iitimo

Suomen Pankin yhteydet ulkomaailmaan poikki?

  • Teollinen tuotanto putoaa vauhdilla
    Teollinen tuotanto putoaa vauhdilla
  • Mennyttä optimistisesti mallintava, ei silti tuottavuuden  kasvua
    Mennyttä optimistisesti mallintava, ei silti tuottavuuden kasvua
  • Miten tästä voisi kasvua ammentaakaan?
    Miten tästä voisi kasvua ammentaakaan?
  • Huomaa skaala, loiventaa hockey stick-ilmiön vaarattoman näköiseksi
    Huomaa skaala, loiventaa hockey stick-ilmiön vaarattoman näköiseksi
  • Velaksi tehdyt fuusiot eivät auta tuloksen tekemisessä
    Velaksi tehdyt fuusiot eivät auta tuloksen tekemisessä

Voi kamala! Suomen johtava talousauktoriteetti on tänään kömpinyt pölyisestä ja ilmeisen tyhjästä holvistaan tuoreimpien kasvuennusteidensa kanssa (ennustettuaan jo 8 vuotta putkeen kaiken pieleen). Euroopan kasvun yllä kuulemma leijuu Brexitin varjo, eikä kehittyvistä talouksista ole luvassa apuja. Sen sijaan Kiinasta ja varsinkin Yhdysvaltain tuottavuuden kasvusta voisi kuulemma tulla positiivisia yllätyksiä.

Huutonaurukohtauksesta toivuttuani sävähti paniikki päälle; mitä jos yritykset ottavat tämän perustelemattoman haihattelun tosissaan? Niinpä päätin pikaisesti rientää selvästä uutispimennosta kärsivän Suomen Pankin avuksi ja koostaa raportin Yhdysvaltain todellisesta tilanteesta. Toivon, että joku postiljooni ehtisi sammuttaa ruohonleikkurinsa siksi aikaa, että toimittaa tämän paperilla Suomen Pankkiin, jos sieltä on sähköt poikki tai vouti on vienyt tietoliikennevälineet.

 

Asiaan.

Euroopan yllä, Brexitin sijaan, leijuu sen päättäjien ja oman keskuspankin katkeamaton möhläysten ketju, mikä sitten johti Brexitiin. Ja ongelmat ovat vasta alkamassa toden teolla, eli siinä mielessä oikein, että Euroopasta ei ole vetoapua, ellei se ala maksaa kasvavan painolastinsa kiskomisesta ylimääräistä. (><)

Tuottavuuden kasvu taittui Yhdysvalloissa selvään laskuun jo vuosi sitten, eikä mitään alamäkeä pysäyttävää elementtiä ole edes näköpiirissä, päinvastoin. Otetaan käppyrä tuohon oheen (sekin näyttää kaavamaisuudessaan turhan optimistiselta) ja perustellaan sitä litanialla muita käppyröitä, koska suomalainen keskuspankkikaan tuskin uskoo näkemättä itse. Suurin syy on tietysti velkasyklin päättyminen, eli saturaatio, eli lainoituskelpoisten asiakkaiden ehtyminen, jolloin myös kysyntä tyrehtyy. Jäljempää selviää, miksi innovaatiopuolelta ei saada tuottavuutta nousemaan millään.

Velkakuorma

USAn BKT on jokseenkin tarkkaan 18 biljoonaa dollaria ja liittovaltiolla velkaa 19,5 biljoonaa dollaria, eli noin 104 % kansantuotteesta (vrt. Suomi noin 63 %). Keskuspankin ohjauskorko on 0,25-0,5, kun se meillä on negatiivinen. Muistettakoon, että biljoona on 1000 miljardia.

Yksityinen velkakuorma on ainakin yhtä raskasta luettavaa.

Yritysten velat olivat Bloombergin tammikuisen jutun mukaan noin 29 biljoonaa ja nopeassa kasvussa. Yritysten voitot sen sijaan ovat selvästi laskevalla käyrällä nekin.

Asuntolainoja on ulkona karvan vaille 14 biljoonaa dollaria. Hoitamattomien luottojen määrä ei ole hälyttävä, mutta kiinteistökauppa on hyytynyt rajusti varsinkin kalleimmilla alueilla tänä kesänä ja hinnat lähteneet laskuun. Lainamäärä on noin 800 miljardia alle 2007 huipun, mutta toisaalta omakotiasujien osuus on saman ajankohtana pudonnut alimmilleen sitten 60-luvun puolivälin ja käyrä osoittaa edelleen laskusuuntaan. Huonot kokemukset ja korkeat hinnat pitävät useimmat ulkona omistusasuntomarkkinoilta.

Autolainat noin 1,1 biljoonaa dollaria ja autokauppa on hyytymään päin.

Opintovelkaa on 1,26 biljoonaa dollaria, keskimäärin 37 000 dollaria per tänä vuonna valmistuva opiskelija, missä 6 % kasvu edellisestä vuodesta. 3,9 miljoonan opiskelijan osalta heidän 63 miljardin osuudellaan velkapotista on ajauduttu jo maksukyvyttömiksi ja noin 150 miljardin potti on vaaravyöhykkeessä. Keskimääräinen opintovelkasumma ylittää reippaasti palvelualojen vuosiansiot.

Luottokorttivelkaa on noin 760 miljardia dollaria, missä ei ole merkittävää kasvua.

Pikavippejä on lähteestä riippuen noin 40 miljardin dollarin edestä. Määrä voi tosin olla paljon suurempi, koska myös pienyritykset hakevat rahoitusta varjopankkitoiminnan kautta. Näissä korkotaso tappaa asiakkaan muutamassa vuodessa, koska harva pääsee vippikierteestä irti.

 

Kirjanpidolliset velkamäärät ovat kuitenkin vain viitteellisiä, koska pankit niputtavat edelleen velkakirjoja ja myyvät niitä yksityisille sijoittajille, kuten subprime-asuntolainoja ennen viime syöksyä. Lisäksi niillä on johdannaissopimuksia, missä jopa lainan myöntäjäpankin avustuksella voi lyödä vetoa, jääkö velka maksamatta vai ei. Erilaisten johdannaisten tasearvo on järkyttävän paljon suurempi kuin tilastoidut velat, eikä niistä ole perillä käytännössä kukaan. Vain se tiedetään, että ne ovat erittäin riskialttiita haltijoilleen ja tulevat ilmi siinä vaiheessa, kun joku alkaa vaatia sopimuksen mukaisia saataviaan pankilta. Velkakirjanipussa on yleensä muutama luokitukseltaan terve paperi ja loput täyttä kuraa. Kannattaa katsoa Netflixistä The Big Short, josta selviää hyvin, kuinka karmeasta toheloinnista pankkitoiminnassa on kyse. Leffa on muutenkin hyvä.

 

Varsinainen ongelma muodostuu BKTn koostumuksesta. Taantunut teollisuustuotanto on korvautunut palveluilla. BKT oli siis yhteensä 18 biljoonaa, mistä palvelujen ja julkishallinnon osuus on huimat 14,9 biljoonaa. Suurinta osaa niistä puolestaan edustavat terveydenhoito- ja sotilasmenot. Tarkoittaa sitä, että potti nielee suurimman osan niin julkisista kuin yksityisistä varoista sekä ostovoimasta.

Liittovaltion kokonaisvelat olivat siis hilkun alle 20 biljoonaa ja vuotuinen alijäämä keikkuu noin 600 miljardin dollarin tietämillä. Siis käytännössä nollakoroilla. Jo pienellä matemaattisella harjoituksella selviää, että jos korot nousisivat edes 3 %-yksikköä, mikä on historiallisesti vähän, pelkkä korkomenojen kasvu lisäisi budjettilovea toiset 600 miljardia vuodessa. Voi vain kysyä, mitä tapahtuisi kaikille yksityissektorin veloille samassa tilanteessa. Ja voi myös arvioida sitä, mikä on liittovaltion kyky selvitä veloistaan muutenkaan.

Korkojen nostaminen ei siis tule kyseeseen, jos ei ole tahallista tarkoitusta romahduttaa kasaan koko maan taloutta. Jos mennään toiselle puolelle, eli negatiivisiin korkoihin ja lisäelvytykseen, romahtaa puolestaan dollarin arvo ja deflaatiosta siirrytään hyperinflaatioon maan nykyinen talousrakenne huomioiden.

Jotain on sentään palvelujen ohessa kasvussa, eli murhat ovat lisääntyneet vuodessa lähes 11 %. Siten tilanteesta voivat hyötyä vaikkapa Suomen lääketeollisuus, pisa-koulutus ja väkivaltavälineiden valmistajat. Koulutuksesta en ole aivan varma, koska Suomen  yliopistojen sijoitus kansainvälisessä vertailussa on pudonnut viime vuosina roimasti.

