*

iitimo

Tutkija Holappa ja toivomuskeijut

Katsoin pitkästä aikaa Ylenantoa ja kyyneleitä vastaan taistellen, miten suomalaisia yritetään vieläkin vetää "ajankohtaiseen kakkoseen" nuupahtaneella käsikirjoituksella, joskin perinteisessä asetelmassa Sixten Korkman oli korvattu Lauri Holapalla ja pakollinen menestysyrittäjä Viroon muuttaneella entisellä suomalaisyrittäjällä. Muut haastelijat olivat Juha Sipilä, Jan Vapaavuori ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Holapan värittömän habituksen takaa löytyi vihdoin taloustieteilijä, joka pohjasi näkemyksensä faktoihin, eikä toivomuksiin. Samoin ymmärrän erittäin hyvin yrittäjää, jonka mukaan häntä pitivät Suomessa ainoastaan läheiset, eivätkä nekään niin paljoa, että yritystä olisi kannattanut tänne jättää.

Loppu olikin sitten huojuvaa kangastusta, joka selvensi kristallin kirkkaasti, että kusessa ollaan ja perusteellisesti ja tulevaisuutemme perustuu herrojen uskoon toivomuskeijuihin, kuten Holappa osuvasti ilmaisi.

Holapan mukaan ainoa keino selvitä ahdingosta olisi elvytys, missä hän on aivan oikeassa, koska vaikeuksien syynä on kysyntälama. Vieläpä globaali kysyntälama, johon on haettu elvyttämällä helpotusta jo 6 vuotta, tuloksetta. Se ei siis aiokaan helpottaa elvyttämällä, koska yleinen halukkuus velkaantumiseen on nollassa kaikkialla, ellei nälkäkuolemaa siirtäviä kulutusluottoja lasketa.

Sikäli siis Holappakin on väärässä, ellei elvytyslupaus ole pysyvä ja rahaa "heitellä helikopterista" kaikille. Sekään ei onnistu ilman hyperinflaatiota, ellei suurituloisten verotusta kiristetä globaalisti ja rajusti. Turha toivoakaan, koska he eivät aio luopua "saavutetuista eduistaan".

Siksi myös toivomuskeijut Kangasharju, Sipilä ja Vapaavuori ovat tavallaan oikeassa, että enää ei ole varaa elvyttää velaksi. Useimmat Euroopassa haluaisivat, mutta Saksa kieltäytyy, joten muut saavat ajautua konkurssikierteeseen ja jättityöttömyyteen aivan rauhassa. Eihän Saksakaan lopulta välty kysyntälaman seurauksilta, mutta preussilaisella kurinalaisuudella se pitää linjastaan kiinni.

Kangasharju veti ainoat jäljellä olevat kortit pöytään, eli työn sivukulujen ja työn verotuksen laskemisen, sekä julkisen sektorin leikkaukset (siis irtisanomiset). Hän sai kierrellen kakistettua epämääräisyyksiä, jotka voin suomentaa, eli tarkoitti, että sosiaaliturvaa ja eläkkeitä joudutaan tämän seurauksena leikkaamaan ja rajusti. 

Noh, sehän puolestaan kokonaisuutena tarkoittaa kysynnän laskua edelleen, kuten Holappa aivan oikein oikaisi. BKT siis jatkaisi näivettymistään ja yksilötasolla ostovoima jatkaisi laskuaan, mikä pakottaa yritykset edelleen höyläämään katteistaan tai yrittää hintoja nostamalla kompensoida volyymin laskua. Ja katso, korotukset onnistuvat vain ruoan ja energian suhteen, koska niitä on pakko hankkia kunnes rahat loppuvat.

Asumiskulujen nousu taas johtaa asumisen tiivistymiseen, eli omia vuokrakämppiä vaihdetaan alivuokralaisuuksiin tai sitten palataan äidin helmoihin. Kaikissa muissa kulutushyödykkeissä kysyntä putoaa, koska reaalinen ostovoima ei korjaannu kuin sillä pienellä porukalla, jolle rahalla ei ennestäänkään ollut suurempaa merkitystä, koska sitä on jo riittävästi. Asuntokantaa tyhjenee ja jää rempalleen, koska sijoitusmielessä ylihintaisia korsuja ei kannata ostella, saati sitten kunnostaa.

Tässä tilanteessa Keskustan Sipilä kannustaa työttömäksi jäänyttä VTTn tutkijaa "kokeilemaan yrittämistä". Ei jumalauta! Ei yrittämistä kokeilla, koska siinä menee koko omaisuus, jos lähtee kokeilemaan! Siihen vaaditaan perusteellinen analyysi toimintaympäristöstä ja jos omat eväät tuntuvat riittävän, siihen heittäydytään joka solulla, kunnes suunnitelma alkaa toteutua. Senkin jälkeen on koko ajan pidettävä huolta, että mikään ei pääse yllättäen uhkaamaan yrityksen taloudellista tai toiminnallista asemaa. Ei uskoisi, että miehellä on itsellään yrittäjätausta.

Johtavat veijarit vakuuttivat, että silti on vielä keinoja, joita voidaan kokeilla. Eivät vaan pystyneet kertomaan yhtäkään uskottavaa nimeltä. Jos nykyhallitus jatkaakin odotetusti saattohoidossa kevään hautajaisiin saakka, niin tilalle pyrkii gallup-johtoon kiirinyt zombie, joka unohdettiin haudata Vanhasen mukana jonnekin poliittisen palkkiokalmiston uumeniin. PS ei ole missään vaiheessa osannut muuta kuin luetella epäkohdat, joten norsu pyörii posliinikaupassa aivan turhaan. SDP taas uppoaa Ay-liikkeen ja eläkejärjestelmän vanavedessä, koska kukaan ei enää pysty pelastamaan näitä pyhiä lehmiä. Kok ja Kepu eivät edes yritä, koska tietävät, ettei niihin saa kajota. Kangasharju voi vaatia, koska hänen asemassaan voi, mutta toteuttaa ei voi.

Pärjääjiksi tästä porukasta jäänevät kansainväliselle uralle kelpuutettava Holappa ja Viroon paennut yrittäjä. Minua ei harmita palaakaan, että häviäjiä tulevat olemaan ehkä Kangasharju, varmuudella, joskin luultavasti liian myöhään Sipilä ja Vapaavuori, mutta se sapettaa aivan penteleesti, että he vetävät mukanaan uppeluksiin koko Suomen.

Holappaa loppuun lainatakseni: "Hallituksen ongelma ei ole toimintakyvyttömyys vaan täydellinen ymmärtämättömyys." Sipilän jatkuva takeltelu jokaisessa asiakysymyksessä varmisti, että hänen osaltaan pätee sama diagnoosi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (136 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jos jotain positiivista pilkahdusta hakee, niin ilman muuta uuden polven tutkija Holappa ja kerrankin yrittäjä, jonka annetaan ääneen sanoa, mitä hän ajattelee.

Joutavaan konsensus-lätinään on vihdoin tullut särö, joka olisi tullut hyväksyä jo 20 vuotta sitten, kun tämä kiirastuli polkaistiin käyntiin. Jotkut vaan kuvittelevat, että jatkuvalla hypetyksellä voi korvata asiallisen analyysin ja toimimisen realiteettien pohjalta.

Kyllä tietysti voi, mutta omaisuus menee ja velat jäävät.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo totta puhut. mä oon kahlannut kirjaa Maailmantalouden minotaurus.

siin kerrotaa se minkä jokainen tietää. toisen ms jälkeen talous toimi:
raha
USA -> Saksa, Japani
kysyntä
Saksa, Japani -> USA

toi esti usa vajoo lamaan sodan jälkeen

1970
raha
Saksa, Japani -> USA
tavara
Saksa, Japani -> USA

Toi piti saksan ja japanin kasvussa, usa velkaantui ja imi sijoitustuottoja.

2008
raha
jumi
tavara
jumi

Kukaan ei vie eikä tuo koska kukaan ei ylikuluta. jokainen pyrkii vientiylijäämiin. ainut mikä kasvaa on keinottelu ja valtioiden velat.

esim kun suomi nyt pudottaa bkt ta 10%, vaikka velkamäärä pysyis entisellään, velan bkt osuus kasvaa noin
60% -> 70%

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Kukaan ei vie eikä tuo koska kukaan ei ylikuluta. jokainen pyrkii vientiylijäämiin. ainut mikä kasvaa on keinottelu ja valtioiden velat."

Amen

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Yllätys, yllätys, hesari jatkaa taas siitä samasta johon ylekin tähtäsi, tällä kertaa uskalletaan jo puhua oikeille termeillä.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1415248635380
"Elvytystä ei voi tehdä julkisia menoja lisäämällä. Suomessa on jo Euroopan korkeimmat julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen sijaan voimme lieventää huippuunsa kohonnutta verotusta.

Veroelvytys kannattaa kohdentaa tuloveroprosentin alentamiseen ja sen yhteydessä sovittavaan työvoimakustannusten alentamiseen."
Tässä on oikein erinomainen ja hyvä ristiriita hänen ajatuksen juoksusta...jos elvytystä ei voi tehdä julkisia menoja lisäämällä, niin tämä neropatti väittää, että sama onnistuu kyllä siten, että pienennetään tuloja !!! Argh,argh, näitä "ekonomisteja" onneksi en ole Nordean asiakas...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ällistyttävä konsensus vallitsee taloudellisen kasvun tarpeellisuudesta. Ihan kun ei turhaa kulutusta ja massiivista hävikkiä olisi aivan liikaakin.
Globaalin kilpailun sijaan tarvitaan yhteistyötä ja järkevää työnjakoa.
http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/valokuvaus...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kasvumantrasta näyttää olevan todella vaikea päästä eroon, vaikka koko teoria on tieteellisesti ja pätevästi kyseenalaistettu. Kirjoitin aiheesta muutama blogi sitten.

