. Valtio maksaa osan kansaneläkkeistä verotuloistaan.

Eeva ja Einari edustavat työssäkäyviä taviksia, eli Eeva toimii lähihoitajana ja Einari on koneistajana metallipajassa. Tulotasolla on oma merkityksensä, mutta sotketaan sitä tähän nyt mahdollisimman vähän. Katsotaanpa kuinka heille ja työnantajilleen tässä käy…

On syytä käsitellä palkkojen ja rahastojen vaikutukset erikseen.

 

A. Palkkoihin kohdistuvat eläkemaksut ja ”sivuvaikutukset”

Eläkevakuutusyhtiöt ovat yksityisiä yrityksiä, joille valtio on antanut toimiluvan kyseiseen toimintaan. Yhtiöt tekevät omat laskelmansa kuluistaan ja tuotoistaan, minkä perusteella esittävät kulloisenkin tarpeensa sosiaali- ja terveysministeriölle, joka sitten käytännössä vahvistaa maksut ehdotuksen mukaisena. Tänä vuonna työntekijä maksaa iästään riippuen 5,55 – 7,05 %.

 

Kokonaisrasitus työn hintaan on 24,2 %, eli työnantaja maksaa erotuksen. Jokaiselta asiakkaalta laskuttamastaan satasesta yritys siis tilittää 24,20 euroa eläkeyhtiölle.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tyel-maksujen vastaava prosentti oli vuonna 2004 18,6 %. Tuota vanhempia tietoja on hyvin vaikea löytää, mutta nousu on ollut mittavaa.

 

Lisätään tuskaa. Kaikkeen laskutettavaan työhön tai tuotteisiin lisätään arvonlisävero. Yritys saa vähentää myyntiensä alveista ostojensa alvit, mutta moniko tietää, että työhön ei sisälly vähennettävää alvia lainkaan? Tadaa! Palveluyrityksen laskuttamasta satasesta jo 48,20 euroa lähti valtiollisten intressipiirien kassaan, tuottamatta yritykselle tai työntekijälle muuta kuin ilmoitusvelvollisuudesta aiheutuvat kulut. Jokainen voi lisätä tähän vielä osuutensa ansiotulojen verotuksesta, sekä muut kulutukseen ja omistamiseen liittyvät verot. Ne kaikki on kerätty työnantajayrityksen maksamista palkkamenoista, joista tässä vaiheessa on hävitetty 60 – 80 %, tuottamatta vielä senttiäkään tekijöilleen.

 

Kuntien ja valtion tuottamiin palveluihin ei lisätä arvonlisäveroa, joten ne kuluttavat yksityisen sektorin alv-kertymää. Puheet julkisen sektorin alemmasta tuottavuudesta siis perustuvat yksinomaan siihen, että yksityistettynä sama palvelu tuottaa valtiolle 24 % enemmän verotuloja. Sillä ei ole mitään tekemistä palvelujen laadun kanssa, kuin siitä näkökulmasta, että yksityisiin palveluihin on varaa vain hyvätuloisimmilla. Tämä luo toki paperilla talouskasvua, mutta aiheuttaa paineen valtaisalle inflaatiolle. Kun palkat eivät nousekaan, on eläkeikää nostettava, jotta saadaan vainajat maksamaan erotus. Muut vaihtoehdot ovat koulutuksen lyhentäminen ja maksajien lisääminen maahanmuuton tai syntyvyyden kautta. Viimeinen vaihtoehto on ulkoinen velkaantuminen.

 

Vaikka tässäkin on jo monelle tarpeeksi, paras osa on vielä edessä.

 

B. Eläkemaksujen rahastointi

Rahastointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kerätyt varat sijoitetaan tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Sijoituksista saatavilla maksuilla, osingoilla ja korkotuotoilla maksetaan osa eläkkeistä. Eläkeyhtiöt ovatkin suursijoittajia erityisesti koskien kiinteistöjä, energiaa, teollisuutta ja kauppaa. Kaikkea, missä ostajien lukumäärä on suuri ja on kyse enimmäkseen välttämättömyyshyödykkeistä.

 

Kun Eeva ja Einari asuvat valtion, so. itsensä, investointitukemassa ja eläkeyhtiön rahoittamassa kerrostaloasunnossa, he maksavat jokaisessa vuokrassaan, energialaskussaan, kuten muissakin ostoksissaan samaisen eläkeyhtiön tuotot. He siis antavat eläkeyhtiöille ilmaiseksi rahan, jolle maksavat hulppean koron. Kun eläkeyhtiöiden pomoille maksetaan tulospalkkioita, on koron osuuden oltava luonnollisesti isompi, jotta eläkeyhtiön tulos voisi kasvaa, joten vuokrat ja kaikkien kulutustarvikkeiden hinnat nousevat saman verran + arvonlisäkertoimen verran.

 

Jos he päättävät rakennuttaa omakotitalon, sisältyvät näiden optioiden (heidän mahdolliset eläketulonsa) kulurakenne kaikkine korkoineen niin tarvikkeisiin kuin työsuoritukseenkin, eli heidän investoinnistaan nykyisellä hintarakenteella noin 80 – 90 % on puhdasta ilmaa, mikäli ponzin eväät katoaisivat. Ne katoavat hyvin nopeasti siinä vaiheessa, kun eläkeyhtiöiden osaomistama teollisuus siirtyy halvemman kustannustason maihin ja niiden jäljiltä rappeutuva ostovoima tappaa kaiken kysynnän, mikä ei liity välttämättömyyshyödykkeisiin. Lopulta yksi korsi katkaisee kamelin selän.

 

 

Tätä pidemmälle vietyyn valtiososialismiin on hyvin vaikea päästä, mikä lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että Suomen valtio eläkeyhtiöineen on de facto konkurssissa. Todellisuuden lykkäämiseksi valtio myi juuri sijoittajille 10 vuoden velkakirjoja, johon riitti vielä tarpeeksi tolloja AAA:n lumoissa. Sen säilyttäminen on vaatinut koko tilastoaineiston laajamittaista väärentämistä sillä toiveella, että jostain putkahtaisi talouskasvua hoitamaan ne itsekseen kuntoon. Ei ole tullut, joten nyt leikataan. Enimmäkseen siitä, millä hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pystyssä.

 

Kun yksityinen yritys myy tuotteitaan, on sen lisättävä niiden hintoihin kohdassa A syntyneet kustannukset, sekä oman katetavoitteensa lisäksi rahoittajien vaatima katetarve, joka kohdan B lisäksi syntyy muiden sijoittajien korkovaatimuksista. Tästäkin voitto-osuudesta toki maksetaan veroja, mutta suhteellisesti paljon vähemmän kuin muista tulolähteistä. Erityisen mielenkiintoista on, että pääomatuloihin ei kohdistu minkäänlaista eläkemaksurasitetta.

 Kun kotimaan kulurakenne on tällainen, kenenkään ei kannata investoida työpaikkoihin. Säästöillä aletaan ostamaan rahasto-osuuksia, joiden arvosta yhä suurempi osa on tyhjän päällä, koska reaalitaloudessa ei ole enää ostajia yritysten tuotteille. Osakkeiden arvot heittelevät aivan silmittömästi pienestäkin vihjeestä, koska niiden osto- ja myyntiprosessit on pitkälle automatisoitu.

Tällaisen järjestelmän pyörittäminen on luonnollisesti haastavaa, joten se vaatii mittavan koulutuksen. Onneksi meillä on Suomessa koulutusjärjestelmä, jonka opintotuet rahoitamme yhteisvastuullisesti. Opintolainojen korkotuet ovat myös osa pankkitukea, jonka maksamme kollektiivisesti.


Kun aletaan ynnätä näitä yhteen, alkaa muodostua kokonaiskuva todellisuudesta, missä pk-yritysten rooli työntekijöineen on maksaa koko tämän saatanallisen hattaran viulut. Järjestelmän huipulle päässeet rosvoparonit ja heidän uskolliset lakeijansa jakavat edut keskenään. Yrittämisestä tai siihen vaadittavasta työstä he eivät ymmärrä yhtään mitään, koska heidän rahansa tulevat taikaseinästä.

Pienyrittäjien ja työntekijöiden raivotessa toisilleen aivan olemattomaksi jäävästä ansiotasostaan, vaativat nämä järjestelmän syöttiläät lisää maahanmuuttajia, lisää työtä ja lisää vainajien maksamia eläkkeitä, jotta heidän ylläpitämänsä ponzi voisi jatkua. Yhä pienemmin palkoin ja yhä suuremmin kustannuksin.

Yrittäjien uusintaminen on tässä suhteessa yksi kriittinen tekijä, joten heille myönnetään alkuun helpotuksia eläkemaksuihin, jotta heidät saadaan houkutelluksi mukaan. Irtipääsy onnistuu yleensä vain konkurssin kautta, jolloin yrittäjästä tehdään syyllinen epäonnistumiseen.

 

Suomalaisen kilpailukyvyn ongelma ei siis ole lainkaan työn hinnassa, joka on aivan sairaan halpaa. Kun rosvoparonit ovat myyneet systeeminsä rahoittamiseen lähes koko kansallisomaisuutemme, he kehtaavat vielä tulla vaatimaan leikkauksia muutenkin surkeisiin reaalipalkkoihin ja minimaaliselle tasolle leikkaamiinsa julkisiin palveluihin. Torkkupeiton alla voi miettiä seuraavia siirtoja.

 

Osallistumalla tämän järjestelmän pyörittämiseen pelaat siis koko elämälläsi lottoa, missä vainajat rahoittavat viime kädessä eloonjäävien ansaitut eläkkeet ja ansaitsemattomat sikailut.

 

Toivotan oikein hyvää sunnuntain jatkoa ja malttia näiden faktojen sisäistämisessä. Ehkä valmiutenne järjestelmän muuttamisesta tolkullisemmaksi alkaa hiljalleen parantua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

31Suosittele

31 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Heli Hämäläinen

Mitäs mieltä olet sisään ajettavasta sisäisestä devalvaatiosta? Tässä minun näkemykseni asiasta: http://helihamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sisäisellä devalvaatiolla nopeutetaan ponzin sortumista, eli näkökulmasta riippuen hyvä tai huono asia.

Mitä nopeammin tämä menee nurin, sitä nopeammin pääsemme aloittamaan puhtaalta pöydältä. En pidä siitä, että se aloitettaisiin aivan samoilla välineillä, millä tämäkin kupla on luotu. Ansaitsemme parempaa ja tässä kohtaa vähemmän työtä tarkoittaa parempia tuloksia niin ekologisesti kuin inhimillisesti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Enpä viitsi puuttua kun yhteen kohtaan. Siis maksavatko yritykset mielestäsi 24,2% liikevaihdostaan eläkemaksuja? ("Kokonaisrasitus työn hintaan on 24,2 %, eli työnantaja maksaa erotuksen. Jokaiselta asiakkaalta laskuttamastaan satasesta yritys siis tilittää 24,20 euroa eläkeyhtiölle.")

