iitimo

Virheellinen teoria johtaa yhteiskuntamme tuhoon

Kirjoitin eilen talouskasvuteoriassa ilmenneistä, pahoista aukoista, jotka selittävät pitkälti yhteiskunnassamme vallitsevat ristiriidat. Taloudellisen kasvun vallitessa ne jäävät taka-alalle, koska kaikille riittää jaettavaa, mutta taantuma tai lama tuo järjestelmän puutteet esille ja kärjistää ihmisten ja organisaatioiden väliset suhteet äärimmilleen. Historian vakavimmat sodat ovat käytännössä olleet ”luonnollinen” seuraus tästä virheellisestä teoriasta, joka pohjaa hierarkkiseen, ylhäältä alas johdettuun yhteiskuntarakenteeseen.

Muita mallejahan emme ole historian saatossa kokeilleet (ellei heimokulttuureja lasketa), koska suunnitelmatalous perustui kapitalististakin järjestelmää räikeämpään pakkovaltaan. Ainoaksi eroksi järjestelmien välillä jää, että kapitalismissa hierarkiat syntyvät näennäisen vapaaehtoisesti ja ”kurjuus” jakaantuu tasaisemmin, mutta se ei tapahdu useinkaan järjestelmän ehdoin, vaan sen ulkopuolella toimivan poliittisen ja taloudellisen ohjauksen avulla.

Mikrotason organisaatioissa ongelmat tulevat kärjistyneemmin esille yksityisellä puolella, koska siellä organisaatiot käyvät jatkuvaa kamppailua toisiaan vastaan. Mitä enemmän markkinoita avataan kilpailulle, sitä kiivaammaksi ja julmemmaksi kamppailu käy. Vaikka organisaatio olisi huippuunsa viritetty, se voi kaatua aivan yksinkertaisiin asioihin, eli vaikkapa harkitsemattomaan poliittiseen päätökseen tai valuuttakurssien muutokseen, jolloin se ei enää kykenekään kilpailemaan edes heikompiaan vastaan. Tämä koskee erityisesti euroalueeseen liittynyttä Suomea, jonka hyvinvointimalli ja tulonjakojärjestelmä vaatisivat paljon suurempaa talouskasvua kuin muu talousalue keskimäärin. Ristiriita on vielä suurempi muihin markkina-alueisiin, joiden kustannusrakenne oli jo lähtökohtaisesti olematon verrattuna meihin.

Nokian vetämänä tilanne olikin hetkellisesti meille suotuisa, mutta se joutui monien muiden tavoin kilpailun runnomaksi (nopeasti nousevat palkat johtivat kaiken varallisuuden yliarvostukseen kilpailijoihin nähden), ja joustamattomien rakenteidemme uhriksi. Muillakaan yrityksillämme ei enää ole rahkeita pärjätä kilpailussa kuin hallitsevan markkina-asemansa tai poikkeuksellisen innovaation avulla. Kaikki muut markkinatoimijat näivettyvät toisiaan vastaan käytävässä kilpailussa ja joustot tapahtuvat työttömyyden kasvun kustannuksella, koska palkat eivät laske.  Palkkojen laskeminen taas aiheuttaa omat ongelmansa, koska varallisuusarvojen olisi laskettava samassa suhteessa.

 

Koska kansantalous on nollasummapeli, eli jaettavaa syntyy ainoastaan bruttokansantuotteen verran, siirtyvät yksityisen sektorin kulusäästöt julkisen sektorin kustannuksiksi ja syntyneet voitot jaetaan yhä harvalukuisemman joukon kesken. Sekä työttömyyden että terveydenhoidon kustannukset räjähtävät käsiin, liittyen rajusta kilpailusta johtuviin terveysongelmien kasvuun.

Julkisella sektorilla toiminta on huomattavasti vakaampaa niin kauan kun verotuotot riittävät maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Siellä virkamiehet voivat nojata lainsäädäntöön, josta suurin osa on laadittu suojattujen sisämarkkinoiden aikaan. Koska he eivät voi virkavelvollisuuteen perustuen joustaa markkinoiden edellyttämin tavoin, tapahtuvat joustot muualla ensin, eli yksityinen sektori ottaa niin kauan takkiinsa kun sillä on varaa ja vasta kilpailukyvyttömyyden aiheuttama verotuottojen lasku pakottaa karsimaan henkilöstöä myös julkiselta puolelta.