Me emme kestä kasvua enää yhtään, koska sitä ei voi tapahtua ilman energian ja resurssien käytön lisäystä. Kasvu vaatisi myös kysyntää, jonka lisääminen on sulaa hulluutta, ellei kysyntä kohdistu perustarpeiden ylläpitämiseen.

Kysynnän suhteen olemme unohtaneet jokseenkin kokonaan henkiset arvot. Materiaalisen tuotannon laajettua siitä vallitsee valtava ylitarjonta ja kun osuutemme siitä on pudonnut, ei myöskään palveluista tai hengentuotteista saa enää monikaan aiheutuvaa vaivaa vastaavaa korvausta.

Tämä touhu on tiensä päässä, mutte kykenemme hyvin heikosti kuvittelemaan, mikä olisi korvaava järjestelmä. Vaikka siitä seuraisi valtava positiivinen kehitysaskel, sellaisen tarjoaminenkin tuntuu poliittiselta itsemurhalta. Ihmiset ostavat mieluummin "koivisto kakkosen", eli Sipilän, joka rauhallisesti sanoo, että kyllä se siitä.

Ei minkäänlaista asennetta eikä johtajuutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelma keskustelussa on, että keskustelijat sekoittavat keskenään "talouskasvun" ja "tavaramäärän kasvun". toisin sanoen, ei tiedetä, mistä puhutaan. Tutustuminen kansantalouden perusteisiin selkeyttäisi tilannetta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

#13
""Me emme kestä kasvua enää yhtään, koska sitä ei voi tapahtua ilman energian ja resurssien käytön lisäystä. Kasvu vaatisi myös kysyntää, jonka lisääminen on sulaa hulluutta, ellei kysyntä kohdistu perustarpeiden ylläpitämiseen.""

Tavis kansalaisena kysyn miten IPU aikoo työllisyyttä parantaa jos ei kasvua lisääviä työpaikkoja synny. Tietenkin palvelualoille voidaan työpaikkoja luoda mutta kuka (mikä taho) ne kustantaa. Henkisen alan työpaikatkin täytyisi jollakin tavalla kustantaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #34

Kokonaisvaltaisella talousjärjestelmän uudistamisella sen jälkeen, kun oma rahayksikkö mahdollistaa toimeenpanon. Eurossa jatkamme kauppasotaa, kunnes se muuttuu pang-sodaksi tai kasvava vastustus tuhoaa koko projektin.

Emme me voi olla niin hemmetin tyhmiä, että otetaan järjestelmältä huolellisesti turpaan kerta toisensa jälkeen. Se on kyllä aivan ihmisten itse poliittisin päätöksin luoma, joten se voidaan myös purkaa, aivan hallitusti, mikäli tahtotilaa löytyy.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #34

www.mol´in sivulta tänään 5.11.

Ammattiala

1 Johtajat (135)
2 Erityisasiantuntijat (1786)
3 Asiantuntijat (2014)
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (321)
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät (3225)
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. (34)
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät (997)
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät (385)
9 Muut työntekijät (1006)
0 Sotilaat (20)
0 Yrittäjät (305)
Yhteensä 9951

Mitkä näistä ovat tänä päivänä talouskasvua, ei vain talouden liikettä lisääviä?

Lisäksi alenevat palkkatasot ovat sellaisenaan sitä "kasvua" heikentäviä puhumattakaan ei-palkkatyössä olevien 50-kertaisesta määrästä. Julkisten hankkeiden, tuontia korvaavan oman tuotannon käynnistäminen itsenäisen keskuspankin ja valuutan kautta. Sisämarkkinoiden ostovoiman lisääminen ainakin omaan tuotantoon...
Markkinoi lämpötilaa voi säädellä verotuksellisesti.

Keinoja on monia, joita ei sallita euron vallitessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lauri Holappa esitti keynesiläisyyden vakioteesit ja oli tietenkin oikeammassa kuin muut. Keynesiläisyyskin kuitenkin toimii vain ikuisen kasvun varassa. Kasvun aika on ohi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kyllähän kasvua sinänsä on mahdollista saada aikaan, kun vaan piirrellään isompia numeroita hintalappuihin ja kirjanpitoon, mutta ei siihen pyrkimisessä mitään tolkkua ole. Ostovoiman puuttuessa edes niille isommille hintalapuille ei ole maksajia missään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Keynesiläisyys ei suinkaan TOIMI ikkuisen kasvun varassa, keynesiläisyys LUO ikuisen kasvun. Ja mitäs pahaa siinä on, että elintaso nousee?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Ja mistä se Keynes vetää rahat ikuiseen nousuun, jos rakenteet ovat mitä ovat, onko hän keksinyt ikiliikkujan?

Tuo on kyllä paksuinta mitä ikinä olen kuullut, että jakamalla rahaa kasvetaan ikuisesti, kun vain joka vuosi lisätään "viikkorahaa". Ei edes Jutan unelmahöttö vedä vertoja tuolle teorialle.

Otetaan seinästä rahaa ja elvytetään!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #53

Arin järkeilyyn voi pitkällä tähtäimellä aina luottaa, sillä juuri ikiliikkujasta on Keynesin kohdalla kyse. Se on silti parasta, mitä tällä talousjärjestelmällä on tarjota, kunnes se todellakin sortuu omaan mahdottomuuteensa.

Kaikki muut sovellukset, jotka teorian sisällä yrittävät totuutta muuksi muuttaa, ovat silkkaa alkemiaa ja vielä massiivisempaa typeryyttä, koska ne sotkevat ikiliikkujan hataraakin hataramman toimintaperiaatteen.

Raapaisin aihetta kasvuteoriaa koskevassa blogissani, mutta siitä löytyvän linkin takaa käy kiistatta ilmi, että ikiliikkujan keksijät ovat jälleen olleet asialla.

Alkemistit pyörittelevät tuloksetta teoriaa, missä aurinko kiertää edelleen litteää maapalloa, jos tällainen analogia sallitaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Mikä on se "oma mahdottomuus" johon keynesiläinen talouspolitiikka sortuisi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #72

Kyse on kirjaimellisesti ikiliikkujasta ja fysiikan laeista. Keynesin(kään) kiertokulkumalli ei ota huomioon ekologisia reunaehtoja, vaan pitää energian ja raaka-aineiden kokonaisresursseja rajattomina.

Niukkuus ei liity vain ekonomiseen kiertokulkuun vaan on viime kädessä absoluuttista, termodynaaminen tosiasia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #105

Talouden kasvulla ei ole "ekologisia reunaehtoja", sillä kyseessä ei ole luontoon liittyvä mekanismi, vaan rahaan liittyvä. Keynes ei teoriassaan suuremmin piittaasen enempää raaka-aineista kuin energiastaan. Hänen teoriansa koskee kansantaoutta ja sen ydintä, rahaa.

Lyhyesti: kansantlaous ei ole termodynamiikkaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #109

Vain raha ja Jouko Heyno liikkuvat ikuisesti. Muu maailmankaikkeus noudattaa termodynamiikan lakeja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #122

Näinhän se on. Kansantalous kun ei ole termodynamiikkaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #109

Tuossa Keynes tekee juuri virheen, koska todellisuudessa talouskasvu on mahdoton irrottaa yhtälöstä energia + työ + pääoma = talouskasvu. Itse asiassa kokonaan yhtälöstä unohdettu korko on se joka kasvuvaateen aiheuttaa. Sitä vastaavaa rahaa ei luoda pääoman (aina velkaa) nostohetkellä, joten joku muu joutuu aina velkaantumaan edellistä enemmän, eli lopputulema on eksponentiaalinen ponzi, joka kaatuu kuranttien velallisten ehtymiseen, mikä sitten katalyyttina kulloinkin kamelin selän katkaiseekin.

Vain ankara veroprogressio voi pitkittää Keynesin teorian kasassa pysymistä, koska muuten ajaudutaan uuden rahan printtaamiseen, jolla rakennetaan ainoastaan entistä suurempia sijoituskuplia.

Luotan siis 100-prosenttisesti siihen, että veronkierto ja muut systeemiin väkisinkin jäävät aukot sortavat koko talousjärjestelmän, vaikkakaan ei välttämättä kerralla, mutta jatkuvat järistykset etenevät ketjuuntuneessa finanssijärjestelmässä tuhoten lopulta uskon, jonka varassa se lepää. Mitään reaalista vakuuttahan koko systeemillä ei ole.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #129

Ekonomistisen maailmankuvan omaaville järkevä huomiosi ei merkitse mitään, koska ikiliikkuja on mahdoton vain todellisuudessa mutta ei taloustieteessä :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #133

Olet oikeassa. "Ikiliikkuja" ei ole kansantaloustieteessä mahdottomuus. Tämä johtuu siitä, että monet tapahtumat ovat momentaanisia, nk. deltasuuruisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi inflaatio, joka on jatkuva prosessi, joka on jatkunut niin kauan, kuin raha on ollut olemassa (ainakin 15 000 vuotta), se jatkuu eelleen, eikä voi edes teoriassa johtaa, rahan luonteesta johtuen, sen arvon nollautumiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #129

Todellisuuessa talouskasvu on äärimmäisen helppo irrottaa mainitsemastasi yhtälästä. Se ei nimittäin ole kansantaloustieteellinen, vaan poliittinen. Ensinnäkin "pääoma" on tuossa yhtälössäsi täysin kuvitteellinen suure, johtuen rahan luonteesta tuona pääomana. Toiseksi, pieni koukkaus kielitieteen puolelle kertoo, että "energia" on suomeksi nimenomaan "työ". Jos "työ" tarkoittaa jotain muuta kuin enerviaa, on tarpeellista määrittää "työ". Ja sitähän ei ole pystytty määrittelemään, koska termi on poliittinen, ei tieteellinen. Marx yritti, ja kuten tiedämme, epäonnistui.

Myös "ponzi" on poliittis-juridinen ilmiö, ei kansantaloudellinen. Yhteiskunta kun ei vieläkään ole liikeyritys. Uuden rahan prittaamisella ja talouskuplalla ei ole varsinaisesti toistensa kanssa tekemistä. Suosittelen tutustumaan aiheeseen.

Totta on, että mitään reaaliakuutta rahalle ei ole. Ei olekoskaan ollutkaan. Ja kuten sivustollani olen osoittanut, ei ole ollut sen 15 000 vuoen aikana, jona rahaa on AINAKIN käytetty. Ja melko hyvin ollaan pärjätty.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Keynes "vetää rahat" painokoneesta. Et sitten lukenut antamaani linkkiä, jonka ensimmäinen osa oli "Mitä se raha oikein on". Luepa nyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Mikä elintaso ja kenen? Ei kasvu automaattisesti paranna elintasoa. Mutta todellisten resurssien turmeleminen taatusti vähentää jälkipolvien elinehtoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #81

Kasvu on nimenomaan elintason kasvua, ei minkään muun. Resurssien "turmeleminen" ei ole kasvua, eikä kasvu ole resurssien "turmelemista".

Emme enää elä 1800-lukua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94

Elintasoa voi parantaa järkevällä suunnittelulla. Ei kaikenmaailman krääsä elintasoa paranna vaikka sen tuottaminen kasvattaa taloutta ja kuluttaa todellisia resursseja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Ei keynesiläisyyskään poista ajottaiset taantumat ja lamat ja ikuisuuskin loppu aikanaan kun evät on syöty.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Holappa hoki ostovoimasta ja kulutuksen lisäämisestä voimakkaan elvytyksen keinoin joka saadaan velkamäärää kasvattamalla.

Suuri kysymys on sitten miten me kulutusta lisäämme. Ostamalla netistä aasiassa valmistettuja vaatteita ja elektroniikkaa, tekemällä netissä varauksia ulkomaille suuntautuvia lomamatkoja, ostamalla ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita ja lisäämällä energian tuontia.

Tämä Holapan esittämä yksityinen kulutus ei tuo Suomeen ainuttakaan työpaikkaa ja elvytyksen saavutus on vain velan lisääntyminen ja vaihtosuhteen heikkeneminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

"Tämä Holapan esittämä yksityinen kulutus ei tuo Suomeen ainuttakaan työpaikkaa"

Tässä auttaisi ulkoinen devalvaatio ja oma keskuspankki, kotimainen tuotanto käynnistyisi, tyäpaikat lisääntyisivät ja ostovoima paranisi.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #41

Vaaditaan omavaraisuusasteen raju kasvatus. Ensin on siirryttävä omaan kansalliseen valuuttaan. Sen jälkeen käynnistettävä rajut investoinnit kotimaahan ==> infra, sairaalat, energiantuotanto kyllä näitä hommia riittää.

Kaiken pitää tapahtua realitalouden ehdoin. Työ täytyy tehdä niin pitkälle kuin mahdollista kotimaisilla materiaaleilla ja työvoimalla. Tutkimukseen on panostettva ihan eri jalalla kuin nykyään. Tarvittaessa mm.yliopistojen rahoitusjärjestelyt on otettva tarkasteluun. Myös peruskoulussa on paljonkin päivitetävää.

Järjetön 3-kaistainen terveydenhuolto järjestelmä on järkipereäistettävä ==> yksi kaista ainakin kokonaan pois.

Ulkomaankaupassa täytyy etsiä muita tapoja kuin suora rahalla ostaminen ==> bila ja multilateraalinen kauppa.

Tietenkin verotuksen muuttaminen järkeväksi. Verotuksen ykkösperiaatehan on se että verot kerätään niiltä joilla on paras verorasitteen kantokyky.

Myös oman kansallisen lainsäädännön ja korkeimman tuomioistuinvallan palauttaminen Suomeen on elinehto. JOkainen kyllä ymmärtää mitä se tarkoittaa.

Keinoja on vaikka kuinka paljon, tämä on tahto kysymys.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Tämähän on merkantilismia puhtaimmillaan. Ongelmana on, että siitä luovuttiin meilläkin jo yli 300 vuotta sitten, koska se oli osoittautunut huonoksi järjestelmäksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Kulutus nimenomaan kuluttaa ja sitä pitäisi vähentää.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #31

Aivan totta niin kauan kun mennään euro edellä. Vasta oma valuutta tekisi Holapan ehdotuksesta jollakin tapaa järkevän, mutta sekään ei auta ilman rakenteellisia muutoksia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sisäinen tutkimus kritisoi voimakkasti rahaston kannan muuttamista vuonna 2010.

Tuohon asti katsottiin, että syvä horros vuodelta 2008 vaatii riuskaa elvyttämistä. Niin sitä tehtiinkin. Yhdysvallat, Eurooppa ja myöskin Kiina elvyttivät niin, että julkistalouden alijäämä oli pahimmillaan yli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta (ainakin Yhdysvallat).

Suuri monttu alkoi taittua. Mutta sitten havaittiin, että euromaathan lainaavat ulkomaan valuutalla, eurolla. Syntyi velkapaniikki. Europäättäjät arvelivat, että nyt on sopiva hetki nykäistä käsijarrusta kaksin käsin.

Koska IMF on enempi "eurooppalainen" lafka, niin tämä sai samat ohjeistukset. Europäättäjät hoksasivat, että ilman yhteisvastuuta euroalueella ei voida elvyttää, jos siihen "ei ole varaa". Näin se vaikutti IMF:nkin toimintaperiaatteisiin.

IMF vaihtoi kantaansa 2010, jolloin se olikin enempi huolissaan alijäämistä ja julkisesta velasta. Euroalueelle syntyi hurmos vyönkiristelystä, jonka seurauksena euroalue jäi talouskasvukehityksestä jälkeen.

Yhdysvallat on elvyttänyt likimain näihin päiviin asti, ja sen talouskasvu on jo varsin leveämmällä pohjalla kuin euroalueen. Sama ilmiö on nähtävissä mm. Iso-Britanniasta.

---

Euroalueen sysimusta kehitys on nostattanut myös "ääriaineksia" ja "populisteja" kohti poliittisia kärkisijoja. Kehitys tulee eittämättä jatkumaan tämän täysin idioottimaisen vyönkiristelyn seurauksena.

Euroalue voi valita selviytyäkseen tulonsiirtounionin, tai se hajoaa omaan mahdottomuuteensa: joko markkinoiden toimesta tai sitten jossain maassa vaalitulos osoittaa, että euroeroa kannattavat saavat yliotteen.

Siihen asti voi vain katsella hämmentyneenä tätä teatteriesitystä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kommentissasi on vinha perä, kuten talousasioiden suhteen aina.

USAn elvytys näyttää päällisin puolin toimineen, mutta FREDin tilastoja tarkemmin katsoessa näkyy erittäin selviä signaaleja, että vain finanssitalous on elpynyt, reaalitalous ei mitenkään merkittävästi.

On kovin vaikea nähdä, miten dollarin arvon nousu edistäisi jatkossakaan sikäläistä vientiä, eli kasvu on ollut sijoitusvetoista. Minusta se näyttää kuplalta.

Pitäisi ruotia FREDin käppyrät, mutta vaatii sen verran vaivannäköä, ettei oikein ehtisi. Muitakin aiheita tuntuu olevan aivan riittävästi.

Sen verran voin vinkata, että kannattaa kiinnittää huomiota työpaikkojen ja BKTn sijasta työllisyysasteen ja kotitalouksien reaalitulojen kehitykseen. Ei mitään nousua. Anemia näkyy myös polttonesteiden myynnissä. Samoin kannattaa selailla, minkä kustannuksella liittovaltion velkaantuminen on taittunut laskuun.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tarkoitukseni oli ensisijaisesti verrata Yhdysvaltain ja euroalueen strategista eroa, ei absoluuttista tasoa. Yhdysvalloissa tehtiin minusta paljon enemmän oikein kuin euroalueella.

Euroopan komission uusin talouskatsauken muutama graafi osoittaa, että nämä kaksi talousaluetta ovat kuin eri aurinkokunnasta.

Pistin merkille, miten kasvukomponentit ovat kehittyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yhdysvalloissa, ja euroalueen ulkopuolisissa maissa on ollut yleisesti korkeampi kasvu. Suurin yksittäinen komponentti oli yksityisten kulutus. Euroalueella sitä komponenttia ei näkynyt.

Euroalue haki kasvuaan viennistä (sisämarkkinoiden sijaan), mutta tämä strategia ei ole toistaiseksi onnistunut. Velkaantuminen on osapuilleen yhtä raisua kuin Yhdysvalloissakin.

Yhdysvaltain nettoviennin komponentti oli inauksen pakkasen puolella.

Tästä voisi päätellä, että jos euroalueella ei oltaisi keskitytty vientiin niin suurelta osin, vaan katsottu miltä se oma piha näyttää, ja ketkä kaikki siellä kuolevat nälkään tai malariaan, niin lopputulos olisi saattanut olla hitusen parempi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Tässä osin hämää USAn ja EUn rahajärjestelmien ero: USAssa keskuspankki on yksityinen, pörssinoteerattu, yritys, ja oikeastaan kaikki maassa liikkeellä oleva raha on valtion lainaa, julkista velkaa, tuolle yksityiselle keskuspankille. EUssa taas keskuspankki on liittovaltion eli, ja liikkeellä oleva raha sen, siis ainakin periaatteessa liittovaltion, valvonnassa. Julkista velkaa on vain keskuspankin ulkopuolelta otettu velka.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että USAn ja EUn taloustilastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, vaan vaativat korjaustermin. Millainen se on, jätän tämän ulkopuolelle.