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Hyvä tarkennus. Tuo on siis eläkemaksujen osuus kokonaispalkkasummasta, joka on minimissään pystyttävä kattamaan liikevaihdosta kaikkine muine lisineen.

Ankarasti kilpailluilla, erityisesti työvaltaisilla toimialoilla ja taantumassa tämäkin on suuri haaste. Paljon vähemmällä pääsee, kun ottaa tilalle halvempia tekijöitä tai tekee yrittäjänä pidempää päivää, koska asiakas ei ymmärrä muuten mitenkään laskun loppusummaa.

Teollisuuden häipyminen on tarkoittanut ylitarjontaa kotimarkkinoilla toimijoille suhteessa kysyntään. Kannattavuus on erittäin heikko ja pelkään, että moni on investoinut kestämättömälle perustalle.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Eli palkkasumma on vain osa yrityksen tuotantopanoksista. Se tosin vaihtelee suuresti yrityksen toimialan mukaan. Jos kysymyksessä on tuotannollinen yritys, voi palkkasumma kaikista tuotantopanosten hinnasta olla vähäinen, toisaalta palvelualalla se puolestaan on merkittävä. Eihän asioita voi näin tekemälläsi tavalla niputtaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #11

Kyllä voi ja ne täytyykin niputtaa, koska ne kuuluvat yhteen.

Eläkemaksuja kerätään ainoastaan palkkasummasta, joten robottien varaan rakennettu liukuhihna ei maksa juuri lainkaan syrjäyttämiensä työläisten kuluja. Niiden eläkemaksut ja verokertymä on suhteellisesti älyttömän paljon pienempiä kuin työvaltaisilla aloilla.

Toki, jos haluamme ajatella koneiden ja niiden omistajien hyvinvointia ensisijaisesti, niin pidetään tästä systeemistä kiinni kynsin hampain.

Olen aiemmissa blogeissani vertaillut kyllä työfirman ja konefirman välisiä eroja, mistä ne voi käydä tarkistamassa. Haulikolla nekin on ammuttu, mutta silläkin osuu silmät kiinni mammuttiin kolmesta metristä. Ei pidä takertua siihen, että yksi hauli meni ohi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #18

Joko robottivero ja eläkekatto ovat IPU:n ohjelmassa?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #20

Ensin on vallittava laajalti ymmärrys siitä, missä ongelmat ovat, koska muuten ei ole edellytyksiä neuvotella mistään.

Eläkejärjestelmä ei missään nimessä ole ainoa syypää, koska koko talousjärjestelmä on yhtä kestämättömällä pohjalla. Työn sivukulujen ja ylisuurten eläkkeiden leikkaus olisi sinänsä täsmäisku, jolla akuutit ongelmat saataisiin edes lähes turvallisesti hallintaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Ja sitää laajaa yhteisymmärrystä haet nyt IPU.n riveissä?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #22

Valitettavasti se oli ainoa taho, missä tosiasiat halutaan tunnustaa ja jättää eriväriset ideologiat taakse, sekä katsoa yleistä hyötyä niin pitkällä tähtäimellä kuin mahdollista. Ellei tiedä, mitä tulevaisuudelta halutaan, on hyvin vaikea tietää sitäkään, mitä itse kultakin odotetaan palapelin palasen ominaisuudessa.

Itse olen hyvin tyytymätön nykyiseen tapaan ohjata kaikkea verotuksella jopa niin pitkälle, että joillekin jäljelle ei jää muuta kuin veroja ja velkaa. Joitakin joutuu auttaa auttamaan itseään hieman enemmän, toisia vähemmän. Siihenkin meillä pitäisi olla aikaa ja mahdollisuuksia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #23

Toivon vahvassa uskossasi sinulle menestystä!

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #24

Kyllä meillä on nyt todella kova porukka kasassa. Ei tässä voi mitään muuta kuin onnistua.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #23

IPU:n vahvuus on juuri se, että asioita katsotaan pohjamutia myöden, eikä jätetä mitään koloa penkomatta. Me tulemme osin hyvin eri kulmilta, mutta kova yhteinen tahto korjata tämän maan asiat yhdistää ja tekee meistä voittamattomia.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #22

Et kai oleta että vanhat valtapuolueet, etenkin kokoomus, kepu, sdp, perustavat juurikaan uusille avauksille ja pyytävät koko kansaa mukaan demokraattiseen vuoropuheluun? Eiköhän siellä ole liian kiire sisäisten valtataistelujen ja keskenäisen puoluepolitikoinnin /nokittelun kanssa. Ei näiden jälkeen jää aikaa kansan kuuntelemiseen, kun sitä suurpääomaa täytyy ehtiä aktiivisesti liehittelemään. Tämän takia vaihtoehtoja tarvitaan, ja IPU:n demokraattiselev keskusteluagendalle esittämät teemat linkittyvät ehdottomasti johdonmukaisimmin konkretiaan.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #25

Juuri tästä on kysymys. Meidän on siirrettävä nykyinen korruptoitunut valtablokki, joka rikkoo lakeja perustuslakeja myöden toistuvasti historian kirjan sivuille ja puhdistettava koko pöytä ja katsottava rakenteita perustuksia myöten, jotta voimme löytää jälleen kansallisen yhteisen köyden, jota me kaikki voimme ja haluamme vetää samaan suuntaan.

Maamme on hajaannuksen vallassa.

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

Sun mielestä maksaa ja luultavasti teoriassa. Jos jokaisesta 2€:n maitopurkistani menisi 48,40 senttiä eläkeyhtiölle, niin juomani maito kk:ssa toisi minulle eläkettä 20,29€.