Säännöt eivät edelleenkään jousta, joten harvalukuisemmaksi käyvä viranhaltijoiden joukko ei enää kykene selviytymään tehtävistään kunnialla ja koko homma alkaa levitä käsiin. Jäljellä on vain valtava määrä lainsäädäntöä ja direktiivejä, jolloin poliitikot voivat väittää kaiken toimivan, mutta mikään ei enää käytännössä onnistu.

 

Jo ennalta hävityksi tuomittua kamppailua yritetään vielä pitkittää korottamalla veroja ja jäädyttämällä palkkoja sekä eläkkeitä, mitkä entisestään supistavat kotimarkkinoilla kiertävän rahan määrää ja kiristävät yritysten välistä kilpailutilannetta. Negatiivista kierrettä ei saada poikki käytännössä millään muulla keinolla kuin valuutan ulkoisella devalvoinnilla ja silloinkin vain hetkellisesti. Nyt se ei ole poliittisesti mahdollista, koska käytämme toisiinsa yhteen sopimattomien talousalueiden yhteistä valuuttaa.

Kun kansantaloudet joutuvat vaihtotaseidensa puitteissa vielä kilpailemaan keskenään, seurauksena on markkinoiden avaamisen jälkeen kilpajuoksu pohjalle, eikä edes temmellyksen suurimmat voitot tehneillä jää muita riemun aiheita jäljelle kuin menestyksensä ulkoiset tunnusmerkit.

 

Kasvava tyytymättömyys pakottaa jakamaan keskittyneet pääomat uudelleen viimeistään pörssikurssien romahtaessa ja markkinoiden levottomuus kertoo, ettei romahdus ole enää kovin pitkään estettävissä. Eri valuutta-alueiden välisessä taloussodassa on vaikea ennustaa, missä kamelin selkä katkeaa ensimmäisenä, mutta se leviää toisiinsa verkottuneen pankkisektorin välityksellä kulovalkean tavoin.

Poliittisilla toimilla tai keskuspankkien operaatioilla markkinoiden itsemurhaa ei pystytä tälläkään kertaa välttämään toimimattoman kasvuteorian vuoksi, eli toistamme historiallista typeryyttämme keskimäärin 40 vuoden välein, kunnes joku keksii ehdottaa toisenlaista järjestelmää, jossa teoriaa koskevat puutteet on korjattu.

 

Tällä kertaa tilanne on ehkä historian vakavin, koska jatkuvan kasvumme turvannut fossiilinen energia on kulunut siihen pisteeseen, ettei kasvu voi mitenkään jatkua tuhoamatta elinmahdollisuuksia tällä planeetalla. Toisiamme vastaan käytävä hyödytön kilpailu kuluttaa valtavat määrät energiaresursseja aivan turhaan ja olemme toistemme kurkuissa kiinni, koska emme ymmärrä, mistä ongelmamme johtuvat.

 

Fossiilisia korvaavan infran viivästyminen ei johdu tahdon puutteesta, vaan siitä yksinkertaisesta asiasta, että joustamaton järjestelmämme tekee sen rahoittamisesta ja toteuttamisesta mahdotonta siten, että se olisi kansantalouden ja ihmisten tarpeiden näkökulmasta järkevää. Ihmiset tyytyvät viimeiseen saakka rahastamaan osuutensa olemassa olevasta järjestelmästä, koska henkilökohtaista investointiriskiä on yhä vaikeampi kantaa. Sen vuoksi yhteinen junamme törmää seinään historian kovimmalla vauhdilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Antropologien tulisi tutkia, missä vaiheessa ihmiskunnan historiaa tapahtui se geneettinen muutos, joka sai ihmisen hamuamaan omistuksia.

Jotkin eläimet ovat tarkkoja ruoastaan ja reviiristään. Eläimet eivät kuitenkaan haali tavaraa ympärilleen, eivätkä määrittele itselleen "lebensraumia."

Se on ihmisten etuoikeus.

Voisin kuvitella että jossain vaiheessa historiaansa ihmiset ovat puhaltaneet yhteiseen hiileen eläen kommuunitaloudessa.

Sitten yhtäkkiä joku kopautti nuijalla toista päähän ja vei tämän luolan ja puolison.

Raamatussa on oma selityksensä tapahtumille. En kuitenkaan jaksa uskoa, että kaikki tämä taloudellinen sekasotku johtuisi vain yhdestä veljesmurhasta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Meistä useimmille ei edelleenkään omistusoikeudella ole suurtakaan merkitystä, kunhan löytyy hallinta- ja käyttöoikeuksia järkevällä hinnalla sellaisiin fasiliteetteihin, jotka ovat itsenäisen toimeentulon kannalta olennaisia.

Täytyy suoraan sanoa, että harmittaa aika lailla näin vähäiseksi jäävä keskustelu kaikissa avauksissa, joissa pyrkii asiallisesti ja faktapohjalta tekemään analyysia ja hakemaan ratkaisumalleja ihan avoimin pyrkimyksin.

Kun fyysisillä foorumeilla osanotto on aivan yhtä laimeaa, joutuu jossain kohtaa nostamaan kädet pystyyn ja pitää huoli vain omasta selviytymisestään. Jos jengi vaan makaa himassa viiltelemässä ranteitaan tai rasvaamassa narua pahan päivän varalta, niin homma on kyllä taputeltu.

Joku taho tulee ottamaan täällä olevan valtatyhjiön ja vie meitä kuin pässiä narussa sen jälkeen.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Uskon, että suurin syy tähän keskustelun puuttumiseen on pelko kohdata totuutta. Suurinosa tästä työtätekevästä ja " aktiivisesta" väestä on ostettu hiljaiseksi suurilla veloilla. Tämän päivän työnteko on stressaavaa ja henkisesti voimavarat on äärirajoilla, niin on sitten helpompi relta töllön edessä kuin ottaa selvää siitä, miten näitä asioita oikeasti johdetaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #6

Joo. Sille ei voi mitään, jos ihmiset haluavat mieluummin nukkua siihen saakka, että heräävät yhtenä aamuna "tulvan saartamana". Ei mitään reaktiota niin kauan kun oma pirtti pysyy kuivana.

Peli alkaa kuitenkin olla loppuun pelattu, koska yksilöllisiä vahinkoja sattuu nyt niin paljon, ettei kassassa ole rahaa maksaa enää kaikille. On jo lukematon määrä esimerkkejä, millä lähes kaikki toimijat ovat yrittäneet välttää korvausvastuunsa realisoitumista.

Sopeutuminen siirtyy työttömyydestä konkursseiksi ja lisätyöttömyydeksi, joiden seurauksena kyykäävät kaikki sosiaaliturvarahastot ja julkisen sektorin työpaikat. 2-3 vuoden kuluttua ollaan aika lailla kreikkalaisissa tunnelmissa.

Ja mitä pojat suunnittelevatkaan? Myydä loppukin kansallisomaisuus jo ennen pakkohuutokauppaa säälittävillä hinnoilla ylikansallisille sijoittajille ja potkia sillä lisää tarjontaa, vaikka kysyntä on jo nyt täysin seis.

Jos kansallisvaltiot perustettiin kansalaistensa hengen, kulttuurin ja omaisuuden suojaksi, niin mitä helkkarin virkaa tällaisilla valtioilla on?

Teppo Tokola

Ihmiset kyllä vastaisivat jos heillä olisi näihin tyhjentäviin blogeihisi jotain korjattavaa tai lisättävää, ja saatikka jos uskoisivat, että demokraattisen prosessin kautta näitä asioita enää jotenkin pystyttäisiin paremmalle tolalle hoitamaan.

Mukavammat asiat kuten viihdeteollisuus ja kaikenlaiset harrasteet lienevät niillä suurien massojen ihmisillä päällimmäisinä työnteon ja muiden pakollisten päivittäisten aktiviteettien ohella mielessä, jotka näihin kysymyksiin voisivat jollain tavalla teoriassakaan vaikuttaa.

IPU:lla lisäksi harmittavaa lisätaakkaa tuo se, että ihmiset ovat ostaneet valtamedian Venäjä-propagandan Suomessakin niin hyvin, että viimeistään se on ylitsepääsemätön este edes pienimuotoiselle menestyksellenne ensi eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #7

Kiitoksia kovasti palautteestasi! Sikäli kannattaisi kommentoida ja jakaa eteenpäin, että määrä nostaa aina blogin luetuimpien listalle ja suurin osa ohittaa vähän kommentoidut yleensä kokonaan.

Olen aivan varma, että nämä herättävät kyllä piileviä kysymyksiä yhden jos toisen mielessä, mutta niitä ei vain viitsitä tai kehdata esittää. Tyhmiä kysymyksiä nyt vain ei ole olemassa, koska ne ovat oppimisen ja kehittymisen edellytys.

Puolue ei varmasti tulee muuttamaan mitään linjauksia muutaman metelöivän russofoobikon tai muunkaan yhden asian liikkeen vuoksi, koska perustamme koko toiminta-ajatuksen toimivaan kokonaisuuteen. Vain silloin voidaan laatia toimiva kansallinen strategia ja ryhtyä toimimaan yhteistuumin sen mukaisesti.

Toki erilaiset mielipiteet on syytä kuunnella ja kyseenalaistaa myös oman toimintansa järkevyys, koska muuten lopputuloksena on samanlainen sekaannus ja hajaannus, mitä nyt on saatu aikaan sovittelemalla yhden asian liikkeiden vaatimuksia epärealistisin tavoin toisiinsa.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

"Antropologien tulisi tutkia, missä vaiheessa ihmiskunnan historiaa tapahtui se geneettinen muutos, joka sai ihmisen hamuamaan omistuksia."

Oma käsitykseni, jota en nyt viitsi tarkistaa, on että se aivojen alue joka käsittelee omistussuhteita kehittyi jo ennen ihmislajin kehittymistä. Saattaa olla että muistan väärin, varmaan tuo vartin googlettamisella selviäisi... :)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kerrohan Timo,kun olet melko hyvin perillä noista yrityksistä ja niiden veroista niin mikä on yrityksen todellinen veroprosentti..vaikka tuollaisen 10 hengen metallialan yrityksen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Todellinen veroprosentti on yrityksen osalta vallitsevan yhteisöverokannan mukainen, mutta riippuu sitten aika paljon kirjanpidosta ja poistoista, miltä se tulos näyttää.

Jos jotakin kikkailua harrastaa ja säästää jonakin vuonna veroissa, niin tuppaa yleensä kostautumaan seuraavina ja veroa maksetaan enemmän. Eipä siellä oikeastaan muuta ole kuin poistot ja omistajien yritykselle antamat lainat, joilla voi hiukan pelailla, eli kotimaassa kotimaisin säännöin pelaava ei pysty kiertämään veroja juuri millään. Jos firmalla menee hyvin, se kannattaa näyttää tuloksessa, koska pääomaverotus on silloin yleensä omistajalle palkkatuloa edullisempaa verotuksellisesti.

Pikkufirmoissa ei yleensä tuloksilla pääse ilakoimaan, joten iloa otetaan sitten irti ajelemalla edes firman kalustoksi hankitulla velkapirssillä. Hyvin moni tuntemani yrittäjä tienaa vähemmän kuin duunarinsa, vaikka tekee tuplasti pidempää päivää. Joku hyvä toimeksianto tai onnistunut kauppa sitten tuo välillä isomman tilipussin, mutta yleensä näkyvät menestyksen merkit perustuvat aika huolettomaan velkaantumiseen.

Kyllä ne verosuunnittelut tehdään aivan eri kokoluokan yrityksissä ja näissä pienissä mennään kädestä suuhun niin kauan kun töitä piisaa. Kun työt loppuu, loppuu firmakin. Kalusto muuttuu jokseenkin arvottomaksi heti kun sillä ei voi tehdä mitään.