 

Jos tästä on tulossa jälleen uusi pankkitukikierros veronmaksajien piikkiin tai haitaksi, ei näistä asetelmista taida liittovaltiosta löytyä montakaan lyhtypylvästä, jota ei entinen pankkiiri tai meklari pian koristaisi. Siksi liittovaltion sisäinenkin väkivaltakoneisto on jo aseistettu ja viritetty äärimmäiseen toimintakuntoon.

Yhdysvalloissa on odotettavissa sekä taloudellinen että poliittinen kriisi, mutta tässä vaiheessa ei ole varmaa, kumpi ehtii ensin aiheuttamaan toisensa. Siihen liittyvä kirjoitukseni löytyy blogiarkistosta. Näppärä lukija havaitsee, että varallisuutta en ole tässä huomioinut. Se jakautuu niin epätasaisesti ja kärsii mielettömästä yliarvostuksesta, ettei siinä ole mitään mieltä. Huolelliseen ennakkovalmisteluun siis kannattaa varautua, mikäli lähtee Yhdysvaltain markkinoilta hakemaan bisnekselleen kasvua.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Vastineeksi ilmaisesta työstä haluaisin vielä Suomen Pankin ammattimiesten vastauksen kysymykseen Deutsche Bankin johdannaisista. Vuoden 2014 lopussa sen taseessa oli nimellisarvoltaan 52 biljoonan euron edestä johdannaisia ja vuoden 2015 lopussa enää 42 biljoonan edestä. Minne saa laillisesti katoamaan 10 000 miljardin edestä tavaraa, eli yli puolet Yhdysvaltain BKTsta? Tälle vuodelle nimellisarvoa ei enää ilmoitettu, mutta taseen positiivisten johdannaisten arvoksi on kirjattu 100 miljardia enemmän kuin viime vuoden lopussa.

Ei kai kukaan kehtaa väittää, että negatiivisten johdannaisten erotuksena pankki olisi edelleen 18 miljardia plussalla, kun käytännössä koko energia-ala ja kuljetusala ovat uponneet räikeästi alle kaikkien ennustemallien kyseisen jakson aikana? Ja mikä on yleensä enää pankin rooli, jos kolmannes koko sen tasearvosta on johdannaisia? Entä, mitä tapahtuu pankille, jos pankin tallettajat hermostuvat ja vetävät pois edes 5 % 600 miljardin euron talletuksistaan? Tarkoittaa 30 miljardia, kun pankin markkina-arvo on noin 18 miljardia.

Vaihtoehtoisesti voi käydä tiputtamassa sopivaksi katsomansa summan helikopterirahaa tontille tai pyytää Mariolta lainaksi, jos oma holvi on tyhjä.

PS. Ainakin yhdelle työntekijälle kannattaa hankkia mokkula, joka maksaa tiedonsiirtoineen noin 25 euroa kuukaudessa. Mario varmaan hoitaa rahoituksen samalla puhelinsoitolla? Ei tarvitsisi ihan Stetson-Harrison-menetelmällä tehtyjen ennusteiden kanssa tulla julkisuuteen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Suomeksi tuo tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että kansakunta, joka ei itse enää valmista paljon mitään, on kohta liian varaton ostamaan muiltakaan mitään. Vähän sama kuin Suomessa.

Ja kuinka moni ulkomainen sijoittaja on valmis lainaamaan persaukisille lisää rahaa joko amerikkalaisten keskinäiseen selänpesuun tai kotimaansa demokratisointiin jenkkien sotamateriaalilla?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

The Big Short on tosiaan hyvä elokuva, kävin teatterissa saakka katsomassa sen siihen aikaan kun sitä esitettiin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kävin itsekin ja katsoin nyt uudestaan. Keskeiset näyttelijähahmot onnistuvat mainiosti ja leffa onnistuu vangitsemaan hyvin moniulotteisesti ihmisten erilaisia motiiveja ja keskinäisiä riippuvuussuhteita, eli se kestää useammankin katselukerran. Mielestäni leffa on aina hyvä, kun se onnistuu herättämään ajatuksia omasta suhteestaan ympäröivään maailmaan.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Olet jo vuosia ennustanut romahdusta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Myönnän auliisti. En olisi pahimmissa painajaisissakaan kyennyt kuvittelemaan, kuinka pitkään ihmisiä pystyy kusettamaan näin täydellisesti.

Joku viisas on tainnut joskus sanoakin, että täydellisen huijauksen on oltava niin suuri, että sitä ei kukaan voi uskoa todeksi.

Olosuhteet kuitenkin puhuvat aina vain vahvemmin sen puolesta, että voin pysyä ennusteessani. Venyminen tarkoittaa ainoastaan sitä, että alas tullaan paljon korkeammalta ja kovempaa.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

Vaikuttava esitys, vaikken sitä ymmärräkään, mutta uskon silti. Erkki Liikanen varmaan selittäisi kaikki parhain päin. Enkä nyt tarkoita laulaja Liikasta vaikka hänelläkin olisi sanat valmiina.
Mie ko läksin Syväriltä sottaa,
en mie uskont toisten puhheisii.
Päähäin koitin suikkaa sekä pottaa,
enkä sortunt suurii haaveisii.
Iltayöstä mie pusikossa hiivin,
pääni iskin mäntyyn Karjalan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

On tässä tosiaan pusikossa hiivitty ja päätä isketty ihan tarpeeksi. Loppusota ja rauhanteko on tosin vielä edessä.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Yksityiset velat lähes 4x bkt ja tosiaan palvelut+julkinen yli 80% bkt:sta. Kun perusjenkin mediaanipalkka pyörinee 20-25.000 dollarin vuosiansioissa niin onhan sitä tuossa velkavuoressa 24/7 american dreamille hommia. Eikähän kuormastasyöjät sielläkään lopu. Systeemi piiputtaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Perusjenkin mediaanipalkka pyörii aivan samoissa kuin persujenkin mediaanipalkka. Sanaleikistä huolimatta molemmat etsivät pelastusta omista harhaanjohtajistaan, josta meillä on jo kokemusta ja jenkit vasta valitsevat omaansa.

Isomman floppi on tosin selvästi vaarallisempi.

Juha Hämäläinen

Shortti-bisnestä yritin aikoinani selvittää kossupulloon menevästi yhden vapun simoilla seuraavasti:

"Oletetaan että jossain kuntaliitoksesta selvinneessä kaupugissa avataan ravintola. Kaupungissa on suuri määrä alkoholisoituneita työttömiä, jolla ei ole varallisuutta eikä ostovoimaa. Tämä näkyy ravintolan myynnissä ja omistaja päättää alkaa myymään viinaa velaksi.

Kaikki ovat tyytyväisiä. Viina virtaa ja myyntiä syntyy, mutta ongelmat kerääntyvät ja omistaja on pakotettu pankkiin. Pankkiiri kuuntelee omistajan ongelmat ja sanoo, ettei se ole ongelma se on mahdollisuus. Tässä on uusi finanssi-hitti. Vuosi sadan joukkovelkakirja

Pankkiiri selittää, että nämä lainat paketoidaan uudestaan ja myydään eteen päin. „Sillisalaatin“ hinnaksi tulisi 70 % arvosta. Ostajan ongelmaksi jää saada alkoholisteilta loput kolmekymmentä. Velkakirjalle keksitään komea lyhenne BTL (baaritiskilaina).

Seuraavaksi idea laajenee isompiin pankkeihin ja he keksivät nostaa tästä joukosta esiin alkoholisti-ylioppilaat. Tämä joukko työstetään vielläkin varmemmaksi joukkovelkakirjaksi. Velkakirja saa nimekseen RTO (riippuvuudentiiivistämisobligaatio). Lainojen kysyntä kasvaa ja aina isompia pankkeja ja ravintoloita liittyy kuvioon. Kaikilla on hauskaa!

Vapun jälkeen kansan eteen tuodaan uusin vielä isompi lainapaperi, johon kerätään tervemaksaiset tohtorit ja muut akateemiset RTO-papereista. Mainio erittäin varma velkakirjatuote! Tämä tappotuote saa nimekseen KOT (kuolemaontaattu). Tämän loppuun asti sievennetyn tuotteen uskallamme viedä jo luottoluokitus-firmojen aulaan. Nämä luokittelijat tekevät sen mitä lupaavat ja arvioivat miten parhaaksi näkevät.

Standard´s & Poor´s eli keskivertoiset ja yksinkertaiset, Moody´s eli luonnevikaiset saavat tehtäväksi tuotteemme arvoittaminen. Maksettuamme tarpeeksi näille kahdelle saamme tuotteelleemme AAA-luokituksen (AlkoholiAuttaaAhdingosta).

Tähän tuotteeseen tulee mukaan myös kaikki suurimmat sijoittajat ja varsinkin kapakat kautta maailman. Kaikilla on hauskaa ja kukaan ei ole köyhä eikä kipeä, kunnes paikallispankin johtaja tarvitsee osan sijoittamistaan rahoista lähikapakan tiskillä keinuvalta alkoholistilta.