Poliittinen ongelma taas on, että EU on liittovaltiona suunnilleen samassa vaiheessa nyt kuin USA oli 1800-luvun alussa, noin 50 vuotta sen persutamisesta.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #33

"Poliittinen ongelma taas on, että EU on liittovaltiona suunnilleen samassa vaiheessa nyt kuin USA oli 1800-luvun alussa, noin 50 vuotta sen persutamisesta."

Amerikassa tilanne johti osan valtioista eroon liittovaltiosta, ja niitten palauttaminen ruotuun väkivalloin verisellä sisällissodalla. Toivottavasti sama ei toistu Euroopassa, vaan eron annetaan tapahtua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Toivossa on hyvä elää, sanoin lapamato. Mutta toiveiden ja tosiasoiden sekoittaminen on, varsinkin politiikassa, melkoisen uhkarohkeaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #71

Eläämme globaalissa maailmassa jossa todellisuus on aivan eri kuin 1800-luvulla. Ei ole olemassa mikään yleinen samaa kaava noudattava liittovaltiokehitys.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Holappa oli rohkea käpälöidessään euron statusta TV:ssa. Muut vääntelivät käsiään...

Jenkkiäänestäjän - vaikka heidän joukossaan on varmasti koviakin kokeneita - kantilta USA:n työttömyyden laskun voidaan olevan heijaastusta talouden elpymisestä:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/usan+tyottomyys+...

Jos hallituksemme saisi työttömyyden puristetuksi 6,1%:iin, ei tarvitsisi niin kauheasti hermoilla vaaleissa 2015 tai pelätä "ääriliikkeitä"...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

van ei saa. nykyisen noin 20% tason pudottaminen vaatis 28% bkt kasvun

kaava
työttömyysasteen muutos = 0,5 x (bkt muutos - tuottavuuden kasvu)
eli numeroilla
14 = 0,5 x (28 % - 0%) jos oletetaan ettei tuottavuus kasva

http://www.tem.fi/files/41206/SYYS14.pdf
"Syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 572 200 työnhakijaa,"

meilä o edessä 10% pudotus pelkästään viennin romahduksen ja julkisen sektorin 6.5 miljardin säästöjen vuoksi.

numeroilla

-6% = 0,5 x (-10% - 2%) tuottavuus nousee kun firmat kuluja karsii

eli työttömyys o 26% vuoden kuluttua jos päästään vähällä. vajaa miljoona henkilöä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #118

Todellisuudessa päivittäistyöttömyys on jo lähes miljoonan luokkaa. Ongelmana on tilastintiperuste, esim. Tilastokeskuksella henkilö, joka on ollut tarkasteluviikon aikana tunnin palkkatyössä ei ole työtön koko viikkona.

Ja julkisen sektorin irtisanomiset vian pahentaa asiaa. Ykstyinen on vähän eri asia, yksityisellä yrityksellä on vastuu vain omasta tuloksestaan, julkinen sektori on koko kansantlaouden asia.

Yhteiskunta ei ole liikeyritys, kuten sinä kommarina ja minä oikeistolaisena olemme molemmat moneen kertaan todenneet.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Timo. Alexanderia mukaillen, lainahöyhenissä, Mattia lainaten:

Elämme ei-demokraattisessa, kapitalistisessa järjestelmässä, TALOUDEN DIKTATUURISSA, jonka oikeutuksen takaavat vallitsevat lait.

Diktatuurissa valta on harvoilla ja valituilla. Poliittisessa päätöksenteossa sitä vastaisi järjestelmä, jossa jollekin annettaisiin monta ääntä, jollekin vähän ääniä ja jollekin ei ollenkaan. Talouden diktatuurissa tuotteita myydään jollekin kalliilla, jollekin halvalla ja jollekin ei ollenkaan.

Tasa-arvoisessa, demokraattisessa taloudessa, kaikille myydään tuotteita samaan hintaan. Mutta tähän voidaan päästä vain vallitsevia lakeja muuttamalla ja lakeja voidaan muuttaa vain, jos tarpeeksi moni sitä haluaa.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ne, jotka nykyisestä järjestelmästä hyötyvät, ovat hiljaa ja ne jotka eivät hyödy, eivät ymmärrä vaatia siirtymistä tasa-arvoiseen talouteen.

Matti Hyryläinen
http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Matti teki kerrassaan loistavaa ajatustyötä, mutta perille menon esteenä on se, että lukija yrittää sijoittaa ne oppimiinsa raameihin, mikä ei voi mitenkään onnistua.

Ensin täytyy oppia pois vanhasta, jotta kykenee omaksua uuden tavan ajatella. Törmään siihen itsekin jatkuvasti ja joudun etsimään kaikki tulokulmat, joista vyyhti lähtisi purkaantumaan. Lähes 4 vuotta kirjoittelua melko laihoin tuloksin.

Meillä täytynee mennä vielä paljon huonommin, jotta valmiudet paranisivat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vaikka tulisi täysi romahdus, ei valmiudet välttämättä parane.
Reaalitaloutta tarkasteltaessa raha kannattaa laittaa sulkumerkkeihin.
Mitä jos leikattaisiinkoko virtuaalinen finanssitalous pois? Kaikkia sotkuvyyhtejä ei kannatta laahata mukana.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Niin se Timo on: ensin täytyy usko vanhaan romahtaa, jotta kykenee omaksumaan uutta. Luulisi vain, että se usko vanhaan olisi jo romahtunut, kun ajattelee vaikka sitä järjettömyyttä ja epätasa-arvoa, joka liittyy toisaalta johtoportaan käsittämättömiin palkkoihin ja palkkioihin toisaalta työttömien minimaaliseen toimeentuloon. Luulisi, että se pistäisi kysymään: mistä tämä johtuu?

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Niin se Timo on: ensin täytyy usko vanhaan romahtaa, jotta kykenee omaksumaan uutta. Luulisi vain, että se usko vanhaan olisi jo romahtunut, kun ajattelee vaikka sitä järjettömyyttä ja epätasa-arvoa, joka liittyy toisaalta johtoportaan käsittämättömiin palkkoihin ja palkkioihin toisaalta työttömien minimaaliseen toimeentuloon. Luulisi, että se pistäisi kysymään: mistä tämä johtuu?

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

P. S. Kärjistys...Tässä talouden diktatuurissa pärjätäkseen täyityisi ottaa mallia niistä, jotka pärjäävät: vetäistä välistä mahdollisimman suurella imurilla kaikki liikkuva raha, omaan pussiin, pois yleishyödyllisestä kierrosta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Höpöhöpö. Me elämme kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa, jossa vapailla vaaleilla valitut päättäjät tekevät, mitä kansan valtaenemmistä haluaa. Tätä osoittaa, että kansa valitsee heidät uudelleen ja uudelleen. Ja siihen kansalla on täysi oikeus. On aivan turhaa syyttää jotain "markkinavoimia" tai "kapitalismia" asioissa, joisssa vastuu on äänestäjäkunnalla.

Jos yli 30 000 oletettavasti täysijärkistä suomalaista äänioikeutettua äänestää Jyrki Kataisen eduskuntaan, on oletettava, että yli 30 000 oletettavasti täysijärkistä suomalaista äänioikeutettua HALUAA hänet eduskuntaan, ja nimenomaan näytön perusteella.

On tietysti raivostuttavaa kuulua vähemmistöön, mutta kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa niinkin voi käydä. Demokratian suuri paradoksi on, että äänioikeutetuilla kansalaisilla on täysi oikeus olla täysiä pölkkypäitä - työttömällä on täysi oikeus äänestää vaikka Kakoa, jos niin haluaa. Mutta maksamaan joudumme kaikki.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Jouko. Höpöhöpö. Talous toimii omien lakiensa mukaisesti täysin riippumatta siitä, keitä on valittu vallan kahvaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Kansantlaous toki toimii lainalaisuuksien mukaisesti, siinä kuin vaikkapa fysiikka. Sille ei voi mitään, se nyt vain on niin.

Sen sijaan se, miten yhteiskunta sallii YRITYSTEN toimivan, on poliittinen, ei kansantlaoudellinen, kysymys. Ja siitä päättää päättäjä, kuka se sitten onkin. Suomessa siitä päättää vapaissa vaaleissa valittu, valtiopäiville kokoontunut, eduskunta. Ei kukaan muu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69

Kansantalous EI toimi luonnonlakien mukaisesti kuten fysiikka. Tästä jo Marx huomautti. Kansantaloustiede on yhteiskuntatiede, sen lainalaisuudet eivät ole deterministisiä. Ihminen ei ole robotti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #88

Kansantalous nimenomaan toimiii kuin vaikkkapa fysiikka. Marxin virheistä löydät esityksen Kansantaloutta ilman kyyneleitä -sarjassani.

Sotket tieteen ja politiikan. Fysiikan laitkaan eivät ole deterministisiä. Mikään tieteellinen lainalaisuus ei ole deterministinen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #88

marx nimeomaan etti ne lainalaisuudet ja ne pitää paikkansa. mä en o kommari siks että uskon vaan siks että tiedän.

Marx teki joitakin virheitä mutta Joukon kans meilä o erimielisyyksiä siitä mitkä ne on. mä joskus oman listani blokkaan jahka viittin päivän käyttää. sitä blokia ei tunnis tehdä niinkus normaalit sepustukset.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen Vastaus kommenttiin #69

Kyllä niitä lainalaisuuksia voidaan poliittisin päätöksin muuttaa ja sitten yritysten on toimittava niiden uusien lainalaisuuksien mukaisesti. Ei ne mitään luonnonlakeja ole: Joskushan ne on säädetty. Voidaanhan perustuslakiakin muuttaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #92

Ei voida. Lainalaisuudet eivät ole poliittinen kysymys. Lainalaisuuksien hyödyntäminen on. Sama koskee niin kansantaloustiedettä kuin fysiikkaakin. Kansantalouden lainalaisuudet eivät ole lakeja, eivät myöskään fysiikan lainalaisuudet. niitä ei säädetä, ne ovat. Tieteen 2lainalaisuus" on vain ajassa, historiassa, todettua määrättyjen reunaehtojen alaista toistuvuutta.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen Vastaus kommenttiin #97

Lakien mukaan tätä järjestelmää pyöritetään. Et varmaankaan voi pitää niitä lakeja, jotka tällä hetkellä takaavat varojen keskittymisen harvojen käsiin, luonnonlakeina. Sellaisia lakeja ovat esimerkiksi laki osakeyhtiöistä (voitot mulle, velat sulle) patentti- ja tekijänoikeuslait ja liikesalaisuuksia koskevat lait. Mikäli pidät, sinulla on outo määritelmä luonnolaeille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #101

Kuten olen todennut, kyse on lainalaisuuksista, niin fysiikassa kuin kansantaloustieteessäkin. Eduskunta ei säädä lainalaisuuksia, ainoastaan lakeja. Ja jos taloudellisia lainalaisuuksia ei huomioida lakeja säädettäessä, käy niin kuin meille on käynyt.

Eduskunnalla on vain kaksi tehtävää: säätää lait ja määrätä verot. Muuta virkaa sillä ei ole, eikä saa olla.

Jonas Hellgren

Oikeusvaltion ja demokratian asteesta voin olla hieman eri mieltä, pölkkypäistä olen kyllä täysin samaa mieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Höpönlöpön. Ehdokaslistoilla ei edes ole sellaaisia henkilöitä jotka toteuttaisivat kansan tahtoa.
Köyhät ovat vähemmistönä, joten heiltä voi aina leikata.
Me eläämme kapitalistisessa markkinataloudessa johon, kuten Jyrki Katainen aivan oikein viime keväänä huomatti, hallitutuksen vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin pienet.
Globaalisesti politiikka näyttää yhä enemmän tukevan kansainvälisten suuryritysten ryöstömahdollisuuksia ja häikäilemätöntä terroria.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #86

Höpöhöpö. Kuka tahansa saa olla ehdokkaana. Senkun menet ehdokkaaksi. Käyhät ovat aina enemmistönä, mutta äänestävät vaaleissa rikkaita.

Me elämme sellaisessa talousjärjestelmässä, jossa haluamme elää. yhdelläkään yrityksellä ei ole äänioikeutta vaaleissa. Jos Katainen valitaan, se johtuu siitä, että Kataisen äänestäjiä, kannattajia, on tarpeeksi. Jos sinua sitten ei vapaisssa vaaleissa valita, se johtuu siitä, että kyllin moni ei sinua HALUA valita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ne, jotka nykyisestä järjestelmästä hyötyvät, ovat hiljaa ja ne jotka eivät hyödy, eivät ymmärrä vaatia siirtymistä tasa-arvoiseen talouteen.

Ei ainoastaan näytä, vaan on sitä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Näinhän se on aina ollut. Tästä asetelmasta on noussut sosiaalidemokratia.

Jonas Hellgren

Siksi nykyisestä tilanteesta hyötyvät sosialidemokraatit ovat hiljaa.
Virat, hallituspaikat ja eläkkeet on varmistettu. Muut saavat maksaa, nyt ja velkaisessa tulevaisuudessa.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #59

Jos nykytilanteesta joku puolue on hyötynyt, Se on Keskusta, ei SDP, jonka kannatus on ennätysalhaalla.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #102

Demarit puolueena ei olekaan hyötynyt. Etunsa turvanneet ja varmistaneet jäsenensä senkin edestä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niemeläinen on oikeassa. Vaihtaisin tosin aikamuodon: Tästä asetelmasta nousi sosiaalidemokratia.

Harvat katsovat karua 2000-luvun totuutta silmiin. Suomalaisten enemmistö koostuu niin varakkaista ja hyvätuloisista, että heidän kannattaa äänestää hyvinvointia purkavaa oikeistoa.

Maapallon resurssit riittäisivät elättämään kaksi miljardia keskiluokkaista pohjoismaalaista. Tähän sopeudutaan hyvällä tai pahalla.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Eihän tässä puutu enää kuin näiden Timon tekstien ja asiain ymmärryksen laaja levikki...

N-O-T G-O-I-N-G T-O H-A-P-P-E-N ! ! !

Siellä kaivon pohjan pimeydessä isketään kyynärpäillä toisiamme pataan?

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Alexander. CHEER UP! Älä vielä heitä kirvestä kaivoon! Diktatuurit on helppo purkaa!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Saako Holappa valtion tukea väitöstyöhönsä ja kuka on mentorina?

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Vielä kiinnostavampaa olisi tietää saavatko herrat Juha Sipilä, Jan Vapaavuori ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tukea ja miltä tahoilta...

Holapan hommat ovat sentään jatkuvasti yhteisönsä julkisen kritiikin alaisia.

Jonas Hellgren

Sipilä ainakin nosti melkoista kepulypsytukea toimimattomilla paskalaitoksillaan.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Mitä merkitystä sillä on mistä Holappa saa tukensa, saahan Kangasharjukin palkkansa Nordeasta ja heidän lauluja hänkin lauloi !

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Luultavasti saa, mutta perinteisesti establishmentin toiveiden vastainen ajattelu on ollut riittävä syy urakehityksen tyssäämiseen. Sivistysvaltioissa kritiikkiä ei koeta ongelmallisena, joten perustan tähän näkemykseni siitä, että Holapalle tullaan tarjoamaan töitä aivan varmasti muualta.

Suomessa inhotaan lahjakkuutta, joten parhaat heitetään keskinkertaisuuksien tieltä yli laidan. Ei olisi myöskään ensimmäinen kerta, kun lupaava tutkija törmää väitöskirjansa kanssa myötäpalkittuun vastaväittelijään tai hänen väitöskirjansa ei saisi mitään julkisuutta nk. arvostetuissa tiedejulkaisuissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei muuallakaan välitetä viisaiden neuvoista.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

VTM Lauri Holappa (s. 1982) työskentelee Helsingin yliopistossa politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella väitöskirjatutkijana ja tuntiopettajana. Holappa on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti taloustieteellisten ideoiden poliittisten vaikutusten tarkasteluun sekä jälkikeynesiläiseen talousteoriaan.

kaverit o (Ahokas ja Holoppa) duunarein, ei ilimeisesti kovin levee leipä koska ahokas osallistu aluepolitiikan kirjotuskilpailuun.

kait se raha ja talous kirja pikkase tuottaa, en o kysyny paljon.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

"Holapan mukaan ainoa keino selvitä ahdingosta olisi elvytys, missä hän on aivan oikeassa, koska vaikeuksien syynä on kysyntälama. Vieläpä globaali kysyntälama, johon on haettu elvyttämällä helpotusta jo 6 vuotta, tuloksetta."

Jostain syystä olen päätynyt samaan arvioon kuin Holappa. Tällainen on minun tiivistetty tilannearvioni taloudesta:

Suomen vaihtotaseen heikkenemisen syy ei siis ole menetetty kilpailukyky, vaan ostajien ostovoiman heikkeneminen velkaantumisen vuoksi. Sisäisen devalvoinnin vaatijoiden pitäisi tietää, etteivät tuotetut tuotteet ja palvelut mene kaupaksi kilpailukyvystä huolimatta? Tilanne oikenee tuotannon rakenteen muutoksella, ei palkkoja alentamalla.

Sitä paitsi palkkojen alennukset eivät juurikaan vaikuttaisi teollisuuden tuotantokustannuksiin, kun kaikki muut yrityksen kulut ovat niihin verrattuna moninkertaiset.

Ihmettelen, miksi sisäistä devalvointia kaupataan kansallisena velvollisuutena ja hyvinvointivaltion pelastuksena. Miksi ei samalla vaadita yhtiöiden voitonjaon rajoittamista vaikkapa 20 prosenttiin tuotosta. Nyt se on noin puolet.

Devalvoinnin keskeisin tarkoitus on mitata alentuneet henkilöstökulut ulos voitonjakona omistajille. Keskeisin seuraus olisi tuloerojen kasvu ja tulonjaon vääristyminen lisää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Höpö höpö. Kaikissa muissa EU-maissa vienti on kasvanut koko 2000-luvun ja jopa finanssikriisin jälkeenkin kaikkien muiden EU-maiden vienti lähti nousuun jo viimeistään v. 2010, joten puheet kysynnän hiipumisesta vientimarkkinoilla ovat täysin perusteettomia. Toki investointitavaroiden osin voi mahdollisesti olla hieman hiljaisempaa, mutta maailman taloudessa yleensä investoidaan juuri taantuman aikana.

Suomen kauppatase on laskenut kuin lehmän häntä koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2001 kauppatase oli + 13 miljardia euroa ylijäämäinen, josta lähtien se on laskenut tasaisesti vuosi vuodelta ollen nyt jo miinuksen puolella. Halpa öljy saattaa nyt väliaikaisesti tasoittaa tilannetta, mutta öljyn hinnan taas noustessa aikanaan lukemat muuttuvat todella rumiksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitäisi kyseenalaista taloustieteen uskonvaraiset olettamukset mielummin kun vain miettiä mistä narusta nykäistä jotta saataisiin laissez faire talous hallintaan.
Suunnittelematonta pitäisi muka pystyä ohjailemaan.
Verotietojen perusteella rikkaat ovat rikastuneet joten parempaan suuntaan ollan menossa ainakin uutista telkkarissa kommentoineen riemuitsevan asiantuntijan mukaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mistä Heinonen olet päähäsi saanut rahan arvon heikentymisen vaikuttavan vain palkansaajan palkan arvoon. Eiköhän yritysten muukin kulurakenne tule samalla uudelleen hinnoitelluksi. Samoin arvon aleneminen tapahtuu myös veloille. Koiviston ajoista lähtien SDP on ollut pankkiirien puolue ja on edelleen. Demarina sinä laulat ulkoa opeteltua ay-virttä jossa vaaditaan Suomeen lisää köyhyyttä, heikompaa työllisyyttä, alentuvia tulonsiirtoja ja katoavia palveluita.

Suomi rikastui ja rakensi hyvinvointivaltion paperia myymällä ja rahaansa heikentämällä. Nyt myyntiartikelinä on high tech ja itseisarvona vakaa valuutan yliarvostus ja siksi syöksylaskijoita oomme kaikki tyynni. Rakkaudesta rahaan ja päättäjien olemattoman taloustietämyksen vuoksi Suomi lakkauttaa itsensä ja ottaa paikan taantuvien maiden joukosta. Minun ja useimpien muiden näkökulmasta ikuisiksi ajoiksi.

Markka-aikanaan Suomi uskalsi devalvoi rahaansa yli 100 prosenttiyksikköä, mutta oliko markka jotensakin arvoton siitä luovuttaessa jonkun mielestä? Itse en kannata poliitikoille enkä pankkiireille oikeutta käpälöidä valuutan arvoa. Oma arvoaan kilpailukyvyn mukaan markkinoiden toimesta vaihtava valuutta kyllä sopisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä kysyntälama? Ihmisethän hukkuu tavaroihin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos ei kukaan tarvitse enempää roinaa, aiheuttaahan tuo kysyntälamaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #148

Kyllä kysyntää on, mutta eihän se voi loputtomasti kasvaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Koska he eivät enää halua tai pysty hukkua tavaroihin, niin tässä kontekstissa se tarkoittaa kysyntälamaa.

Muutenhan tällä terminologialla sietäisi heittää kuikkaa, joka ei tyhjästä vahingoitu.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

1) Suomi elvyttää velaksi Viroa. Että lisää vaan ?
2) Narulla ei voi työntää. Suomi on liian pieni kansantalous jota 2.1) Elvytys auttaisi muuta maailmaa (paitsi Viroa) nousuun 2.2) Jotta vientimme sakatessa Suomen asiat saataisiin pysyvästi kuntoon sisämarkkinoitamme elvyttäen. Parin kolmen vuoden velaksi ostettu hengähdysaika on ohitse.

"Joka kymmenes työikäinen virolainen saa jo toimeentulonsa Suomesta"
"Kymmenet tuhannet etelänaapurit sahaavat viikoittain laivoissa Tallinnan ja Helsingin välillä. Laittomasti Suomessa tienaavien lukumäärää ei tiedä kukaan. Kaikkiaan 100 000 virolaisen arvellaan työskentelevän Suomessa."
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/11/virolaisia...

Lisäksi kuten mainitsit itsekin, suomalaiset yritykset ovat alkaneet valumaan Viroon.

Mainostamasi Holappa on kaikkea muuta, kuin viisas tietäjä. A2 ohjelmassa esitettiin Suomen viennin alamäki viimeisiltä vuosikymmeniltä. Lisäksi tiedämme ulkomaankauppaan liittyvän Suomen vaihtotaseen alamäen. Mutta minuutti Suomen viennin trendin esittämiskäppyrän jälkeen Holappa pokkana väitti Suomen kilpailukyvyn olevan kunnossa.

Herätkää jo pahvit.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kilpailukyvystä varsin moni tekijä on kondiksessa. Yksi on pepullaan: valuuttakurssi. Huonon kilpailukyvyn kyljessä kun tulee heikompi valuuttakin. Tasapainopiste löytyy.

Jalat katkomalla ei muodostu kuin raajarikkoja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Muuten...mihin kuvasi on hävinnyt?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Ihmettelen samaa. Tänä aamuna oma kuvani oli palannut. Nyt se on taas mystisesti poistettu.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #37

Jospa se meni takutuksiin, kun tuo muutti Kreikkaan.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Tilastot eivät tue väitettäsi.

Suomen viennin suuntautuminen Euroalueelle vs kullekin Euron ulkopuoliselle alueelle on ainakin viimeiset kymmenen vuotta kulkenut suunnilleen saman suuntaista trendiä.

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppa...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Mihin tämä perustuu?

"Finland has been ranked as Europe’s most competitive country by Word Economic Forum’s The Europe 2020 Competitiveness Index which ranks competitiveness of European Union member states.

Finland scores 5.7 points out of 7, and is followed by Sweden on the second place (5.55) and the Netherlands on the third (5.41). Finland was the highest ranking country in smart growth, digital agenda, innovation, education and training and social inclusion.

— Finland remains one of the innovation powerhouses in Europe, ranking 1st in the innovative Europe pillar, and a global leader in moving towards a digital economy, the Europe 2020 Competitiveness Report says.
The report highlights that Finland’s enterprise environment fosters business creation, and has a well-functioning labour market and relatively strong labour market participation.

The report also notes that Finland’s number two ranking in the sustainability component demonstrates that the country’s economic prowess does not come at the expense of environmentally sustainable practices and outcomes.

The report evaluated countries based on several pillars including enterprise environment, digital agenda, innovation, education and training, labour market and employment and social inclusion."

http://www.goodnewsfinland.com/archive/news/finlan...

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Puolestani saavat tutkivat dosentit tehdä kammioissaan vaikka millä mittareilla ja millaisia rankingejä.

Mutta lopultakin vain tulos ratkaisee eli siis vientimme (ja kauppatasapainon) kehitys suhteessa kunkin vientialueemme talouskehitykseen.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #46

Lainaus nimimerkiltä "Kiusallinen muisti" 29.4.2011:

"1. Suomen vienti täysin riippuvainen Suomen valuutan arvosta, jota on korjattava oikeaksi eli alemmaksi. Kun vienti saadaan vetämään, työllisyys lisääntyy, verotulot kasvavat ilman veron kiristyksiä, työttömyys korvaukset vähenevät, sairausajan korvaukset vähenevät, sairauseläkkeille siirtymiset vähenevät, sairaanhoidon kustannukset vähenevät, toimeentulotukien tarve vähenee. j.n.e

Samalla kotimainen kulutus ohjautuu enemmän kotimaisiin tuotteisiin joka kasvattaa kansantaloutta yhtä merkittävästi kuin viennin lisääntyminen.

2. Kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ei enää tarvitse ottaa lainaa, vaan voidaan alkaa lyhentää vanhoja lainoja.

Ulkomaan valuuttamme euro tuhoaa Suomen kansantalouden järjettömällä yliarvostuksellaan joka on eduksi suurelle osalle muita euromaita.

Suomen etua euro politiikassa ei tulla koskaan ottamaan huomioon, Suomen talous poikkeaa niin voimakkaasti muista euro maista että se on mahdotonta!

Suomen talous on voimakkaasti vientiriippuvainen, ei ollenkaan tuontiriippuvainen, koska suurin osa myös tuonnista päätyy lopulta vienniksi.

Varsinaiset Suomen vientialueet ovat euroalueen ulkopuolella
ja potentiaali kasvattaa vientiä on yli 20 kertainen euroalueeseen verrattuna.

Suomi on raaka-ainevarannoiltaan rikas maa mihin maailman maahan tahansa verrattuna, kun huomioidaan väestö ja raaka-aineiden hyödynnettävyys. Euro ja EU se vaan meitä köyhdyttää"

Eli oikeassa olet viennin tärkeydestä, mutta suurin osa kansasta on välittömässä riippuvuudessa sisämarkkinoista - eli kummatkin on pidettävä hengissä yhtaikaa.
Euron yliarvostus ja sisäisen devalvaation mekanismi tappaa ensin viennin ja sitten kotimarkkinan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Millä tämän suhteen määrittelet?

Bo-Axel Wilhelm Blomberg

WEF luultavasti mittaa tässäkin tapauksessa/tälläkin mittarilla pitkän aikavälin 'rakenteellista kilpailukykyä'?

Toinen kahdesta yleisimmästä kilpailukyvyn mittarista on IMD:n lyhyemmän (muutaman vuoden) ajanjakson kustannuskilpailukykyä ruotiva mittari. Suomi ei pärjää nykyisin IMD:n arviossa (sijalla 18; Ruotsi #5; Saksa #6). Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa nykyhetken/muutaman lähivuoden työn, energian, yritystoiminnan ja valuuttakurssin tuoma hinta verrattuna kilpailijamaihin. WEF:n vuotuisella pidemmän ajanjakson/rakenteellisen kilpailukyvyn mittarilla Suomen potentiaali koetaan yhä hyväksi (sijalla 4). Pidemmässä tähtäimessä nykyhetkestä selviytyminen heiluttaa puolestaan tilannetta suuntaan tai toiseen. Pidemmän tähtäimen kilpailukykyyn lasketaan mm. infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, innovatiivisuus/investoinnit kehitykseen, teknologian hyödyntäminen, työmarkkinat, vakaus/ennustettavuus. Työmarkkinat on tosin tässäkin mittarissa huomioitu ongelmalliseksi, eritoten nykyviitekehyksessä (EMU). Erikoista sikäli, että mainitsemassasi EU:n jäsenvaltioita ruotivassa mittarissa työmarkkinoita pidetään hyvin toimivina.

'Pajarinen & Rouvinen - Kilpailukyky á la IMD ja WEF': "Useinmiten kilpailukyvyllä viitataan lyhyen aikavälin hinta- ja kustannustekijöihin. IMD:n ja WEF:n kilpailukykymääritelmät ovat toista juurta; molemmat painottavat maan rajojen sisällä harjoitettavan yritystoiminnan korkeaa tuottavuutta ja sen kautta saavutettavissa olevaa kansalaisten vaurastumista.

Tästä periaatteellisesta yksimielisyydestä huolimatta paljastuu,
että käytännössä IMD mittaa pikemminkin kustannus- ja vain WEF selvästi
rakenteellista kilpailukykyä. Kautta linjan WEF on mittareista teknisesti parempi; IMD:n vakavin synti on kilpailukyvyn tekijöiden (esim. väestön koulutustaso) ja tulemien (esim. bruttokansantuote henkeä kohden) sekoittaminen. Teknisistä ansioistaan huolimatta WEF:n tuottamat tulokset eivät aina tunnu järkeviltä.

