iitimo

Etuoikeudet ihmisoikeuksien tilalle

Nigerian kuvottava tyttölasten kaappaus on kasvaneen välinpitämättömyyden Suomessa uutisoitu tyyliin, joka leimaa tapahtuneen islamilaisen pervokulttuurin ilmentymäksi. Osittain kyse onkin uskontoon liittyvästä kulttuurisesta ilmiöstä, mutta sen taustalta löytyvät markkinatalouden perussäännöt. Laskeutukaamme siis hetkeksi jalustaltamme tarkastelemaan, mistä tässä on pohjimmiltaan kyse.

 

Ensimmäisen yksilönvapautta korostavan liittovaltion loivat intiaaneilta ja meksikolaisilta varastamilleen maille eurooppalaiset, joiden talouksia hoitivat orjat ja yrityksissä työskenteli eri maista laivattu halpatyövoima. Samaan aikaan kolonialismi piti huolta Euroopan vaurastumisesta niin kutsuttujen kehitysmaiden kustannuksella. Ihmisoikeuksia ei juuri ollut, oli vain hankittuja tai myönnettyjä etuoikeuksia.

 

Vasta 2. maailmansodan jälkeen presidentti Rooseveltin johdolla, työläisten vaatimuksesta ja kommunismin pelossa, saatiin ankaran veroprogression avulla työn tuloksia tasatuksi myös työväestölle ja luotiin pohja sosiaaliturvan syntymiselle. Maan keskittyvä finanssisektori sai puretuksi pääomaan kohdistuvat kireät velvoitteet 70-luvulle tultaessa ja dollarin kultakannan purkaminen kiihdytti eriarvoisuuden uudelleen kasvuun. Tänä päivänä minimipalkkojen ostovoima on edelleen jokseenkin sama USAssa kuin vuonna 1968. Reaganin hallinnon aikana työväestö leimattiin lopullisesti kommunisteiksi ja Neuvostoliiton romahdus sekä globaalit vapaakauppasopimukset poistivat kaikki esteet rikkaiden rikastumiselta ja köyhien köyhtymiseltä.

Euroopassa, erityisesti Skandinavian maissa tasa-arvoon perustuvat yhteiskunnat vietiin vielä paljon pidemmälle, kunnes niitä on markkinoiden paineessa alettu järjestelmällisesti, joskin aika hallitsemattomasti purkaa. Markkinoillahan ei mitään järjestelmällisyyttä ole, vaan kyse on jatkuvasti muotoaan muuttavasta kaaoksesta.

 

Tässä vaiheessa omalla nupillaan ajatteleva lienee huomannut, että olemme palanneet globaalilla tasolla jokseenkin tarkkaan takaisin niihin periaatteisiin, joilla vapaat markkinat toimivat ennen suuria maailmansotia ja osittain niiden aikanakin.

Me siis olemme palanneet yhä vapaampaan markkinatalouteen, jossa moraaliset kysymykset ovat aivan toisarvoisia kysynnän ja tarjonnan lakeihin nähden. Markkinoiden vapautus tekee ihmisestä eläimen. Miksi ei, koska vapaa markkinatalous on kopioitu viidakon laeista?

Miten me tähän reagoimme? Poliittinen ja taloudellinen eliitti sorvaa suljettujen ovien takana lisää vapaakauppaa koskevia säädöksiä. Ne toimivat suurille korporaatioille, joilla on varaa istuttaa juristeja ympärivuotisesti sovittelemassa kaupallisia riitoja ja selviytyä yhä massiivisemmaksi paisuvasta byrokratiasta.

Pienille ihmisille se tarkoittaa viimekätisten selviytymiskeinojen ja mitä brutaalimpien kaupankäyntimuotojen käyttöön ottoa, koska sosiaaliturva ja voittojen maksimointia haittaava sääntely tulevat toissijaisiksi. Suomessakin julkinen sektori on säästetty luita myöden ja vasta nyt aletaan leikata toden teolla.

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo vertautuvat tässä markkinapuntarissa rakenteilla olevaan todellisuuteen kuin höyhen keilapalloon. Vapaassa markkinataloudessa ei ole oikeuksia, on vain etuoikeuksia, jotka nekin ovat luonteeltaan tilapäisiä, ellei niitä kaikin keinoin suojella. Ilman väkivaltaa se ei käytännössä onnistu kovin pitkään, koska automaattinen seuraus on hallitsematon eriarvoisuuden kasvu.

 

Ellei asia olisi näin vakava, voisi nauraa sille, että samat tahot, jotka julistavat tasa-arvoa, lasten ja naisten oikeuksia, vaativat suurimpaan ääneen myös monikulttuurisuuden hyväksymistä.

