iitimo

Valuuttakriisi? - €uron arvosta sulanut vuodessa 60 %

Tällaiselta näyttää kansainvälisen valuuttasodan välisaldo. Ennakoiko tämä keskuspankkien otteen menettämistä fiat-valuutoistaan yhä uusien vaikeuksien kolkuttaessa oville? Näin vuoden aluksi on hyvä luoda katsaus siihen, mitä se tuo tullessaan.

Verrokkina olen käyttänyt, ehkä hieman yllättäen, bitcoinia, johon verraten kaikki keskeiset valuutat ovat menettäneet roimasti arvoaan. Miksi näin on? Ainakin kolme keskeistä syytä on löydettävissä helposti, eli

1) pankkien nolla- tai negatiiviset korot

2) arvometallien ankara manipulointi (pankit jääneet kiinni ja maksaneet sakkoja, COMEX on vitsi). Lisäksi fyysisten metallien likvidiys, eli käyttökelpoisuus maksuvälineenä, ei pärjää käteiselle rahalle tai bitcoinille

3) Osingot yleisesti heikenneet suhteessa osakkeiden hintaan

Kun valtioiden velkakirjatkaan eivät ole tuottaneet sijoittajille pahimmillaan mitään ja toisaalta riskit ovat kasvaneet, on löydettävä jokin turvasatama, missä sijoituksen arvo ei laske ja se on käytettävissä sellaisenaan tai muutettavissa helposti toiseksi maksuvälineeksi. Kiinteistöjen on katsottu (virheellisesti) säilyttävän arvonsa, mutta käteiseksi muuttaminen voi olla ongelmallista.

Bitcoinia voi pitää vuoden 2016 menestyjänä ja kaiken lisäksi se toimii perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella. Edellä mainittujen syiden lisäksi sen suosioon ovat vaikuttaneet selvästi Kiinan devalvoinnit (kiinalaiset pakenevat heikkenevää valuuttaa), pelot Euroopan pankkikriisin uudesta leviämisestä (asiakkaat vetävät käteisen pankista ja vaihtavat bitcoiniin), sekä Yhdysvalloissa huolestuttavan velkakehityksen vuoksi. Aivan epäilemättä intialaiset ryntäävät myös markkinoille käteiskieltojen ja uhkaavan arvometallien konfiskoinnin tieltä. Kansainvälisesti katsoen siis yleinen luottamus pankkeja kohtaan on romahtanut.

Kaikki keskeiset, viralliset valuutat ovat menettäneet arvoaan suhteessa bitcoiniin: euro siis -60 %, US dollari -59 %, Kiinan renminbi -62 %, Intian rupia rapiat -60 % ja Venäjän rupla -50 %. Öljyn varassa räpiköivä rupla on siis pärjännyt näistä fiat-valuutoista parhaiten, vaikka myös dollari on vahvistunut muita vastaan.

 

Tätä tilannetta vastassa on kiinteistökupla, velkakirjakupla ja osakekupla, jotka ovat seurausta sairaalloisen alhaisesta korkotasosta. Ensimmäistä kertaa tunnetussa taloushistoriassa kaikki samanaikaisesti. Pankkisektorilla on tässä kaksi keskeistä huolenaihetta, eli talletuspako tai velkojen poismaksu, jolloin fiat-raha lakkaa olemasta. Ne ovatkin lähes yhdestä suusta vaatimassa ainakin osittaisia käteiskieltoja tai muita tapoja estää pääomapakoa. Verukkeena käytetään talousrikollisuutta, mikä on paksuinta tuubaa miesmuistiin.

Todellisuudessa niiden oma pääoma on niin surkean alhainen suhteessa velkoihin, että suhteellisen pienikin talletuspako, eli käteisen käyttö ohi järjestelmän ajaa horjuvan pankin maksukyvyttömäksi. Niiden intresseissä on siis vaatia jokaisen maksusuorituksen tapahtuvan muoviläpyskäkäyttöisen järjestelmänsä kautta. No, mitä pitäisi ajatella siitä, että 60 % niiden velaksi tarjoaman tuotteen arvosta sulaa vuodessa kuin kusi lumeen verrattuna suorakauppavaluutta bitcoiniin?

 

Esim. Italian pankeilla on järjestämättömiä luottoja, eli siis maksukyvyttömille lainattua rahaa ulkona noin 360 miljardia euroa. Vastaavasti Euroopan suurimpiin kuuluvan Deutsche Bankin oma pääoma on alle 3 % taseesta, eli se on vivuttanut pääomallaan 40-kertaisen määrän velkaa. Kun Lehman Brothers kaatui, sen vipukerroin oli 31. Euron takuumiehinä ovat ainoastaan Brexitin runtelemat poliitikot ja tasettaan hurjasti lihottanut EKP.

Kiinan talouskasvu on hiipunut valtavista valuuttaruiskeista huolimatta, eikä kestävää kysynnän kasvua ole näköpiirissä, ellei jokin mullistava innovaatio potkaise sitä uudelleen liikkeelle. Kiinalaiset itse näyttävät luottavan kaikkein vähiten omaan valuuttaansa, mutta siitä huolimatta siellä on pystyssä maailman tämän hetken tehokkain tuotantokoneisto, eikä se mihinkään ole katoamassa. Energiaan ja tällä hetkellä Kiinaan nojaava rupla saattaa hyötyä eniten, mikäli geopoliittinen jännite lännen suuntaan vähenee.

Yhdysvalloissa toivo on pantu Trumpin harteille. Hänellä taas ei ole tukea kummastakaan puolueesta, saati sitten edeltäjiensä jättämästä perinnöstä. FEDin oli pakko nostaa joulukuussa ohjauskorkoaan, koska markkinakorot olivat lähteneet jo sitä ennen nousuun. Trumpin veroalepuuhat ja julkisen kulutuksen lisäämislupaukset tarkoittavat muhkeita koronnousuja ainakin siihen saakka, että FED on pakotettu uusiin, jättimäisiin elvytystoimiin. Velallisillehan tämä on myrkkyä kautta linjan. Kun usko ei ole palautunut edellisenkään kriisin hoidosta, on suuri vaara, että FEDista tulee liian vähän ja liian myöhään globaalin paniikin estämiseksi. On vaikea kuvitella, että poliittista konsensusta löytyisi uuden jättikriisin hoitoon, vaan ainoa toimintakyvyltään riittävä taho on pakkokeinoihin turvautuva IMF, jonka keinot ovat sitten oma lukunsa,

 

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä nopeasti eskaloituvan kriisin ensimmäinen uhri on €uro, jonka piskuinen Suomikin on omaksunut ainoaksi maksuvälineekseen. Sipilän kuuluisa vene seilaa ulapalla ilman tappia, eli mitään korvaavaa suunnitelmaa ei ole kriisin varalta olemassa. Aivan minimissään olisi pikaisesti laadittava varasuunnitelma, missä edes maan sisäistä taloutta pyörittävä maksuväline olisi viipymättä otettavissa käyttöön. Siihen hätään bitcoinistakaan ei ole suurempaa hyötyä. Suomen asetelma on kaikin puolin mahdollisimman surkea, kun yksikään tukijalka ei kannattele kunnolla.

Systeemin rakoilu alkanee lähiviikkoina ”flash crashien” sarjana, eikä syöksykierre ole siitä oikenemassa ainakaan trumpettia soittamalla. Vallassa olevat eivät toimiviin tekoihin kykene, mutta ei sinne haluta kykeneviäkään päästää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Korostan, ettei minulla ole mitään sijoitusidoksia, edes bitcoiniin, vaan otan tämän vakavana harrastuksena.

Omat sijoitukseni kohdistuvat "korpikiinteistöön", joka on pitkälti omavarainen veden ja energian suhteen. Ruokavarasto kestää jopa Sipilän hallituksen ja sitä vahtii pari isoa koiraa. Saavatpa nekin tukevampaa ateriaa, jos joku asiaton ja itse valmistautumaton päättää yrittää osingoille.

Oma tilanteeni ei siis hetkahda yhtään mihinkään, tapahtui mitä tapahtui tai oli tapahtumatta. Muiden osalta olen enemmän huolissani kun poliitikkojen ja pankkiirien kyky hoitaa hommat on pyöreä nolla.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Silloin tällöin kannattaa sihti suunnata reaalitalouden puolelle ja tarkastella mitä siellä tapahtuu. Onko minulla huomenna töitä? Mihin suuntaan yrityksen tai yhteisön tilanne on menossa, mikä on maksavinaan minulle palkkaa? Selviänkö veloistani? Tuleeko inflaatio apuun? Ja yrittäjänä kiinnostaa - kasvaako kysyntä ja missä? Pitäisikö investoida ja kehittää? Onko omassa tai organisaation osaamisessa vajetta? Miltä vuosi näyttää kunhan ollaan joulukuussa 2017? Liikevaihto? Tulos? Kassa? jne jne. Suomi nimisen valtion ja sen elinkeinoelämän näkökulmasta kiinnostaa mitä meidän keskeisillä markkina-alueilla on tapahtumassa? Saksa, Ruotsi, Benelux, Venäjä, Ranska, Iso Britannia, USA, Kiina.

Yrityksiin ja kuluttajiin nojaavat barometrit ovat loppujen lopuksi parhaita näkemyksiä 6kk...12kk eteenpäin. Näitten valossa näyttää pitkästä aikaa paremmalta. Suomessa. Venäjällä. Saksassa. Inflaatiokin on vihdoin oikeassa kulmassa. Euroalueellakin. Saksassa jo 1,7 joulukuussa.

Maailma tarjoaa mahdollisuuksia ja markkina-aukkoja. Vahvuuksia on kehitetty, vaikka ne eivät näy - jos niitä ei haluta nähdä. Näkyvissä oleviin uhkiin ja riskeihin on varauduttu ja varauduttava suunnitelmallisuudella. Keskeinen lähtökohta on luottamus. Itseensä. Kykyihinsä. Toimintaympäristön riittävään vakauteen, missä ollaan nyt ja huomenna. Vakauden säilyttämisestä ja sen kehittämisestä on otettava vastuuta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

On todella valitettavaa, että finanssitalous on kaapannut liian suuren osan reaalitalouden tuottamasta hyödystä ja samalla tehnyt reaalitalouteen sijoittamisesta entistäkin riskialttiimpaa. Virheen tai epäonnen sattuessa menee paitsi rahat, myös raskaasti tehtyä työtä hukkaan mieletön määrä.

Suomella ei ole yritysnäkökulmasta de facto mitään merkitystä, koska olemme EU-kansalaisia, EU-yrittäjiä ja EU-duunareita. Suomen kansantalous on lakannut olemasta, ellei sitä harrastuspohjalta ja mielensä pahoittamiseksi halua seurailla vanhentuneita tilastoja selaamalla.

Bitcoin-kiinnostus on siinä mielessä terve merkki, että siinä välikäsien osuus reaalitalouden vaihdannasta on kaikkein vähäisin. Tosin sen arvonmuodostus vaikuttaa aika spekulatiiviselta, eikä todellakaan ole mikään vakaa väline.

Olen mielessäni pyöritellyt ajatusta "duunipankista", missä työllä ja tuotannolla kerätyt maksuvälineet jaetaan osakkaiden kesken ennalta sovitulla tavalla. Siihen suuntaan toimivia organisaatioita on jo olemassa, mutta vedonlyöntiin perustuva finanssitalous pitäisi sulkea kokonaan sen ulkopuolelle.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Eräs suomalainen ystäväni kertoi pienestä länsiafrikkalaisesta asuinmaastaan, että länsimaailman joskus kyykätessä hänen olosuhteensa eivät muutu mihinkään: Harmattan-tuuli tuo aavikolta hiekkaa kuten aina tähänkin asti ja köyhyys jatkuu samanlaisena. Vakaata elämänmenoa siis aika muuttumattomin odotuksin. Toinen suomalainen ystäväni työskentelee suuressa Itä-Afrikan maassa, jossa ongelmat ovat erinäköisiä, mutta kaikkiaan samankaltaista on luvassa myös tulevassa, jonkinlainen hatara vakaus siis vallitsee sielläkin.

Omalta pieneltä osaltani maksan vain ja ainoastaan oikealla eli fyysisellä rahalla, paperilla ja metallilla (muoviläpyskään olen, vastentahtoisesti, harvoin joutunut turvautumaan, kun ei ole muuta mahdollisuutta).

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Käteinen on hieno keksintö edelleen ja siitä luopuminen romuttaisi pitkälti yksityishenkilöiden välisen kaupan.

Jos pankkien muoviläpyskät (pitäisi kutsua velkakortiksi, mitä se on) vaihdettaisiin johonkin yhteisölliseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaan, oikeaan "luottokorttiin", saattaisin harkita itsekin maksutapojeni muuttamista.

Suomessa edetään kuitenkin kokonaan toiseen suuntaan, eli siinäkin mielessä maastamuutto on yhä houkuttelevampi ajatus. Esim. Saksassa talous pyörii käsittääkseni noin 75 % käteisen varassa.

Jännä, että toimiva talous ja kauppa perustuvat lähes yksinomaan luottamukseen, kun EU ja Suomi perustuvat pääosin epäluottamukseen.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Sattuneista syistä vuosikymmenen ulkomaankokemukseni on jäänyt laihaksi, mutta kokemukseni: kuukausi Itävallassa 2008, kaksi viikkoa Israelissa 2013 ja keväällä 2016 kaksi matkaa Italiaan, vahvistavat mainitsemaasi. Kaupoissa, ravintoloissa, liikennevälineissä näin lähinnä käteisen käyttöä, sellaisessa jossa suomalaiset turvautuvat korttiin. Toki vuodesta 2008, Itävallassa oleskelustani, on aikaa ja maa voinut muuttua.

Maastamuutto on varteenotettava ajatus ja sitä näyttää olevan myös yhä suuremmassa määrin ylipäänsä syntymättömyys. Vielä muutama vuosi sitten Suomi oli jokseenkin tasoissa Pohjoismaista alimman syntyvyyden Tanskan kanssa, mutta tässäkin ero on repsahtanut ja siis tässäkin, kuten niin monessa muussa, Suomi erkanee pohjoismaisesta viitekehyksestä.

Jos nöyrästi anomme pääsyä takaisin Ruotsin yhteyteen, uskotko, että anomuksemme hyväksytään? Kruunu valuuttanamme ja Suomella vahvistetun unioniprovinssimme hallinto Tukholmasta ei ainakaan nykyistä päätöksentekoa hölmömpää olisi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #6

Voisihan sitä ehdottaa sotilasliittoa Ruotsille ja antautua saman tien ehdoitta :)

Ruotsilla tosin on omat ongelmansa, vaikka taloustaito ja keskustelukyky ovat selvästi paremmat. Kun samassa velkajärjestelmässä ollaan, ei ne lopputuloksetkaan kovin erilaisia voi olla?

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

Kiitos jälleen Timolle kiinnostavasta ja pohdintaa aiheuttavasta kirjoituksesta.
Tulevaisuuden näkymät ovat melkoisen lohduttomat paitsi niille jotka kykenevät kätkemään tai sitouttamaan varojaan mm. verottajalta. Näen että fyysisestä maksuvälineistä pyritään pankkien ja valtioiden yhteistuumalla kokonaan eroon.
Näin voidaan kontolloida kaikkea valuutan liikettä ja "verottaa" siitä vähän väliä milloin milläkin syyllä.

Mm. kultaa ja muuta arvo-omaisuuttahan on takavarikoita kansalta useita kertoja esim. viimeisen muutaman sadan vuoden aikana, vankeuden uhalla. Käteinen, arvotaide/-esineet, metallit, jne luovat kansalaiselle vapautta pankkien otteesta ja tämän on kauhistus systeemille joka haluaisi kontrolloida joka senttiä ja puupenniä.

Jopa pankkien arvotallelokeroita on alettu maailmalla ratsaamaan veronkierron pelossa, mikä on sinulla on valtiolta ja pankilta pois.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

15 000 euron vuosituloista veroprosentti on 2,5 %. Jos saman summan tekee täysin pimeänä, se päätyy joka tapauksessa viimeistä lanttia myöten verolliseen kulutukseen. Sitä nyt ei vaan ole mahdollista kiertää.

Mikään määrä takavarikoitua omaisuutta ei riitä kattamaan pankkien aiheuttamia tappioita, kun ne sattuvat kompuroimaan oikein kunnolla.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Hauska veto kääntää valuuttavertailu "nurin päin", kieltämättä. Olen tässä pari päivää lueskellut teorioita bitcoinin viimeaikaisesta noususta. Kiinan syyksi se pääosin kai laitetaan, mutta Intiassa pöhisee:

http://www.newsbtc.com/2016/12/09/rise-bitcoin-wak...

Ja Venezuelassa ainakin yksi matkatoimisto hyväksyy pelkästään bitcoineja bolivarin romahtaessa:

http://www.newsbtc.com/2016/12/28/destinia-goes-bi...

En muista, olenko aiemmin paasannut, mutta bitcoin ei ole teknisesti kovin kummoinen verrattuna joihinkin uudempiin (ja lähitulevaisuudessa tuleviin) kryptovaluuttoihin. Monimutkaisuus toki ei ole loputtomiin hyväksi. En ihmettelisi, vaikka joku uudempi valuutta haastaisi bitcoinin ykköspallin lähivuosina. Myös erikoistumista tapahtuu. Siinä missä vanhat valuutat ovat lähinnä maakohtaisia, kryptovaluutat ovat ennemminkin tarvekohtaisia vaihtelevista ominaisuuksistaan johtuen. Tai no. Vertaus on muutenkin vähän huono, koska kryptovaluutat eivät ole oikeastaan valuuttoja, vaan teknologioita, jotka haastavat ennemminkin pankkeja, rahoituslaitoksia, yritysten hallinnointia, valtioiden virastoja ja mahdollisesti vaikkapa vakuutusyhtiöitä.

"Älykkäät sopimukset":

http://www.coindesk.com/making-sense-smart-contracts/

Blockchainin päälle rakennetut palvelut:

https://techcrunch.com/2016/11/21/blockchain-techn...

Blockchain itsessäänhän on pelkkä tietokantatyyppi, mutta käytössä kaikissa kryptovaluutoissa.

Teknisistä yksityiskohdista en ihan hirveästi ymmärrä, mutta sellainen kuva on, että tulee olemaan aika vaikeaa tulevaisuudessa vaikuttaa mahtikäskyillä internet-palveluihin.

Kappas, mikä hyppäsi uutisvirrasta aivan juuri:

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/microsoft-lupaa-...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos Antti, näidenkin perusteella havaitsee, miten maan talous- ja rahapoliittiset ongelmat heijastuvat vaihtoehtoisten vaihdantamenetelmien kysyntään.

Voi hyvinkin olla, että paikalliset kryptovaluutat tai niihin rinnastettavat ratkaisut valtaavat alaa, kun keskusjohtoinen pankkijärjestelmä on toistuvasti kriisien ja rikollisuuden riivaamaa.

Luottoni Microsoftiin on hyvin hataralla pohjalla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Timo,
Muuten olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, mutta bitcoin ei mielestäni käy vertailuvaluutaksi maailman suurille vaihtovaluutoille.

Iltalehti tunti sitten 5.1.2017; http://www.iltalehti.fi/talous/201701052200049774_...

”Bitcoinin arvo lähestyy ennätystasoa
Torstai 5.1.2017 klo 09.25

Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo on tänään taas hiponut kaikkien aikojen ennätystä.

Bitcoinia seuraavan indeksin mukaan arvo ylitti 1  100 dollarin rajan. Bitcoinista näyttää muodostuvan turvasatama, kun maailmantalouden kehitys näyttää epävarmalta.

Bitcoinin arvo on heilahdellut rajusti siitä lähtien kun valuutta luotiin vuonna 2009.
Kaikkien aikojen ennätys oli vuonna 2013, jolloin se kävi 1  166 dollarissa. Alimmillaan arvo rojahti tästä kolme neljännestä.”

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olet tietysti aivan oikeassa siinä mielessä, että volyymiltaan pienenä kilpailijana sille ei pidä antaa mahdottoman suurta painoarvoa.

Silti ei ole syytä vähätelläkään merkitystä, koska se on käytännössä ilmeisesti ainoa maksuväline, mikä ei ole manipuloitavissa kuin korkeintaan hakkeroinnin avulla. Sellaisista tapauksista sen luottamus ja arvokin näyttää eniten kärsineen.

Vaikka siinä on suuria puutteita ja riskejä, se kuitenkin heijastelee suurta epäluottamusta nykyisiä pankki- ja hallintojärjestelmiä vastaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Bitcoin - US Dollari -kurssivahtelut.
Katso esim. 5 vuoden kurvat:

http://www.xe.com/currencycharts/?from=XBT&to=USD&...

Toimituksen poiminnat