Koska en elä pelkällä maidolla, niin kaikki (todellisuudessa) käyttämäni raha, siis nyt ELÄKE /kk:ssa toisi eläkeyhtiölle 605€/kk. Kun olen ollut työssä 35 v, olen käyttänyt kaikki rahani ostoksiin ja maksanut eläkeyhtiölle 254 300€.

Nykyisellä itse maksamallani eläkkeellä saisin siis elää 100 v. Mutta kun en elä maksimissaankaan kuin n. 40 v - siis 60v x 2540€ = 152 580€ niin JO NYT MAKSAMIANI rahoja eläkeyhtiölle en saa koskaan takaisin.

MISSÄ NE OVAT? Kuka ne käyttää?

Loppukommentti: TOIVOTTAVASTI olen laskenut aivan väärin, mutta ammatti- yhdistyksen taloudenhoitaja vuonna 1981 teki laskelman omasta palkastaan ja eläkkeestään ja tulos oli yhtä pöyristyttävä.

Siis MIKSI puhutaan ELÄKEPOMMISTA. Minun naksamistani eläkevaroista on nytkin varaa maksaa jokaiselle opiskelijalle ja työttömälle 2000€/kk ja en ole ollut suurituloinen - ehkä keskituloinen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Maitoesimerkki on aivan mahdoton laskea tuosta näkökulmasta. Karjatalous on pääomavaltaista ja subventoitua ja työn osuus maitolitrassa on olemattoman pieni nykytekniikalla.

Eläkepommissa on kyse systeemisestä ominaisuudesta. Se on pelkkää laskennallista kuplaa, joka vaatii toimiakseen ikuista talouskasvua ja Suomen tapauksessa vielä reipasta inflaatiota, eli palkkojen nousua. Kun kumpaakaan ei tapahdu, raha häipyy kirjanpidosta kuin tuhka tuuleen. Ei sitä fyysisesti ole olemassa juuri lainkaan, vaan sitä syntyy ainoastaan kohdan b mukaisesti.

Varat riittävät kyllä kaikille keskimääräiseen eläketasoon saakka, mutta suuret eläkkeet olisi leikattava välittömästi, jotta koko järjestelmä ei kaadu.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Kyllähän totuus kylmää ja vapauttaa myös.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toinen kohta, johon kirjoituksessa voi puuttua, on asuminen. Vuokralaisen kannalta on aivan sama, asuuko hän kunnan, grynderin (VVO ja muut samankaltaiset) tai yksityisen vuokranantajan asunnossa. Vuokran on pakko sisältää pääomakulut, korjauskulut ja jopa pieni tuotto. Muuten niitä asuntoja ei olisi. Tämä ei mitenkään liity eläkeyhtiöihin yksin.

Myös pankin omistamissa "omistusasunnoissa" tilanne on aivan sama. Pankki haluaa tuoton rahalleen, ja "omistajan" täytyy varautua tuleviin ja olemassaoleviin hoitokuluihin. Tämäkään ei mitenkään liity yksin eläkeyhtiöihin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olet aivan oikeassa, kaikki haluavat osuutensa, mutta eläkeyhtiöiden korkovaatimus on tästä porukasta yleensä suurin ja lyödään pohjalle jo rakennusvaihetta suunniteltaessa.

Yksityisen asuntosijoittajan on vaikea saada pääomalleen kunnon korkoa pelkillä vuokrilla, vaan tuotto vaatii yleensä myös sijoituksen arvolle nousun.

Jos jatketaan sisäisen devalvaation tiellä, arvot eivät suinkaan nouse, vaan laskevat. Tässä tilanteessa laskupaine on jopa 30-40 %, koska vain toiveikkaimmat tiltaltit uskaltaa enää velkaantua tai saavat ylipäätään lainaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Sijoituksen arvon nousu koskee samalla lailla eläkeyhtiöitäkin. Taseissaan ne sen huomioivat, ja vasta sen jälkeen ilmoittavat vuosittain sijoitustensa tuottoprosentin. Pidän kirjoitustasi vähintäinkin tarkoitushakuisena.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #10

Totta hitossa se on tarkoitushakuinen. Yritän kiinnittää huomion niihin asioihin, jotka aiheuttavat ongelmia, eivätkä ratkaise niitä.

Jos luit yhtään tarkemmin, erottelin sieltä kyllä "ansaitut eläkkeet" ja ansaitsemattomat sikailut". Ne ovat täysin eri asioita.

Suomalainen työ kuolee kokonaan, ellei työn ja asiakashinnan välissä olevia kulueriä saada leikatuksi. Niiden välissä seisovat valtio ja eläkeyhtiöt etunenässä, eikä yksityinen finanssipuoli tee tässä suhteessa mitään eroa.

Ahneet paskiaiset ovat syöneet kuormasta ja talouskehitys on ollut kaikkea muuta kuin vakaata. Jos se olisi ollut vakaata, meidän ei tarvitsisi leikata yhtään mistään, korkeintaan ylisuurista eläkkeistä ja palkoista.

Valitulla tiellä ei riitä mikään, vaan meiltä menee aivan kaikki. Kyllä sen pitäisi aueta, kunhan tarkastelee asioita ilman värillistä likinäköä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #13

"Ahneet paskiaiset?" Miksi sitten kaadat kaiken eläkejärjestelmän päälle kirjoituksessasi? Miten ne eläkkeet sinun mielestäsi tulisi hoitaa?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #14

Palaan siihen tarkemmin tuonnempana, kunhan jokainen on ehtinyt miettiä omaa suhdettaan eläkejärjestelmään. Lyhykäisesti, sekä eläkkeistä että eläkkeen perusteina olevista maksuista olisi leikattava tuollaiset 30-40 % välittömästi. Itse leikkaisin yli 3 tonnin eläkkeet kokonaan pois. Kestävyysvaje häipyy äänekkäästi päristen, mutta kyllä ääntä maailmaan mahtuu.

