Sipilä, Orpo, mitä hittoa touhuatte?

Tein yksinkertaisen laskuharjoituksen, jonka perusteella antaisin hallitukselle arvosanaksi taloudenpidosta vanhalla kansakouluasteikolla 4 -, eli hylätty. Niin verotuottoja kuin menoleikkauksia haetaan aivan vääristä paikoista. Herrat kohelsivat 6 miljardin alijäämän viime vuodelta ja suunnilleen saman kuluvalle vuodelle, vaikka alijäämä olisi korjattavissa välittömästi, eikä se edes tuntuisi missään. Veronkorotukset ovat täysin tarpeettomia.

Ensinnäkin, herrojen laatima ”kilpailukykysopimus” teettää entistä enemmän tunteja palkan nousematta. Mikä ihmeen järki on lisätä tuotantoa, kun sitä vastassa on globaali kysyntälama ja kotimarkkinat pilalla? Rahaa on toki roiskittu julkisiin investointeihin, joita yksityinen puoli tuottaa, mutta että 6 miljardin lisänettovelalla saadaan olematon 1,5 %:n talouskasvu? Tämä ei ole pelkästään oma näkemykseni, vaan luin aivan saman valtiovarainministeriön 22.12.2016 julkaisemasta raportista, toki kohteliaammin sanakääntein ilmaistuna. Minulla ei vaan ole kärsivällisyyttä sellaiseen ylellisyyteen tunarointianne arvioidessani.

Pitäisikö selvittää ensin, missä se vika kotimarkkinoilla on, ennen kuin uhotaan sen enempää viennin kasvusta? Ei se niin vaikeata ole.

 

Tilastot tietävät kertoa, että Suomessa oli vuonna 2015 noin 4,655 miljoonaa tulonsaajaa, joiden yhteenlasketut tulot olivat 133,8 miljardia euroa. Keskimäärin se tekee 28 750 euroa per tulonsaaja, millä tässä maassa tulee kelvollisesti toimeen. Ongelma ei olekaan tulot, vaan niiden jakauma ja se, etteivät tulot ole käytännössä kasvaneet vuoden 2008 jälkeen. Miksi näin?

Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavia suomalaisia oli 2,928 miljoonaa, eli 63 % tulonsaajista. Yli 30 000 euroa ansainneita oli 1,726 miljoonaa, eli 37 %. Ensin mainittu köyhälistö keräsi potista 44 miljardia, eli keskimäärin 15 000 euroa per nokka ja jälkimmäinen veroköyhälistö 89,8 miljardia, eli keskimäärin 52 000 euroa per nokka. Mainittakoon yksityiskohtana vielä, että alle 15 tonnin tuloilla kituuttaa 1,477 miljoonaa suomalaista, kun yli 100 tonnia vuodessa tienaa 78 000 sierainparia.

 

Olette ministeri Bernerin suulla esittäneet fantastisen idean lisätä tulopuolta siirtymällä reaaliaikaiseen autoverotukseen. On myös Sote-sotku, koulutusleikkaukset jne., joilla menoja pyritään vähentämään.

No, meillä on siis otsalla katsoen vähintään 1,5 miljoonaa tulonsaajaa, joilla ei ole varaa hankkia edes autoa, saati maksaa sillä liikkumisesta. Eikä hankkia terveyspalveluja tai mitään muutakaan perustarpeita ylittävää, jos edes niitä. Itse asiassa, tulopuolta ei tarvitse lisätä lainkaan, ainakaan vippaskonsteilla. Tuloja täytyy tasata, mutta tulonsiirrot vain kasvattavat menoja ja verotaakkaa.

Tämä tulojakauma kertoo meille aivan selvästi, miksi yksityisen puolen kysyntä on jämähtänyt. Suurimmalla osalla väestöstä ei riitä ostovoimaa. Julkisella puolella työvoimasta on suoraan vain 24 %, mikä ei ole korkea, mutta kukaan ei tiedä, kuinka suuren osan kaikesta tuotannosta ja palveluista se ostaa lisäksi yksityiseltä puolelta. Ilmeisesti ainakin toisen mokoman, eikä julkisuudessa vääräksikin mainittu 58 % BKTsta ole varmaan totuudesta kovin kaukana. Sinne tietysti tarjotaan, missä löysää rahaa on liikkeellä.

 

Valtion tulopuoli oli viime vuonna noin 49 miljardia ja menot 55 miljardia, eli väliin jäi aiemmin mainittu 6 miljardin aukko. Jos se jaetaan tasan yli 30 000 euroa tienanneiden kesken, siitä tulee 3 476 euroa per henkilö. Jos veronkorotusten sijaan tämän porukan palkkoja leikattaisiin keskimäärin 6,7 %, olisi tuo alijäämä kuitattu kokonaisuudessaan. Aivan näin suoraviivaisesti ei tietysti voi laskea, mutta tämän suuremmasta asiasta ei ole kyse, mikä tuli itsellenikin yllätyksenä.

Oletetaan siis edelleen, että se 58 % osuus näistä palkansaajista on joko suoraan tai välillisesti julkisen puolen tilipussilla, niin alentamalla näiden about miljoonan eniten ansaitsevan henkilön palkkaa keskimäärin 11,5 %, koko valtion alijäämä olisi tipotiessään. Eniten ansaitsevilta tietysti eniten ja muilta vähemmän. Verokertymä tietysti laskee jonkin verran ja sekin on ratkaistava.

 

Kysymys on siis enimmäkseen siitä, miten 1,5 miljoonaa köyhintä saadaan palkanmaksun piiriin. Se nimittäin riittää helpostikin generoimaan puuttuvan talouskasvun ja edellä alentuneet verotuotot, koska tällä porukalla on eniten potentiaalista kulutustarvetta. Todellisuudessa ”köyhien” määrä on paljon suurempi, jos huomioidaan ylivelkaantuneet ja heidän asemansa on kiireesti korjattava.

Samalla oikaistaan se vääristymä, jolla eniten ansaitseva väestönosa nostaa tarpeettomasti sijoitusvarallisuutensa arvoa, eli käytännössä vähiten ansaitsevien elinkustannuksia. Tuollaisia summia kun ei saa uppoamaan mihinkään järjellisiin hankintoihin. Kenenkään verorasitetta ei ole tarvetta nostaa, koska lisääntynyt kysyntä vilkastuttaa elinkeinoelämää kaikkinensa ja tulonsiirtojen tarve vähenee. Eniten ansaitsevienkin työkuorma vähenee, kun työmäärä jaetaan tasaisemmin koko porukan kesken. Myös yhteisöverotuoton pitäisi kasvaa kysynnän lisääntyessä.

Esitänkin tältä pohjalta kysymyksen: Miksi hallitus askartelee sellaisten asioiden parissa, jotka eivät ole rikki ja jättää kokonaan huomiotta sen, mikä on täysin hajalla? Eli toisin sanoen, mitä hittoa te oikein touhuatte?

Jos ette kykene ratkaisemaan jäljelle jäävää arvoitusta, eli kuinka hoitaa tämän ongelman taustalla olevat rakenteelliset syyt, niin ehkä joku muu kykenisi paremmin?

iitimo
Sitoutumaton Ulkomaat

Kansalaispuolueen poliittisesti sitoutumaton asiantuntijajäsen. Muutin Viron Pärnuun, koska Suomen poliittinen ja taloudellinen asema ei jätä liikkumatilaa tulla omalla työllään toimeen ja sosiaalihuollon varassa eläminen ei kiinnosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu