iitimo

Kun tankatessa alkoi naurattaa – Suomi kaasussa, osa I

  • Tankki täyteen taskurahoilla
    Tankki täyteen taskurahoilla
  • Biokaasu on hiukan tyyriimpää, miksi?
    Biokaasu on hiukan tyyriimpää, miksi?

Kuinka voi olla mahdollista, että ison farmariauton keskikulutus on alle 4 litraa bensiiniä satasella? Ja matka-ajossa alle 3,5 litraa ysivitosta päivän keskihinnalla 1,46 €/l? Tankkaamalla metaanikaasua ja muuntamalla kustannukset bensiiniekvivalenteiksi. Biokaasu, eli eloperäisestä aineksesta prosessoitu metaani on hieman kalliimpaa, mutta vastaavasti käytännössä lähes päästötöntä.

Minun on hiukan syrjäisempänä asustelijana vaikea niellä karvasta ja tuomitsevaa asennetta yksityisautoilua kohtaan. Hakisin mieluummin ratkaisua, millä tarpeelliset ajonsa ja kuljetuksensa voi hoitaa sujuvasti ovelta ovelle ilman omatunnon kolkutuksia. Toisin sanoen mahdollisimman vähäisin päästöin ja kustannuksin. Sähköauto täyttäisi ensimmäisen kriteerin ehdollisesti (päästöt riippuvat sähkön tuotantomuodosta ja siirtohäviöistä), mutta hankintakustannus ylittää tavallisen kuolevaisen budjetin kirkkaasti.

Hyvä ystäväni sai käännettyä katseeni kokemustensa nojalla kaasuautoihin ja kymmenisen vuotta tiiviisti energia-alaan liittyvien työtehtävien vuoksi kiinnostuin tietysti myös kaasun tuotantoon ja jakeluun liittyvistä asioista. Olinhan jo pari vuotta sitten vieraillut yhdellä laitoksella, josta silloin ei vielä voinut tankata autoaan, mutta kirjoitin prosessista silloisista lähtökohdista.

 

Suomi on kaasuautoilussakin kehitysmaatasoa. Vaikka autokanta on hitaasti kasvanut, ei rekisterissä ole kuin parisen tuhatta kaasukäyttöistä autoa. Euroopassa niitä on noin 1,8 miljoonaa. Uusia kaasuautoja löytyy useilta valmistajilta, mutta eurooppalaisittain myös käytettyjen markkinat ovat varsin laajat, eivätkä hinnat ole bensiiniautoja korkeampia. Itse tutkiskelin läpi reilun 5000 käytetyn yksilön tiedot ja eri maiden keskustelupalstat. Tällä kertaa päädyin hakemaan käytetyn menopelin Ruotsista. Suomessa käytettyjen tarjonta on Nettiautossa pyörinyt vain 50-60 yksilön haarukassa. Hintataso on suomalaisittain sen verran korkea, että samalla rahalla saa 5-10 vuotta tuoreemman tuontiauton veroineen kaikkineen.

Auton ostaminen ei sinänsä ole vaikeaa ulkomailtakaan, mutta tuontiprosessin byrokratia on tehty ainakin riittävän hankalaksi. Ruotsi ei tässä suhteessa ole yhtään Suomen viranomaisia joustavampi. Se ei kuitenkaan ole tämän blogin aihe, joten keskitytään mieluummin käyttökokemuksiin.

 

Päädyin siis hankkimaan ison, kohtuuhintaisen ja sopivilla kilometreillä sisään ajetun farmariauton kattamaan kaikki perheen kuljetustarpeet. Nähtyäni paljon vaivaa ennakkoselvityksissä, sain huippukuntoisen yksilön, joka on toiminut täysin ongelmitta ainakin ensimmäiset 4 000 kilometriään. Miksi ei toimisi, kun markkinoilla on yleisesti 300 – 500 000 km ajettuja, edelleen täysin toimivia kaasuautoja?

Suorituskyky on yleensä merkistä riippumatta muiden polttoainevaihtoehtojen alemmassa päässä, mutta perheautolle vähintäänkin riittävä. Käytännön ajossa ei huomaa mitään eroa bensiinikäyttöiseen, ellei ole totuttautunut johonkin turboboostattuun tehoversioon.

 

Ainoa ero tulee tankatessa niin hyvässä kuin pahassa. Hinta on siis halpa, mutta tankilla on poikettava useammin pienen säiliön vuoksi ja tankkauspaikat ovat toistaiseksi turhan harvassa. Se oli omallakin kohdalla eniten arveluttava seikka, mutta enemmän asennekysymys. Joudun ehkä 2-3 kertaa kuukaudessa tekemään 20 kilometrin ylimääräisen lenkin, kun asemaa ei muuten satu matkan varrelle. Tähän mennessä kaasu on loppunut 3 kertaa ennen tankkauspisteelle pääsyä, mistä ei sinänsä koidu sen suurempaa dramatiikkaa, koska matka jatkuu automaattisesti ja täysin huomaamatta bensiinillä.

Kaasulla toimintasäde on täydellä tankilla ajosta riippuen 250-350 kilometriä ja 29 litran bensiinitankilla suunnilleen toinen mokoma. Omat ajoni kohdistuvat niin harvoin kaasutankkausverkoston ulkopuolelle, että sen ajelee bensiinilläkin. Tankkasin bensiiniä kerran autoa Bodenista tuodessa, koska Pohjois-Suomessa jakeluasemia ei ole. Sitten menikin pari kuukautta ja yli 3 000 kilometriä, kunnes tankkiin lurahti reilut 18 litraa bensaa.

Ensi vuoden aikana uusia kaasuasemia tulee sen verran lisää, että koko eteläinen Suomi on riittävän kattavassa verkossa ympäristötietoisen autoilijan näkökulmasta. Tulevaisuuden näen saamani tiedon valossa karkeasti siten, että suurissa taajamissa autoilu on enemmän sähkön varassa ja haja-asutusalueilla niin liikkuminen kuin teollinen tuotanto siirtyvät pääosin metaanipohjaisiin energiaratkaisuihin.

 

Pienistä puutteista huolimatta olen valintaani erittäin tyytyväinen jo tässä vaiheessa, mutta jutun varsinainen juju on silti vielä tulevaisuudessa. Suurin osa metaanista on nimittäin vielä fossiilista ja tuodaan ulkomailta, lähinnä Venäjältä.

Samaan aikaan Suomen ruokatuotannon ulkopuoliselta peltoalalta ja ylijäämätuotannosta haihtuu vuosittain taivaan tuuliin samaista kaasua määrä, joka vastaa noin kolmen Olkiluodon ydinvoimalan energiatuotantoa. Kaiken lisäksi talteenotto on muihin energiamuotoihin verraten suorastaan törkeän halpaa.

Miksi siis kaasutalouden kehittämisestä ollaan jokseenkin tietämättömiä? Se kiinnostaa minuakin, enkä ole saanut vielä vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Aion ne kuitenkin hankkia, joten tämä julkaisu saa niin monta jatko-osaa kuin asian perusteellinen selvittäminen vaatii.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tässä on nyt ensimmäinen vilaus Suomelle huikeasta potentiaalista, josta olen aiemmin vihjaillut. Jos nyt menen hieman asioiden edelle, niin valittaen on todettava, että "saatanan tunarit" ovat osittain tämän loistavan tulevaisuuden jo tuhlanneet.

Kovin paljoa ei silti ole vielä menetetty, mikäli poliittista valmiutta löytyy nopeassa tahdissa. Kaikki, mikä liittyy energiaan, on lähes yksinomaan politiikkaa. Se on käynyt karvaasti ilmi, kahlattuani Suomen energiastrategiat lävitse vuodesta 2008 lähtien.

Tässä yhteydessä ja Nokian kohtalon muistaessa on syytä toistaa Urho Kekkosen kysymys: Onko Suomella malttia vaurastua? Ja lisäisin, että tälläkään kertaa...

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Katso Stormossen Vaasa, olemme tässäkin kehityksen kärjessä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

On hienoa, että alkuun on päästy ja useampia lupaavia projekteja jo pyörii. Potentiaalia on vain huikean paljon enempäänkin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ja vertailun vuoksi, meillä on ollut pidempään aivan vastaavalla koneella, joskin porrasperäisenä vastaava bensiiniauto, joka samanlaisessa ajossa on yltänyt 8,6 litran keskikulutukseen. Oktaani on ollut 98, koska ysivitosella tuppaa ajoittain nykimään ja kulutuskin kasvaa hiukan.

Kilometrejä on tullut niin vähän, ettei kulutuksella ole ollut sinänsä hirveää merkitystä, vaan olennaisempaa on ajo- ja matkustusmukavuus silloin kun liikenteeseen joutuu lähtemään.

Jos tulonhankkimisen vuoksi pitäisi enemmän liikkua, niin konkurssiinhan tuolla päätyy. Markkinaehtoinen ansiotaso kun alkaa olla niin olematon, ettei matkakustannusten vähennys verotuksessa näy oikein missään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Asun niin syrjässä, että ajan lähes yksinomaan venäläisellä polttoaineella (ja alvariinsa naurattaa tankatessa...).

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tiedän!!! Venäjällä on muuten kattavampi kaasuasemaverkosto kuin Suomessa, vaikkakin "käyttöliittymä" ei sovi yhteen. Tietääkseni Pietarin lähialueilta löytyy noin 200 tankkausasemaa, kun Suomessa on 24 tällä hetkellä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sivulta 6 löytyy noin kaksi vuotta sitten tekemäni pieni juttu biokaasuautoilusta. Se on kaasumuunnoksia autoihin tekevän yrittäjän haastattelu.

http://www.ekovihreat.fi/wp-content/uploads/2015/0...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos, Esa, bensiiniauton muuntaminen kaasulle on varmasti käyttökelpoinen ratkaisu joissakin tapauksissa.

Ruotsissa etanoli näyttää ohittaneen kaasun suosiossa, mutta sille en kykene näkemään kuin poliittisen valinnan taustana. Yksi selvitystyön keskeisiä seikkoja onkin selvittää, miten energiatehokkaasti eri ympäristöpolttoaineita voidaan tuottaa. Verotuskäytännöt kun voivat muuttaa asetelmia, eikä pelkkään hintaan tuijottaminen kerro koko totuutta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Pienikulutuksiset autot on myrkkyä valtiolle koska polttoaineveron tuotto on melkoisen suuri ja tärkeä. Mitä pienempi kulutus niin sen enemmän muita veroja pitää jatkuvasti korottaa. Sähköauto on tietenkin ihan painajainen koska sille on vaikeaa keksiä jotain "saaste" veroa. Valtion onneksi sähköautot ei tule yleistymään koska akkuja ei riitä kaikille.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tässä vaiheessa on järkevää kohdentaa verotusta fossiilisiin polttoaineisiin, mikä kannustaa siirtymään uusiutuviin. Niiden suhteen täytyy kyllä olla tarkkana, koska osa uusiutuvista syö valmistusprosessissa yhtä paljon tai jopa enemmän energiaa, mitä ne itse sisältävät.

Biokaasun tuotannon hyötysuhde on näkemieni laskelmien pohjalta selkeästi paras.

Nähdäkseni kaasuautojen reippaampaan verotustarpeeseen kulahtaa 5-10 vuotta, joten tässä on hyvää aikaa kerätä hyödyt taskuunsa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaikuttaa liian halvalta, verottaja tee nyt jotain!! Ei vaan, kuulostaa hyvältä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

No, verottaja on toki tehnyt osansa tämänkin suhteen, eli maksoin omastani autoveroa reilun tonnin kertaluonteisesti. Käyttömaksua en ole vielä saanut, mutta Trafin laskurin mukaan se olisi 505 euroa vuodessa. Käyttömaksuhan määräytyy hiilidioksidipäästöjen mukaan ja bensa/kaasu-yhdistelmällä se on laskennallinen. Siten maksu on kaasulla ajellessa roimasti ylihintainen todellisiin päästöihin nähden.

Ruotsissa auto on selvästi halvempi ja vuotuinen käyttömaksu on sadan euron luokkaa tällaisessa autossa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lyhyen kaasuautoilukokemuksen perusteella on helppo kompata noita faktoja.

Itselläni on ollut reilun kuukauden verran käytössä tehdasvalmistenen VW Caddy ecofuel -08 umpipaku. Kyseessä on Saksan tuontiauto, sillä Suomeen ensirekisteröityjä ei juurikaan markkinoilla ole. Tuo hankittiin perheen kakkosautoksi, mutta ihan kokemuksia hankkiakseni olen viimeisen kuukauden verran ajellut enimmäkseen biokaasulla. Henkilöautolla on ajettu vain jo kyytiläisiä on ollut enemmän kuin kaksi. Mittariin on kertynyt reilut 3000 km, jonka perusteella jotain osaa jo sanoa.

Tuolla autolla kaasun varassa pääsee suunnilleen 500 km, kun tankkeihin sopii 26 kg kaasua. Dieseliini verrattuna tankilla tulee käytyä useammin. Dieselin tankkausta pohtii vasta kun varoitusvalo syttyy. Kaasuauton kohdalla tankkausta miettii ekan kerran mittarin laskettua alle puolenvälin. Mikä tankkausasema sattuisi seuraavaksi osumaan reitille. Omilla vakireiteillä on neljä eri tankkausasemaa, joten isommin tuota ei onneksi tarvitse murehtia. Ensi viikonloppuna ajattelin ajella reitin Hki-Varkaus-Puumala-Hki. Osan paluumatkasta (n.150km) joutuu nyt ekan kerran ajamaan bensan varassa tulenpa takaisin Lahden tai Kouvolan kautta, joista kaasuasemat löytyvät.

Tankkaaminen on helppo operaatio ja dieselin hajuhaittoihin verrattuna siisti. Parinkymmenen kaasukilon tankkaus vie aikaa suunnilleen tuplaten täyden dieseltankin tankkaukseen verrattuna. Isona etuna varsinkin talviaikaan on, ettei siihen tankkaussuuttimeen tarvitse tankkauksen aikana koskea, vaan voi istuskella lämpimässä autossa odottelemassa. Tankin täyttymisen kuulee auton sisälle selvästi kun suhina lakkaa. Sitten vain suutin irti ja menoksi. Tankkausasemilla ei todellakaan ole ruuhkaa, joten tankille on päässyt aina heti.

Ykkösautoni tarvitsen nelivetoisena, eikä tehdastekoisia kaasuautoja ole nelikkoina saatavana. Vaihtoon tuo nykyinen dieselauto menee reilun vuoden päästä. Toivottavasti löydän silloin jonkun fiksun ratkaisun laajentaa päästötöntä biokaasuautoiluani.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Itse päädyin Volvoon, vaikka "kaasupullo" vetää normaalisti ainoastaan 15 kg, eli tankkausvälit ovat kyllä suhteellisen tiheät. Kuten sanottu, en ole kokenut sitä minkäänlaisena rasitteena tähän saakka. Kokonaistilavuudeksi on kyllä ilmoitettu 21 kg, mutta tyhjäksi sitä ei näköjään saa ajettua.

Vastapuolella painoivat kokemukset merkin teknisestä luotettavuudesta, loistavista penkeistä ja hyvistä ajo-ominaisuuksista. Tässäkin kymmenvuotiaassa ja pari satkua ajetussa pelissä jokainen nippeli toimii aivan kuin pitääkin ja materiaalit ovat kestäneet lähes uudenveroisina.

Paljonko joudut koukkaamaan, jos ajat reissusi Joutsan kautta? Siellä on tietääkseni yksityinen kaasuasema. En katsonut kyllä karttaa, auttaisiko se asiaa yhtään.

Timo Heikkila

Keski-Euroopan auto ovat LPG (low pressure..) Ei pysty tankkaamaan täällä..

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sieltä löytyy molempia ja CNG-verkosto on useimmissa Euroopan maissa hyvinkin kattava.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Nostetaanpa avausta. Minäkin siirryin kaasuautoiluun vaikka asunkin "kaasuverkoston" ulkopuolella. Onneksi meillä on seutukunnalla biokaasuvalmistaja ja luonnollisesti myöskin kaasun jakelu kunnossa. Matkaa asemalle 15km, seuraavaksi lähimmät asemat 50-80km mutta näilläkin selvitään. Automme on Fiat Doblo Maxi umpipaku, pieni 1,4 koneella. Kaasua 15kg, bensiiniä 30ltr.

Toimituksen poiminnat