Levisi taas, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kiitos,luotin siihen,että vastaat.

Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta,mutta minusta asia pitäisi tuoda esiin. Nyt asioista puhutaan vain siitä kuinka paljon maksetaan,mutta kaikki nuo vähennykset ja poistot jätetään pimentoon. Minusta se ei ole ollenkaan reilua tai järkevää yhteiskunnan kannalta. Se vain tarkoittaa sitä,että eturyhmien taistelu kiristyy,koska asioista ei voida puhua niiden oikeilla nimillä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #10

Ei niitä kyllä pimentoon jätetä, koska ne ovat suoraan luettavissa jokaisen yrityksen tilinpäätöstiedoista, vaikkakaan ei aivan yksityiskohtaisesti.

On aivan turha kuvitella, että veronkierto jäisi havaitsematta, jos niitä aletaan tarkemmin käydä lävitse ja sen tarkastamisen hinta on yleensä moninkertainen saatuun verohyötyyn nähden, ellei kyseessä ole todella rikollinen toiminta.

Useimmiten maksamattomien verojen ja laskujen taustalla on se, että yritetään viimeiseen saakka tehdä toimenpiteitä, joilla homma lähtisi kasvuun ja sitten tulee seinä vastaan, kun kasvu ei alakaan. Siinä ei ole mitään rikollista, mutta menee sekä omat että lainatut rahat.

Niin myös työpaikat, mutta työntekijät eivät sentään jää yrityksen veloista vastuuseen, eikä heidän omaisuuttaan viedä tai langeteta ikuisia toimintakieltoja palkkiona riskin kantamisesta. Pääsääntöisesti homma on jaettu niin, että yrittäjällä on velvollisuudet ja työntekijöillä oikeudet, kunhan ilmestyy työpaikalle yleisten työehtojen mukaisesti.

Avoimessa markkinassa sellainen peli ei vaan vetele, joten sitten ei työllistetä eikä oteta riskiä. Miksi minun pitäisi riskeerata oma ja perheeni elämä jonkun muun työpaikan takia, ellei tekijä ole kiinnostunut tuloksesta lainkaan? Tai miksi myisin omaa työtäni toimeksiantajille sellaiseen hintaan, joka ei kata edes kustannuksia? Sellaisia vaatimuksia esitetään kuitenkin jatkuvasti. Pitäköön tunkkinsa ja valtio unohtakoon verokertymänsä. Ei ne firmat lahjaksi pystyssä pysy. Siellä on aina kiinteät kulut pyörimässä, vaikka liikevaihtoa ei syntyisi lainkaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #11

Ei kaikkea veronkiertoa edes katsota,koska katsotaan yrittäjän olevan oikeuttettu siihen. Esim. yrityksen kautta ostetaan vene mökille tai koko mökki. Tottahan nyt metallifirma veneen ja mökin tarvitsee. Ei siis sinänsä ole kyse veronkierrosta. Sen kohdan ymmärsit väärin minun jutustani.

"eikä heidän omaisuuttaan viedä tai langeteta ikuisia toimintakieltoja palkkiona riskin kantamisesta."

Mutta kuitenkin luottotiedot menee ja kämppä lähtee alta...asuntolainaan viedään mahdollisuus ja kaikki tietää,että säästämällä sellaista rahaa ei saa koskaan kasaan. Siinä sama asia.

"Miksi minun pitäisi riskeerata oma ja perheeni elämä jonkun muun työpaikan takia, ellei tekijä ole kiinnostunut tuloksesta lainkaan?"

Yhtä hyvin voidaan kysyä,että miksi työntekijä riskeeraisi toimeentulonsa tulemalla sellaiseen työpaikkaan missä yrittäjä ottaa riskiä jatkuvasti eikä ole kiinnostunut työntekijän toimeentulosta?

"Pääsääntöisesti homma on jaettu niin, että yrittäjällä on velvollisuudet ja työntekijöillä oikeudet, kunhan ilmestyy työpaikalle yleisten työehtojen mukaisesti."

Työntekijällä on myös velvollisuus pitää suunsa kiinni ettei sano ääneen omia mielipiteitänsä yrityksestä. Siinä on hyvä ottaa osaa sitten tulokseen.

Loppujen lopuksi kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta,mutta kaikki ajattelu etuoikeuksista ja siitä,että jollekkin kuuluu enemmän koska se,se ja se syy,niin saamme yksinkertaisesta asiasta hyvin vaikean. Kilpailu ei auta tilannetta yhtään vaan se karkaa aina vaikeammaksi.

Yksinkertaista olisi esittää,että yrittäjille kuuluu kaikki oikeudet ja työntekijöille kaikki velvollisuudet.Hehän ovat työntekijöitä..sellaista limasakkia joka kuuluu tehdä mitä käsketään. Mutta ongelmaksi tulee millaisen yhteiskunnan olemme silloin rakentaneet ja kenelle ?

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Hyvä vastaus Timo. Lisänä heittäisin tuohon, että näillä piememmillä yrittäjillä taasen ei ole toivoakaan työllistää nykyisen systeemin vallitessa. Jos otat kympin miehen siitä sivukuluihin pitää laittaa lisää puolet. Lisäksi huonosta työntekijästä on vaikea päästä eroon ja pienyrittäjällä on mökiltä lähtö, jos se erehtyy sairastumaan.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf Vastaus kommenttiin #12

Koska eläimilläkin on eläinsuojelulaki, pitäisi pienyrittäjillä olla yrittäjäsuojalaki.

Suurin alottavien yritysten kaataja on työeläkeyhtiöt. Tuumasi kirjanpitoa 40 vuotta tehnyt tuttavani.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #13

Ja eivätkös työeläkeyhtiöt ole sama taho, jotka sijoittavat ilmaiseksi keräämänsä eläkemaksut vuokra-asuntoihin, kauppakiinteistöihin ja isojen korporaatioiden osakkeisiin?

Ne eivät sijoita pienyrityksiin, koska niistä ei saa riittävää tuottoa sijoitetulle pääomalle. Pienyritykset työntekijöineen muodostavat vain sen välttämättömän maksajamassan, jolla ponzia pidetään pystyssä.

Elämme historiallisia hetkiä. Me saatamme vapautua selkäämme sälytetystä helvetinkoneesta aivan näinä aikoina.

Stressitestin perusteella Italiassa köydet natisevat nyt pahimmin ja tietänet, miten velkaköysien verkosto risteilee velkapyramidin ympärillä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Osaatko kertoa miksi ei yrittäjillä ole sosiaaliturvaa tai yrittäjäinsuojelulakia?? Onko se kenties yrittäjien keskuudesta lähtöisin oleva syy?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #15

Huomaatkos nyt, että ei tässä systeemissä ole käytetty järjen rahtuakaan siitä näkökulmasta, että se toisi jotakin yhteistä menestystä?

Kyse on siitä, että keskittyneellä finanssisysteemillä riittää ahkeriä ja tyhmiä, joita voi rahastaa kaikissa käänteissä.

Kyse ei ole lainkaan yrittämisestä tai työpaikoista tai ekologisesta huolestumisesta. Kyse on siitä, että meitä voidaan rahastaa tekemättä itse mitään. Ja kaiken lisäksi meitä täytyy vielä raskaasti verottaa, koska toimimme niin typerästi.

Kun keskustelemme puista, emme näe metsää tai se on liian iso ymmärrettäväksi.

Joko alat hahmottaa metsän rajat?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Toki systeemistä ja sen virheistä olen jo pitkään ollut tietoinen,mutta ne yksityiskohdat jotka aiheuttaa jotakin ja mitä tarjotaan nykyisen tilalle vielä askarruttaa.

Kaivan nyt etuoikeuksia kansalaisten keskuudesta esille..kenellä on oikeuksia enemmän johonkin kuin toisella. Ja tämä kirjoitus sai minut tonkimaan aihetta http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/01/...

Toimituksen poiminnat