Tässä vaiheessa singahtaa TV-ruutuun vakava vastuunkantaja ja kertoo, että tämän maailmaa järisyttävän finanssi-kriisin pelastamiseksi on avattava sateenvarjo, soittaa palokunta ja ottaa niskalenkki."

Rautaista tavaraa taas kerran Timo! Jatka samalla tavalla.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos itsellesi tästä mainiosta tarinasta, joka yksinkertaisuudessaankin kertoo, miten monimutkaiseksi homma on väännetty, jotta ulkopuoliset eivät ymmärtäisi, mistä on kyse.

Tätä Nalle tarkoitti sanoessaan jotain siihen suuntaan, että köyhät asiakkaat eivät tuo kuin hiekkaa pankkien lattioille. Noiden instrumenttien turvin ne voivat levitoida aikansa itsekseen, mutta lopulta talouden fundamentit kiskaisevat ne alas ja rytinällä.

Heräsinkin aamulla tunteeseen, että järkipuheella tämä paska ei ota loppuakseen, joten on kirjoitettava satu. Ei olisi ensimmäinen kerta, eikä toinenkaan, kun joku satusetä paljastaa ihmisille heidän eläneen keskellä satua.

Mikään ei ole historian saatossa muuttunut, vaan meitä hallitaan aivan yhtä vähällä järjellä kuin aina ennekin,

Eero Mattila

Hyvä yhteenveto.
- Satuja kuten "Kuninkaan uudet vaatteet" on kyllä kirjoitettu, mutta nykyajan ylikoulutettu lukijakunta ei taida niiden yksinkertaisimpiakaan viestejä enää ymmärtää. Meillä on myös ylikoulutettu selittäjäsääty eli toimittajat,jotka eivät myöskään ymmärrä luonnon lakeja.
- Tää on ollut tätä samaa Talvivaaraa EU-jäsenyydestä alkaen, esitellään virheellisiä mielikuvia eikä oikeasti ymmärretä yhtään mitään ja sitten lopulta aina veronmaksaja maksaa.

Mukavaa viikonloppua - romahdusta odotellessa;-)

Juha Hämäläinen

Olen itsekkin huomannut, että tässä satiiriksi muuttuneessa maailmassa ainut keino saada ihmisille "muistijälki" on saada heidät nauramaan omalle typeryydelleen.

Tämän naurukohtauksen jättämä "muistijälki" leviää joillain yksilöillä homeen tavoin ja saa aikaan torjuntamekanimin. Toiset ovat jo niin homeessa valmiiksi, ettei muutosta huomaa.....

Muistijälki on ainut keino herättää pisafinni homekorsustaan ja saada kriittinen massa liikkeelle tämän finnilän pelastamiseksi islannin tapaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Vuosia sitten tuli mieleeni ajatus, että jos oikeasti haluaisi yrittää yhteiskunnallista muutosta, niin pitäisi alkaa kirjoittaa satukirjoja lapsille ja odottaa tuloksia noin 40-50 vuotta...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Olen iloinen, erittäin iloinen, että sedät (Timo ja Juha) jaksaa heilua. Tätä heilumista tarvitaan: selkeäsanaista, selkeään ajatteluun perustuvaa, pää pilvissä, mutta jalat maassa.

Joku minua viisaampi on todennut, että mikään ei ole niin totta kuin hyvä satu.

Timon kuvaaman pankkimaailman johdossa on runsaasti tilaa niille, jotka viihtyvät siellä. Viihtymiseksi kenties edellytetään, että oma mielenmaisema on yhtä vino kuin tuo hallittava pankkimaisema (joku minua viisaampi on luonnehtinut narsistin ja psykopaatin välistä eroa siten, että narsisti rakentelee pilvilinnoja ja psykopaatti asuu niissä).

Ruotsalainen lääkäri ja kirjailija P.C. Jersild mainitsee eräässä kirjassaan, että "de lyckligast är de som går näsan i potatislandet". Kaipa sen voi mieltää monella tavalla: osallistua itse ruokansa tuottamiseen, ymmärtää luonnon kiertokulkua, pysyä ja toimia realiteeteissa...

Emme ole suurten sotien jälkeisessä ajassa vaan niitä edeltävässä.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Erinomainen juttu. Onneksi ei putoa korkealta, kun istuu maton reunalla.

Toimituksen poiminnat