Duoda noin. Miten vaikkapa Islamin säännöt on sovitettavissa em. oikeuksiin? Onko feministeillä niin paljon telaketjua, että pystyvät tuhoamaan yhden maailman laajimmalle levinneistä uskonnoista? Miten se voidaan tuoda protestanttiseen pohjolaan ja puhua uskonnonvapaudesta, kun sen säännöt eivät ole mitenkään sovitettavissa vallitsevaan kulttuuriin?

Ja missä nämä oikeuksien puolustajat luuraavat, kun pitäisi ottaa kantaa räikeimpään mahdolliseen ihmisoikeusloukkaukseen heidän näkökulmastaan, alussa mainittuun Nigerian tyttökaappaukseen?

 

Tiedämme kuitenkin, että lähes kaikkien uskontojen edustajista suuri enemmistö on maltillisia, osa jopa haluttomia hyväksymään kaikki uskontonsa säännöt.

Joudumme siis palaamaan sen talousjärjestelmän äärelle, jonka nimiin vannomme. Tästä järjestelmästä on tullut valtauskontomme, vaikka menestymiseen näillä pelisäännöillä riittää lähinnä eläimellisten ja alhaisimpien viettiensä noudattaminen.

Jos hyväksymme vapaat markkinat, meidän on hyväksyttävä myös sen mukana tulevat ihmiskaupan muodot, koska ahneus tai hätä ei lue lakia. Näin on historiassa tapahtunut todistettavaksi, eikä samoilla säännöillä voi odottaa mitään muuta lopputulosta.

 

Sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta eniten nauttinut Eurooppa on tässä vaiheessa hämmentynyt ja sekaisin. Ihmiset vieläpä uskovat, että he ovat itse syypäitä yhä surkeampaan tilanteeseensa. Tavallaan ovatkin. He ovat antaneet eliitille valtaisat vapaudet päättää asioista puolestaan. Sirkushuveja on tarjolla niin rajattomasti, että niillä voi korvata henkistä velttouttaan ja paeta pahoinvointiaan.

 

Tämä ei korjaannu enää moraalisella närkästyksellä, vaan kääntämällä kehityksen pyörä aivan uuteen suuntaan. Mitä kauemmin se kestää, sitä ikävämpiin kauheuksiin joudumme törmäämään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"olemme palanneet globaalilla tasolla jokseenkin tarkkaan takaisin niihin periaatteisiin, joilla vapaat markkinat toimivat ennen suuria maailmansotia ja osittain niiden aikanakin"

Vai olisiko vertailukohta lähempänä 1800-luvun alkupuolta, orjatalouden aikana ? Nykyään kehitysmaissa ihmisvoimin tehtävän työn kustannukset ja muutkin elementit ovat samaa luokkaa kuin orjatalouden aikana. Oman käsitykseni mukaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa maailma kehittyi parempaan suuntaan. Ihmisoikeudet paranivat ja kansallisaatteet ja sosialismi ottivat jopa jonkinlaisen niskalenkin vapaasta markkinataloudesta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kehitysmaiden osalta näin voidaan sanoa ilman muuta. Itse koetin pysytellä lähempänä meikäläistä näkövinkkeliä, mutta on hyvä, että tuot tämän esille, koska todellisuudessa ristiriidat ovat tuolla vielä räikeämmät.

Tästä johtuen Afrikassa kaapataan tyttöjä yleisemmin kuin meillä. On vain ollut tapana syyttää siitä jotakin vierasta kulttuuria, koska oman roolin tunnustaminen asiassa on useimmille liian kova pala.

Sosialismin tasapainottavan vaikutuksen hävittyä palaamme aivan yhtä alkeelliselle käyttäytymisen tasolle, vain teknologia on kehittyneempää.

Koska useimpien rohkeus ei riitä sijoittaa omaa kuvaa todellisuuden peiliin, jäänee tämän blogin lukukerrat ja kommentoinnit hyvin vähiin.

Olisin yllättynyt muunlaisesta tuloksesta.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Mitähän "etuoikeuksia" ihmisille pitäisi taata?

Entä kun toisen etuoikeus tallaa toisen etuoikeutta?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Markkinataloushan on kamppailua etuoikeuksista. Ellei niitä tasattaisi lähtökohtaisesti tai verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen kautta, vain voimakkaimmat selviytyisivät.

Etuoikeuksien tai laajemmin ihmisoikeuksien arviointihan on sitä kuuluisaa arvokeskustelua, jonka pohjalta pitäisi sitten demokratian keinoin valita jokin yleisesti hyväksytty taso.

Käsittelen aihetta jossain vaiheessa erillisessä blogissa.

Toimituksen poiminnat