Koska IMD mittaa ”miten on?” ja WEF ”miten voisi olla?”, näkemyserot yksittäisen maan kilpailukyvystä ovat ymmärrettäviä; Suomen tapauksessa
nämä erot ovat poikkeuksellisen isoja sekä kilpailukyvyn tason että muutoksen osalta. Vuonna 2002 IMD ja WEF sijoittivat Suomen yksimielisesti
toiseksi. Sen jälkeen Suomi on valunut IMD:n vertailun keskikastiin sijalle 18, mutta on pari viime vuotta ollut pronsilla WEF:n vertailussa (ja tilanne tuskin olennaisesti muuttuu 3.9.2014 julkistuksessa).

[...]

Delgado ym. (2012) esittävät ajatuksen maan investointikelpoisuudesta. Se
on tapissaan, kun maan kustannus- ja rakenteellinen kilpailukyky ovat yhtä
aikaa huipuissaan. Investointeja houkutellakseen maan pitäisi siis tarjota
kilpailukyiset rakenteet ja kilpailukykyinen kustannustaso. Suomella on
rakenteellisia vahvuuksia ja kustannustason liittyviä heikkouksia, mikä osaltaan selittää kaivattujen investointien vähäisyyttä.

Yhdessä IMD:n ja WEF:n raporttien perusteella muodostuu melko johdonmukainen kuva Suomen kilpailukyvystä. Rakenteellisessa mielessä Suomella on kaikki edellytykset menestyä, mutta vallitsevassa tilanteessa ei ole kehumista. Jatkuessaan lyhyen aikavälin ”alisuoriutuminen” voi muuttua pitkäaikaiseksi ongelmaksi useammastakin syystä (näistä on keskusteltu hieman enemmän luvussa 7)."

Täältä löytyy linkit raportteihin: http://www.etla.fi/uutiset/heikentynyt-kustannuski...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki ns elvyttävät rakennus-, tunneli- ja tienhankkeet työllistävät lähinnä virolaisia ja puolalaisia ym.
Ihan laillisestikin saa ulkomainen EU-maasta tuleva tienata muutaman kuukauden veroja maksamatta. Kun urakoitsijalla on yhtiö Virossa esim Lemminkäisellä niin helppo on kierrättää työntekijät.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Keskeinen Suomen talouspoliittinen ongelma on juuri tuo: Ei vieläkään saada mahtumaan siihen kovaan kalloon, että EU ON LIITTOVALTIO ja että VIROLAISET EIVÄT OLE EU-ALUEEELLA ULKOMAALAISIA.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #98

Ei se vielä ole liittovaltio, vaan itsenäisten valtioiden valtioliitto...no tämä nyt lähinnä saivartelua. Liittovaltio se ainakin kuvittelee olevansa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #99

Nykyisellä Euroopan ja Amerikan energiankulutustasolla ja raaka-aineiden käyttöprofiililla maapallo kykenisi elättämään noin kaksi miljardia ihmistä. Väestönkasvu pysähtyy viimeistään yhdeksään miljardiin ja maapallon resursseihin sopeudutaan tavalla tai toisella.

Pähkähulluinta suhtautumista asiaan olisi kuvitelma, että eurooppalaisten sopeutumista jotenkin auttaisi unionin hajottaminen ja kaikkien sota kaikkia vastaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #100

Miksi EUn hajottaminen johtaisi kaikkien sotaan kaikkia vastaan?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #110

On mahdotonta keskustella todellisuudesta, jos ei uskota nälän ja kuoleman, eli termodynamiikan, olemassaoloon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #132

Termodynamiikka (suom. lämpöoppi) ei ole kansantaloustiedettä eikä kansantaloustiede lämpöoppia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #139

Ehkö olisi siis aika heittää tuo kansantalous"tieteeksi" kutsuttu hevonpaska roskikseen. No ei: tottahan se omalla kapealla tavallaan on edelleen käyttökelpoinen, kun puhutaan siitä, miten fiat-rahan eli lyhyesti rahan kanssa pitäisi menetellä.

Olemme varmaan samaa mieltä siitä, että "Suomen kansantaloutta" ei enää ole. Toivottavasti ei tulekaan, jotta Eurooppa voisi rauhassa hoitaa niin sanotun velkaongelmansa. Eihän siihen muuta tarvita kuin kunnon valtuuksilla varustettu keskuspankki ja tulonsiirtounioni.

Jotakin on kuitenkin edelleen tuotettava käyttäen energiaa luonnon raaka-aineiden muokkaamiseksi. Muuten ei edes pysytä hengissä saati harjoiteta tieteitä (kuten fysiikka ja biologia); taiteita (kuten musiikki ja kuvanveisto); ja viihdettä (kuten stand up -komiikka ja kansantaloustiede).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #142

Sinulla ovat nyt menneet asiat ja käsiteet täysin sekaisin. Suosittelen lukemaan viikonlopun blogini aiheesta "tiede ja mitä se on". Kansantaloustiede ei kerro, miten EUn "velkaongelma" (jos sellaista nyt on edes olemassa) pitäisi "hoitaa". Kansantlaoustide ei kerro myöskään, miten "Jotakin on kuitenkin edelleen tuotettava käyttäen energiaa luonnon raaka-aineiden muokkaamiseksi."

Samoin sekoitat kansantalouden, yritystalouden ja tuotannon. Olet ymmärtänyt mös väärin kansantalouden siinä suhteessa, että se kertoisi, miten rahan kanssa olisi "meneteltävä". Ei kerro. Ei myöskään kerro fysiikka tieteenä, miten painovoiman kanssa pitäisi "menetellä". Et ole yksin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #143

Nykyinen kansantaloustiede on pikemmin uskonto kuin tiedettä. Samoista premisseistä päädytään täysin vastakkaisiin näkemyksiin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #98

Kyllähän me kaikki olemme euvostoliiton kansalaisia, jotka vain käyttävät systeemin suomia mahdollisuuksia hyväkseen niin täysimääräisesti kuin mahdollista.

Tästä kuitenkin aiheutuu se, että Suomen kansantalous keskimääräistä vauraampana vuotaa kaikkia mahdollisia reittejä ulos. Jos olisimme oppineet käyttämään tätä enemmän hyväksi, vuoto olisi vielä nykyistäkin suurempi ja tulee varmasti olemaankin, ellemme tee asialle mitään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #128

Euroopan unionissa ei faktisesti, reaalisesti, ole olemassa "Suomen kansantaloutta" sen enempää kuin Suomessa on koskaan ollut esimerkiksi "Halsingin kansantaloutta".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #98

Urakoitsijoiden mielestä se taitaa olla siunaus. Rikollisjoukkiot liikkuvat kettärästi rajan yli.

Anssi Rantala

Keskustelu siitä, mitä taloudessa pitäisi tehdä on aivan samaa epä-älyllistä jorinaa kuin jääkiekko- ja jalkapalloasiantuntijat erätaukopuheissaan jorisevat maailman tärkeimmän asiansa äärellä. Ja "jumalauta" hehän puhuvat vain kiekon tai pallon perässä säntäilevistä tyypeistä, jotka käyvät urheilulajiksi muuntuneesta jälkisodankäynnistä! Ei totisesti ihme, että maailmassa lentää sitä itseän tuulettimeen joka saralla!

Niin Holappa kuin Kangasharjukin ovat vain oman pienen sielunsa vankeja. He näkevät, mitä ovat tottuneet näkemään, eivätkä enää ymmärrä tai opi juuri mitään uutta. Hekään eivät osaa hahmottaa sitä kokonaisuutta, mikä on ratkottavana. Sitä ei osaa kukaan. Elämme kaaoksessa, jota korjaillaan lyhytnäköisesti ja milloin mitenkin sen hetkisten poliitikkojen mukaan. Kyllähän nyt pari guzeninaa, kataista, urpilaista ja muuta erittäin kykeneväistä metsistä revittyä kansalaista osaa mitä vaan, kun Audin penkille istahtaa ja opettelee vuorosanat!
Ai ei vai? Niinpä.

Tästä voi siirtyä sopivasti demokratiaankin, mikä on ollut tiensä päässä jo pitkään, oikeastaan aina. Nyt olemme niin syvällä globaalissa suossa, että siitä "toipuminenkin" on vain harha, koska se tuntuu ehkä paremmalta kuten neste tai järeämpi tuotos housuissa. Siirrymme vain kohti seuraavaa ja aina vaan pahempaa harhaa jne. Kun päätökset tapahtuvat demokratian nimissä, on homma taputeltu jo etukäteen.

Mitä pitäisi sitten tehdä? Joo, annetaan SDP:n ja SAK:n päättää kaikesta!

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nuori polvi on nauttinut valtion huolenpidosta jo päiväkodissa. Sen jälkeen koulutukset ja opiskelut ja monen työtkin on hoidettu valtion rahoilla. Totta kai he luulevat, että mikä tahansa ongelma ratkeaa heittämällä valtion rahaa päälle.

Puhe on halpaa, kun ei tiedä taloudellisestä riskistä mitään. Valtiotkin voivat näinä päivinä ottaa velkaa yli kantokyvyn ilman, että siitä koituu vastuuhenkilöille seuraamuksia.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Mitä tapahtuu yksityisellä puolella ellei julkisella sektorilla ole velkaa?
Miten raha tulee nyt talouskiertoon?
Miten sen pitäisi tulla?
Millaiset työt tuottavat mielestäsi sitä "kantokykyä"

Innovaatiot?
Koulutus?
Sosiaalinen pääoma?
Perustuotanto?...