Eläkejärjestelmääkään ei pidä tarkastella yksinomaan, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, joka on saatettava toimintakuntoiseksi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16

Niinpä! IPU:n voimalla kaikki muuttamaan eläkejärjestelmää!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #17

Hienoa nähdä, että olet innolla mukana! Ajattelinkin, että olet valmis asettamaan kansallisen edun oman etusi edelle. Niin minäkin!

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #16

Olen täysin samoilla linjoilla sen kanssa, että eläkekatto on saatava ja myös maksuja tarkastettava. On järjetöntä, että pieni-ja keskituloiset maksavat myös ökysektorin ökyeläkkeetkin. Kolmeentonniin rajan voisi aivan hyvin ja suorilta iskeä, eiköhän ökykerho ne asuntonsa, mökkinsä ja veneensä ole ehtinyt "tuottoisalla"työurallaan jo maksaa, ja jää vielä jälkikasvullekin millä mällätä.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #26

Näin se vaan on nähtävä, koska jos jostain kansankunnan tulee hädän tullen säästää, me emme voi mitenkään säästää heikoimpien hyinvoinnissa.

Emme mitenkään.

On siis otettava sieltä mistä voi.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #16

Yksi seikkahan tässä taustalla on ikäluokkien koko! Nyt pienemmät ikäluokat joutuvat kantamaan suurempien ikäluokkien eläkkeet, jotka ovat osin korkeita ja joita maksetaan historiallisen pitkään, kun elinajanodotus on niin korkea.

Jokainen työssäkäyvä joutuu maksamaan useamman kuin yhden ihmisen eläkettä palkastaan.

Tasa-arvon näkökulmasta on aika jäätävää, että varsinkin miesten osalta yläluokan ja alempien luokkien eliniän odotteessa on jopa 10-15 vuotta eroa, mikä tarkoittaa sitä, että rekkakuski kuolee alle vuodessa eläkkeelle päästyään ja johtaja taas viettää 15 vuotta eläkettä ja nauttii korkeaa sellaista.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #29

Ikäluokkien väliset kokoerot ovat olleet tarkkaan selvillä. Olli Pusan kirjoissa väläyteltiin aivan tolkuttomia laskentaperusteita elinajanodotteen kasvusta, joka ei tosiaankaan ole kovin tasainen eri työntekijäryhmissä.

Oikeastaan näen asian sillä tavalla, että työntekoon sopii osallistua vaihtelevissa määrin, aikavälillä noin 10-100 vuotta, terveystilanteensa ja kuntonsa mukaan. Osallistumisesta se elämänilo tulee. Terveessä yhteiskunnassa jokaisella pitäisi halutessaan olla ainakin mahdollisuus osallistua johonkin hyödylliseen. Jos työstä saatavalla korvauksella ei tule toimeen tai se on hyvin vaikeata, häviää mielekkyys.

Nyt puristetaan aivan liian tosissaan, millä ei tule menestystä edes kansallisissa sarjoissa. Perustulo sopii hyvin pohjaksi oikeastaan kaikkiin elämäntilanteisiin. Silloin ei haittaa mitään, vaikka heittäytyy opiskelemaan eri elämäntarpeisiin, eikä ole pelkoa heti velkaantumisesta.

Keskinäinen luottamus olisi kaikin puolin tarpeellista. Kyräily tappaa.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #35

Joo, ymmärrän yrittämisen yhteydessä tuon perustulon jatkuvana starttirahana. Se on oikein tarpeellinen ja hyvä systeemi, joka edistää yrittäjyyttä niin oy kuin osk muotoisenakin.

AY:n yksi ongelma on se, ettei se tue ollenkaan osuuskunta-ajattelua, joka toimii paljon paremmin kuin työntekijä vs yrittäjä vastakkainasettelu.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #48

"AY:n yksi ongelma on se, ettei se tue ollenkaan osuuskunta-ajattelua, joka toimii paljon paremmin kuin työntekijä vs yrittäjä vastakkainasettelu."

Olen itsekin ymmärtänyt, että osuuskunta-ajattelu on nykyisin jopa täysin punainen vaate ay-liikkeelle, mikä on käsittämätöntä. Ilm. se vaarantaa liiaksi jäsenmaksuvirran, josta ay-johto hulppeat liksansa irroittaa. Kansakunnan kokonaiskehityksellä ei ilm.suurta väliä, kunhan se jäsenmaksuvirta..

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #57

Juuri tästä on kyse. Osuuskunta voi turvata jäsentensä edut aivan itsenäisesti. Ay-liike teki hyviä asioita työolojen parantamisessa, mutta nyt sen on aika kerätä kamppeensa ja integroitua osaksi yhteiskunnallista ratkaisua.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #58

Juuri näin, tuntuu että ay-johto haluaa vain säilyttää nykyiset palkkatyön rakenteet (ja sen myötä omat hulppeat etunsa) eikä kykene nostamaan esiin uusia, merkittäviä ja edistyksellisiä yhteiskunnallisia avauksia, jotka olisivat myös koko sen jäsenistön etu. Pitäisi alkaa jo näkemään, ettei nykyisissä rakenteissa ole enää kannattelemista, ne sortuvat varmasti ihan omalla painollaankin. Integroitumista odotellessa tosissaan..kertakaikkisen jähmeää ja vanhakantaista on meno nyt ay-liikkeessä, jota myös hierarkisesti ylhäältä pyöritetään, kuten korporaatioitakin, ei siellä jäsenten toiveet kuulu.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #35

"Nyt puristetaan aivan liian tosissaan, millä ei tule menestystä edes kansallisissa sarjoissa."

Kun maila puristaa liikaa, niin koko peli puuroutuu. Tulee virheitä ja hätäisiä ratkaisuja, näin se menee.

Pekka Iiskonmaki

Minut on yllättänyt vain talouden nopea ja jyrkkä alamäki. Suunta toki oli selvä, kun kurssia ei muutettu Vanhasen toimesta.

Mielenkiintoiseksi tulee muodostumaan kakkosasuntojen myyntipaineet, kun eläkeläisillä ei ole varaa kolminkertaistuviin kiinteistöveroihin ja kakkosasunnossa ei saa asua vakituisesti.

Talousromahdus on vasta alkamassa. Virossa on jo yli 30.000 suomalaisten omistamaa yritystä ja vauhti kiihtyy.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Itse en ole lainkaan yllättynyt, kun olen näitä ennakoinut jo 4 vuoden ajan. Olen touhunnut käytännön yritysten kanssa niin laajalla skaalalla, että pään näki tulevan vetävän käteen ja itse odotin jopa nopeampaa aikataulua.

En osannut ottaa silloin huomioon, että tilastoja lähdettäisiin kaunistelemaan ja sittemmin suoraan sanottuna väärentämään siinä mittakaavassa kuin on tapahtunut.

Minulle oli täysin selvää jo ulkoistamisten edettyä kokonaisten firmojen siirtoon ulkomaisiin rekistereihin, että neuvotteluyvyttömyys tupo-pöydissä heitetään AY-liikkeen silmille korkojen kera.

Vanhanen ja kumppanit näki vielä unta protektionismista ja ikuisesta teknologiakasvusta, kun Nokian alamäki alkoi. Se nousu ulosmitattiin ennen aikojaan ja nyt viedään tuhkatkin pesästä.

Hyvää tässä on se, että kaikki muutkin alkavat olla kusessa ja silloin on pakko alkaa muuttamaan rakenteita sekä meillä että muualla.

Susanna Kaukinen

Katsot siis tilanteen AY-liikkeen syyksi, vaikka sanoit, ettet katso palkansaajien olevan tilanteeseen syyllisiä?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #28

AY-liikkeen, kuten myös EKn olisi pitänyt ymmärtää, että euroon liittymisen jälkeen ei voi harjoittaa indeksikorotuksia ja yleissitovia sopimuksia, jos siinä kerhossa aikoo menestyä. Ei myöskään tupla- ja juhlabonuksia johdolle. Suurien sivukulujen vuoksi työntekijöille jaettavista bonuksistakaan ei jää juuri mitään käteen, eli ei innosta sekään.

Kyllä nämä jutut on kolmikannan keskenään sopimia ja nyt ennakkoon jaetut pöytähopeat pitäisi palauttaa takaisin, jos aiotaan sillää tiellä jatkaa.

Palkansaajat ovat eri asia kuin Ay-liike, joka on epäonnistunut raskaasti jäsenistönsä pitkän tähtäimen edunvalvonnassa. Liian paljon, liian nopeasti.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #37

Ymmärrät varmaan sen, ettei palkkoja voi kuitenkaan laskea, koska se aiheuttaa deflaation ja vie ihmisiltä asunnot alta. Olen tästä kirjoittanut aika paljonkin, tuskin olet missannnut?

Palkkojen leikkaus Kreikan tie
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Baumolin leikkaustauti ~ tuo valheista suurin!
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Ainoa tapa leikata reaalipalkkoja on 0% korotukset, eli palkkojen jäädyttäminen ja inflaatio sitten hoitaa loput. Kaikenkaikkiaan omasta rahasta luopuminen on luonut tämän sotkun.

Luontevaahan on se, että palkat nousevat suhteessa työn tuottavuuteen, ettei työvoiman tulot leikkaannu suhteessa tuottoon, koska muuten raha keskittyy pääomalle yhä enemmän ja me kaikki tiedämme mihin se johtaa, kun vaikkpa USA:ta katselee.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #46

Uskon, että Timon päällimmäinen tarkoitus tuossa oli se, että euroon mennessä ei tätäKÄÄN asiaa millään tavoin huomioitu, kuten ei mitään muutakaan asiaa, koska julkista ja puolueetonta keskusteluahan ei edes käyty - eliitti (ay, EK ja valtiovalta) vain huuteli kuorossa kuinka halpaa leipää meille nyt alkaa euron myötä tullakaan.

Tuo tulojaon muutos vahvasti pääoman hyväksihän ja työvoiman tappioksihan alkoi 90-luvun laman ja EY-jäsenyyteen menon tienoilla 93-95, eikä siitä koskaan enää palattu siihen jakomalliin, jossa se toimivan hyvinvointivaltion aikaan totuttiin näkemään. Poliittinen johtomme ja työmarkkinajärjestöt luulivat siltikin, että voidaan jatkaa kaikkea aivan kuten markan aikaankin. Nyt tuo momiulotteisen euroonmeno-keskustelun puute alkaa lyömään takapotkulla todella märkää rättiä meidän kaikkien silmille.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #46

Joo, viittasin historiaan, jota ei enää saada takaisin. Palkkojen jäädyttäminen tuolloin olisi estänyt asuntokuplan synnyn ja yritysten häipymisen. Kilpailukykymme olisi Saksan luokkaa.

Nyt palkkojen alennus vain pahentaa tuhoa. Ainoa tapa lisätä palkan ostovoimaa on näiden sivukulujen rapea leikkaus ja 3 tonnin eläkekatto, ehkä jopa alle. Joutilas varallisuus alkaa vaihtaa hiljalleen omistajia. Silti monet pitkän tähtäimen ongelmat odottavat muita ratkaisuja.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #54

Joutilas pääoma on ohjautunut isossa määrin kiinteistö-bisnekseen ja nostanut vuokralla-asumisen hintaa työkeskittymäalueilla lähelle omistusasumista, ellei ylikin. Sitten päälle tv:n sisustus- ja tuunausohjelmat; kuinka nostat asuntosi hintaa jne. Finanssi-sektorille tällainen bisnes on erittäin kannattavaa, ja ilm.myös eläkeyhtiöiden pampuille, sieltä virtaa kovaa tuottoa kiineistö-omistuksista.

Näille ei tunnu ole merkitystä sillä, että taloudellisten toimijoiden kuluja ja asumisen hinnannousun aiheuttama muun ostovoiman lasku vie meitä kovemmalla vauhdilla pohjaa kohden.

Eläkekatot ja sivukulujen alentaminen ovat välttämättömiä lyhyen aikavälin uudistuksia, sitten olisi myös tuo kiinteistökeinottelu mikä pitäisi laittaa kokonaan jäihin, että nähtäisiin asuminen asumisena ja kiinteistöomistaminen taloudellisen toiminnan mahdollistajana- vaan kun hyväveli-kerholla on niin mukavaa ja tuottoisaa näitäkin pyörittäessä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #59

Näillä eväillä päästään liikkeelle ja jos eläkepamput marmattaa vielä rahan puutteesta, niin sitten pääomatuloihin myös eläkemaksuosuus.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #37

Noin laajemmin ajatellen, mielestäni maailman paras systeemi on Mondragon, osuuskuntien federaatio, koska siellä on pystytty myös laskemaan palkkoja demokraattisella päätöksella kovien aikojen tullessa.

Missään muualla se ei onnistu.

Homma ei vaan toimi niin, että yrittäjät ja työväki ovat kahden kerroksen väkeä. Ei. Vaan. Toimi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #47

Tästä olemme täysin samaa mieltä.

Susanna Kaukinen

Oletko miettinyt tuota Rouvisen ehdotusta, että ALV poistettaisiin kokonaan ja vastaavasti otettaisiin rahaa takaisinpäin progressiivisesta yhdestä verotuksesta, joka kohdistuu sekä työhön että pääomaan?

Olisiko tämä mielestäni muutos oikeaan päin? Olen itse alkanut kiinnostua tästä ajatuksesta, joka alunperin kuulosti aivan ihmeelliseltä, koska ALV on niin suuri tulonlähde.

Olisi silti merkittävä asia, jos ALV saataisiin pois kaikista hinnoista, sekä yrittäjien että kuluttajien kannalta!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Täytyy laskeskella vähän suuntaviivoja, ennenkuin lausuu mitään typerää. En ole matemaattisesti mitenkään lahjakas, mutta teen mielelläni eri skenaarioista vähän exceleitä tai muutaman paperiharjoituksen. Olen siis itsekin kartoitusvaiheessa tässä suhteessa ja vielä on vähän vaikea ennakoida, mihin suuntaan tämä lähtee kaatumaan.

Verojen keruu ei voi olla kuitenkaan itseisarvo, vaan niille pitää saada myös vastinetta. Valitettavasti on sanottava, että 30 vuoden periodilla kaikki ne yhteiskunnan palvelut, joita itse käytän, eli lähinnä tiestö ja terveyspalvelut, ovat taantuneet pahoin. Tilalle on toki tullut paljon sellaista sälää, mikä olisi pitänyt kerätä harrastajien omasta pussista alun perinkin.

Susanna Kaukinen

Mä ajattelen jotenkin niin, että nykyinen keskushallitus joutais pitkälti tunkiolle, koska on vaan yks iso kasa byrokratiaa ja korruptiota ja se pitäis korvata mahdollisimman selkeillä ja yksinkertaisilla mekanismeilla.

Verotus pitäis saada mahtumaan 20 sivuun. Nyt henkilöverotuksen käsikirja on 880 sivua.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #44

"Verotus pitäis saada mahtumaan 20 sivuun."

Juuri näin.

"Nyt henkilöverotuksen käsikirja on 880 sivua."

Ei hyvää päivää sentään- tuosta ei varmaan moni tolkkua ota tai jaksa läpi kahlata.

Pekka Iiskonmaki

Koko ALV on melko uusi vero Suomessa, kuten tilapäinen autoverokin.

Susanna Kaukinen

Jotenkin mun olo on, että siitä voitaisiin luopua.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Niin kauan kun ihmiskunta on maapallolla voimissaan, pitäisi verotuksen ja perustuslain olla niin yksinkertaisia, että niiden perusteet on oppinut jokainen terve ihminen 15 ikävuoteen mennessä. Jos niitä joudutaan muuttamaan enemmän kuin kaksi kertaa ihmisiän aikana, systeemissä on edelleen jotain vikaa.

Jos talousjärjestelmä noudattelee ihmisten tarpeiden kehittymistä, suuriin linjamuutoksiin pitäisi olla äärimmäisen vähän tarvetta. Kun aletaan juoksemaan talousjärjestelmän tarpeiden perässä, niin sille ei tule mitään äärtä eikä määrää. Itsekin juoksin pitkään, kunnes totesin, ettei ole sen arvoista. Kattellu nuorempia, jotka painaa vielä veren maku suussa, niin aika väsähtäneiltä näyttävät nekin. Eivät usko, haluavat itse kokeilla.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Laittamattomasti sanottu- täyttä asiaa koko setti.

Susanna Kaukinen

Verotus on Suomessa fiasko. Se pitäisi miettiä ihan kokonaan uusiksi ja ehkä poistaa ALV kokonaan ja sen sijaan ottaa verot henkilökohtaisista tuloista.

Auvo tässä pohtii hieman asiaa. Tätä on pohdittava! Nykyinen henkilöverotuksen käsikirja on 880 sivua pitkä ja se on hulluutta!

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15981...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eräs tunnettu remonttireiska oli laskenut, että remonttityön tilaajan A työnantajalle TA tulee n. 6.000 euron kustannusvaikutus tilaajan A työpanoksesta palkkakustannuksineen siten, että timpurin tilannut A voisi maksaa timpurille B palkkaa siten, että timpuri B saa viimein lopulta käteensä vain n. 1.000 euroa.

Tässä tapauksessa n. 5.000 euroa eli n. 83 % työllistävän ketjun rahoista häviää eläkemaksuihin ja veroihin.

Tätä kutsutaan verokiilaksi, jonka järkyttävän korkeasta tasosta on politiikkojen toimesta puhuttu jo 20 vuotta, mutta asialle ei ole tehty sitten kuitenkaan yhtään mitään.

Näin ollen jos ajatellaan, että remontin tilaaja A ostaisi timpurilta B remonttityötä siinä määrin kuukaudeksi, että timpuri B saisi työstään käteen 3.000 euron korvauksen / kk, täytyy työntilaajan A:n työnantajan TA maksaa työntilaajan A palkkaukseen liittyviä kustannuksia jo n. 18.000 euroa. A taas puolestaan joutuu tekemään useamman kuukauden töitä pystyäkseen palkkaamaan timpuri B:n edes kuukaudeksi työmaalleen.

Tämän vuoksi jo lääkäritkin toimivat hanakasti vapaa-ajallaan omatoimisina remonttireiskoina vasara kädessä omissa talouksissaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Valitettavasti laskelma on hyvin todenmukainen. Verokiila on aivan liian lievä ilmaisu.

Jarno Hautala

Lauri Kiiski:
"Eräs tunnettu remonttireiska oli laskenut, että remonttityön tilaajan A työnantajalle TA tulee n. 6.000 euron kustannusvaikutus tilaajan A työpanoksesta palkkakustannuksineen siten, että timpurin tilannut A voisi maksaa timpurille B palkkaa siten, että timpuri B saa viimein lopulta käteensä vain n. 1.000 euroa.

Tässä tapauksessa n. 5.000 euroa eli n. 83 % työllistävän ketjun rahoista häviää eläkemaksuihin ja veroihin."

Milloin saadaan tunnetun trukkikuskin tai tunnetun rekkakuskin laskelmat asiasta? On varmaan kaikille ihan selvää, ettei se todellakaan noin mene, mutta kun tunnetun remonttireiskan väitetään on noin laskeneen niin sehän pitää uskoa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei se niin vaikeata ole.

Asiakas maksaa toiminimellesi 100 €.
Alv 20 €
Eläkemaksut 20 €
Tuloverot 20 €
Auton verot
Energiaverot
Vakuutusmaksut veroineen
Kiinteistövero
Varainsiirtovero
jne.

Aika suuri osa veroista on kiinteitä, joten liikevaihdon kasvaessa niiden osuus jää vähäisemmäksi, mutta vastaavasti tuloveron progressio kasvaa.

Ei tuosta ihan hirveitä jää itselle päänvaivaksi.

Käyttäjän AiriMantovaara-puolakka kuva
Airi Mantovaara-puolakka

Viittaan johonkin entiseen kommenttiini siitä, että jokaisesta maitolitrastanikin menee eläkerahastoon.

Vastauksena sain maataloustuottajien tuet ym. Tuottajat tarvitsevat tukensa ja palkkansa tehdystä työstään, muuten meillä ei olisi ruokaa.

Mutta BJÖRN WAHLROOS ei tarvitse maataloustukea omistamistaan maatalousmaista. Vai onko joku nähnyt Nalle-karhun pellolla. Ei, sillä sehän olisi ammuttu heti niin kuin muillekin karhuille Suomessa käy.

Ja kenenkäs omaisuudet (meidän eläkerahojakin) ne vasta veroparatiisista paljastuivat? Joukossa oli demareita, kokoomuslaisia jne. Airi

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Nalle tarvitsee kartanon veroteknisistä syistä. Muille kyseessä on enemmän elinkeino.

Jos haluaisimme maataloudesta taloudellisesti kannattavaa, se olisi hyvin yksinkertaista muuttamalla joitakin hinnoitteluun ja verotukseen liittyviä asioita.

Ainakin kaupungissa asumisesta ollaan tekemässä kannattamatonta, koska monilla toimialoilla maksetaan niin huonoa palkkaa, ettei sillä elä. Niinpä useilla maatiloilla asuu vuokralla thaimaalaisia, virolaisia, ukrainalaisia jne., joiden saamasta palkasta vähennetään vuokrat ja sapuskat.

Vaikka käteen jäävä palkka on pieni täällä, sillä elää koko suku leveästi kotimaassa.

Toimituksen poiminnat