Vai onko kyse laisinkaan työllisyydestä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Liian vaikeita kysymyksiä juristille. Entisenä yrittäjänä tiedän, että talouskasvu syntyy, jos sitä on syntyäkseen, julkisesta sektorista huolimatta eikä sen ansiosta. Siinä suhteessa olen samaa mieltä kuin Stubb ja kokoomus.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer Vastaus kommenttiin #44

Eli toinen silmä sokeana.
Mites muuten nuo pikavippi ja perintäfirmat luovat talouskasvua enemmin kuin vaikka...sosiaalinen luototus?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #56

Velkojen periminen on rankkaa touhua, olen sitä nuorena jonkin verran tehnyt. Silloin oli suuri lama ja ihmisiä ja firmoja heitettiin roskakoriin. Jotkut tarjosivat silloinkin ratkaisuksi sosialismia, mutta siihen ei onneksi lähdetty.

Jos Suomen taloudella tulevaisuutta on, se on Venäjällä. Mullistuksia taitaa olla edessä, ennen kuin tästä suosta noustaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #44

ahaa, sä oot saman tason yrittäjä ku stup ja kok?

miks ihmees sä sit puhut rahasta jos et siitä mitää ymmärrä. siis kun nalle puhuu rahasta, sitä on pakko kuunnella. noin miljardi hyvää syytä.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16750...

ekas kommentis o video. sii o nalle. kantsii kattoo.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #123

Ei kaikkea voi osata meikäläinenkään. Kansantaloustiedettä pyrin välttämään, se on äärimmäisen tylsää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kenen rahoilla koulutus pitäisi mielestäsi hoitaa? Kunnatkin kustantavat koulumenoja.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Joudun harmikseni jättämään muiden kiireiden vuoksi lupaavan keskustelun toistaseksi tähän, mutta jatkakaa ihmeessä.

Jos luette kommentteja ajatuksella, niin joudutte tunnustamaan, että Kristiina Hyryläisen, Anssi Rantalan ja Margareta Blåfeldin "katsomon" ulkopuolelta tulevat kommentit ovat ainoita järkeviä.

Muuten kyseessä on todellakin "kiakkomatsi", jossa pelaajat säntäävät pää märkänä laittamassa kiekkoa pussiin ja asiantuntemusta teeskentelevä yleisö ovat joko fanaattisia oman joukkueensa kannattajia tai analysoivat peliä, jonka lopputuloksella ei ihmiskunnan tai elinympäristön kannalta olisi tuon taivaallista merkitystä, ellei se hukkaisi resursseja ja henkistä pääomaa ylenpalttiseen turhuuteen.

Sori pojat ja tytöt, mutta tälle kentälle eikä katsomoon kannata verta ja hikeä valuttaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Turhaa kannunvalantaa tälläinen keskustelu. Suomi on mukana euroalueessa. Joten Suomen kohtalo on kytketty euroalueeseen hyvässä ja pahassa.

Suomessa ei ole poliittista tahtoa sisäiseen devaltioon eikä julkisten menojen pienentämiseen. Tuskinpa em. toimista olisi edes hyötyä ainakaan lähitulevaisuudessa. Valtion velkaantuminen jatkunee ainakin seuraavat viisi suotta. Tuleva hallitus ei pysty sitä lopettamaan.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Mitäs luulet että tapahtuu yksityiselle sektorille jos valtio lopettaa velkaantumisen?

Näetkö mitään yhteyttä julkisten menojen ja yksityisten tulojen välillä?

Mitä tapahtuu enemmistölle pienyrittäjistä jos se poliittinen tahto sisäiseen devalvaatioon realisoituu?

Euroalueessa oleminen on poliittinen päätös. Jos se EI ole sitä ja meille ei ole säilytetty valtaa omavoimaiseen irtautumiseen, niin se valtionjohto joka meidät siihen sitoi, on tehnyt valtiopetoksen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Valtion menojen pienentäminen ei auta yksin. Tarvittaisiin lisäksi 30% devalvaatio.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos Timo jälleen erittäin hyvästä blogista. Ei tähän ole oikein lisättävää, eikä oikein pois otettavaa.

Kirsti Hermunen

Se sukupolvi, jota yhdisti halu puolustaa sitä hyvää, mitä 'koti, uskonto ja isänmaa, yhdisti voimansa ja taitonsa ja rakensi sen, mikä oli sodissa tuhoutunut. Heitä yhdisti toiminta kokonaisuuden hyväksi toimiminen ja sitoutuneisuus työskennellä, olla uskollinen omalle elämänkutsumukselle. Miten ja kenen johtamana ja kenelle antautuen olemme joutuneet tähän 'arvottomuuteen'. Elämäkö 'kuluttamista'? Rahan, vallan ja kontrollin tavoittelemista? Mitä se hyödyttää, vahingoittaa kyllä. Hyvinvointivaltio, jos se on sitä, mihin (Hetemäki-Hämäläisen jälkeiset) ay-johtajat, 'puolue'-poliitikot, kovat tutkijat, viranomaiset jne. ovat pyrkineet, on itseensä sidottujen ja itseään vastaan taistelevien sosiaaliseen kenttään projisoimaa yritystä hallita sitä, mikä sisältä uhkaa. KELAsta "toimeentulon" (työttömyysturvan,toimentuloturvan,opintotuen,työttömyyskorvauksen - perustuloon asti)turvaaja; lasten hoito (pakolliseksi) päivähoidoksi, lastensuojelu, sairaidenhoito ja vanhojen ihmisten hoito (?) 'kuntien tehtäväksi'. Hyvinvointivaltion ihmisille vain 'kuluja' ja kuluongelma, josta pitäisi päästä eroon?. - 'Uudelleen rakentamisen aikana' lasten kouluttaminen, sairaiden hoito - ja terveydenhoito (neuvolat, jne) - hoidettiin yhteisenä elämänyrityksenä, ja yhteisesti kootuista varoista, 'valtiontuella'. Nyt vaaditaan valtiota huolehtimaan työikäisistä ja -kykyisistä: ikään kuin aikuisuuteen ei kuuluisi olla uskollinen omalle elämänkutsumukselleen, elämällä tavallista elämää ja antaen sille arvon. Kiitän Jyrki Kataista, ja Pekka Himasta tutkijaryhmänsä kanssa: kaikkien ihmisten hyvän tulevaisuuden perusta on uskollisesti elää tavalliselle elämälle arvoa antaen

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Kiitos hyvästä klipistä Hämis, Saksan "kasvu" ja ylijäämä on siis tehty pieni- ja keskituloisten taskuista loputtomasti kupaten ja pienituloisia tehokkaasti syyllistäen. Ison rahan edustajat; suursijoittajat ja suurteollisuuspamput ovat maksattaneet omia voittojaan valtion velkaantumisen kustannuksella, eli tavallisten kansalaisten taskuista. Tehokasta tulonsiirtoa rikkaimmille desiileille siis.

Ari Kemppainen

Uskomaton Paskaa mitä jaksetaan vaan jauhaa! Jokainen asiaan perehtynyt ymmärtää mitä raha on ja mitä % tuo siihen lisää! Hävetkää kaikki vitun risto räppäääjät jotka jaksatte jauhaa isoo paskaa muka rikkaiden % pienentämisestä jne! https://www.youtube.com/watch?v=dZCSxwiESEI

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Mielenkiintoisia tämän Holopan talousteoriat. Tämä on varmasti ihan totta, kun hän sanoo, että jos julkiselta sektorilta sanotaan ihmisiä irti tämä heikentää kysyntää, joilloin yrityksillä ei enää käy kauppa samaan malliin. Mutta täytyyhän Holopankin mallissa valtion velkaantuminen pysäyttää ja alkaa pian maksaa velkaa pois. Miten tämä sitten tapahtuisi? Työllistäviä toimenpiteitä tehden, niin että yrityset voivat työllistää enemmän väkeä esim. irtisanomisuojaa löyhentämällä? Ja tehdä muutenkin yrittäminen Suomessa helpommaksi jollain yrittäjiä tulisi Suomeen taas enemmän. Eli Holopankin mallissa raahaa pitäisi jollain keino saada siirrettyä julkiselta sektorilta yksityiselle. Mutta miten tämä tapahtuisi?

Islanti koitti Holopan mallia ja näyttää pärjäävän hyvin. Kun taas muut kriisimaat ovat tehneet vyön kiristyksiä ja huonommin tuloksin. Tosin alkaa sieltä nyt jo kuulua parempia uutisia.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Esitän miten se tehdään, erittäin pelkistetysti.

Ero Emusta ==> oma kansallinen valuutta

Ero Eusta ==> saamme oman kansallisen lainsäädänön käyttöön, toisinsanoen meidän ei tarvitse noudattaa brysselin lakia vaan luomme lainsäädännön sellaiseksi että se parhaiten palvelee suomalaisia

Eduskunta päättää että nyt aloitetaan jokin tai useampi pitempi kestoinen suururakka esim vaikka energiaomavaraisuuten pyrkiminen

Valtio laskee velkakirjoja tarvittama määrä myyntiin jotka merkitään valtion oman liikepankin (Uusi postipankki) tilille. Nämä rahat on korvamerkitty tähän projektiin.

Uudesta postipankista rahat kanavoituvat niille toimijoille yksityisellä sektorilla jotka tarvitsevat rahoitusta projektiin.

Hommat alkaa, ihmiset työllistyy ja suomi siirtyy kohti energiaomavaraisuutta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

usa kehitys 1933-1970 on myös keynesiläisyyden sovellus.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

"Eli Holopankin mallissa raahaa pitäisi jollain keino saada siirrettyä julkiselta sektorilta yksityiselle. Mutta miten tämä tapahtuisi?"

Mihin ostopalvelutoiminta suuntautuu, mistä julkinen sektori ostaa tarvikkeensa, mistä ne julkisen sektorin virkamiehet ostavat tarpeensa...?

Julkisen sektorin velka on yksityisen puolen varallisuutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset