*

iitimo

Mitä sinä tekisit tyhjälle ostarille?

Tällainenkin kysymys on tulossa tuota pikaa ajankohtaiseksi myös Suomessa. ”Tämä ei koske Suomea”-puheet on syytä unohtaa, kun tarkastellaan kansainvälisiä trendejä ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Hyödykemarkkinat ovat ainakin länsimaissa murroksessa, mikä tulee aiheuttamaan suuria ongelmia pääomavaltaiselle kivijalkakaupalle. Olemmehan saaneet siitä jo esimakua mm. Anttilan konkurssin ja Stockmannin vaikeuksien muodossa. Vaikka nyt puhutaan orastavasta talouskasvusta, vaikeudet ovat vasta alussa ja heijastusvaikutukset mittavia. Koska toteutamme amerikkalaisia talousoppeja, teemme myös aivan samat virheet, jotka ovat tulossa hyvin kalliiksi.

 

Zero Hedge uutisoi eilen Galleria at Pittsburgh Mills ostoskeskuksen huutokaupasta. Noin 100 000 neliömetrin mammutti avattiin vuonna 2005, jolloin sen arvo oli 190 miljoonaa dollaria. Nyt se myytiin huutokaupassa tasan sadalla dollarilla ja ostaja oli sen päävelkojapankki Wells Fargo. Muita tarjouksia ei tullut. Pankissa varmaan raavitaan useampaakin päätä, mitä ostarilla voisi tehdä, kun sillä on rasitteena edelleen kiinteistöön kohdistuva 143 miljoonan dollarin velkasaldo.

Ostoskeskuksen myymälätiloista ennen huutokauppaa oli jo 45 % tyhjillään, eikä jäljellä olevien vuokria voitu nostaa niin paljon, että raskaat pääomakulut olisi pystytty hoitamaan. Luottokorttivetoiset joulumarkkinatkaan eivät ole kaikkia pystyneet vakuuttamaan vakaasta talouskasvusta, joten esim. suuri sikäläinen kauppaketju Macy’s ilmoitti vastikään sulkevansa 68 myymälää pitkin Yhdysvaltoja ja irtisanovansa noin 10 000 työntekijää.

 

Syyt tämän kehityksen taustalla ovat moninaiset ja jo pidemmän jatkumon tulosta. Aivan kuten Suomessa, Yhdysvaltain talousvaikeuksien perimmäinen syy oli kaupan ja liikkuvuuden vapauttamista seurannut tuotannon ulosliputus ja teknologisen kehityksen tuoma automatisointi. Menetetyt teollisuuden työpaikat piti korvata selvästi huonommin palkatuilla palvelualojen pätkätöillä, jolloin ostovoiman romahdus suhteessa velkataakkaan aiheutti finanssikriisin. Osasyynä olivat toki pankkien alun perinkin maksukyvyttömille asiakkaille myöntämät lainat, joiden takuiksi kelpasivat silloisen presidentti Bushin katteettomat puheet.

No, finanssikriisi saatiin selätettyä keskuspankin väliintulolla ja liittovaltion toimenpiteillä tuettiin voimakkaasti palvelujen kehittymistä, mikä kasvatti myös hyödykemarkkinoita vuoden 2014 lopuille saakka, jolloin vähittäiskauppa alkoi uudelleen yskiä ja rahti-indeksien perusteella aallonpohjassa käytiin 2015 lopulla. Viime vuosi oli hidasta kasvua ja se tapahtui niin liittovaltion kuin yksityisen puolen massiivisella velkaantumisella, mihin alhaisena pysytellyt korkotaso on ollut omiaan houkuttelemaan.

 

Viime vuoden lopulla hiipumassa ollut luottamus ja tilauskirjat saivat uutta potkua, kun konkurssialan asiantuntija Donald Trump valittiin presidentiksi. Hänen luvattuaan palauttaa amerikkalaisten työpaikat ja hoitavansa velkaongelman pois käsistä, on näiden löysien puheiden varassa lupailtu uusia investointeja ja toiveikkuus tietysti heijastuu pörssikurssien kohoamisena. On kuitenkin syytä huomata, että mitkään talouden fundamentit eivät ole toiveita tukemassa. Kauppa käy nihkeästi ja velat ovat tapissa. Jo lieväkin korkojen nousu nitistäisi orastavan kasvun tykkänään.

 

Trumpin tai kotimaisittain Sipilän suurimmat murheet tulevatkin aivan toisaalta, kun koko teollisen ja jälkiteollisen ajan oppirakennelma on kääntymässä päälaelleen, eli sähköisesti verkottunut maailma on muuttamassa markkinoiden lisäksi pysyvästi myös ihmisten ajattelumaailmaa. Suurimmat ongelmat tulevat aiheutumaan siitä, että taloudelliset ja poliittiset johtajat eivät pysy tämän muutoksen perässä, vaan olettavat menneisyydessä koeteltujen keinojen ratkaisevan tämän päivän ja huomisen haasteet.

Keskeinen haittatekijä on raivokas tuloerojen kasvu ja ohjaksissa oleva rikkaiden vähemmistö etsii epätoivoisesti sijoituskohteita, mistä investoinneille saataisiin vielä kasvavia tuottoja. Sellaisia ei ole, koska pienituloisten suuri enemmistö on alkanut havahtua aivan muiden arvojen merkitykseen ja internet tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia perinteisen kivijalkakaupan tilalle. On tähän tietysti jossain määrin havahduttu ja ehdotettu niinkin epätoivoista ratkaisua kuin käteisestä rahasta luopuminen. Ikään  kuin ylivelkaantumisesta johtuvat ongelmat ratkottaisiin velkaantumalla vielä lisää.

 

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

(Epä)sosiaalisen median kautta yhteisöllisyys on kokemassa renessanssia, joka syrjäyttää raha- ja itsekeskeisen yksilömenestyksen ihannoinnin. Tämä uuden ajan verkostoituminen tulee merkitsemään suuria muutoksia niin kulutukseen, keskinäiseen vaihdantaan, kuin niiden vanavedessä uudistuviin tuotannon rakenteisiin. Vähempivaraiset eivät enää tyydy siihen, että joutuvat seuraamaan yhä tuhoisammaksi käyvää kehitystä sivusta ja omaa pahoinvointiaan nieleskellen. He haluavat päästä mukaan rakentamaan omilla käsillään tulevaisuutta, joka lyhytnäköisellä voitontavoittelulla on repäisty heidän ulottuviltaan. Tietysti rahaeliitti huutaa kaikin voimin vastaan, kun markkinat eivät toimikaan heidän olettamallaan tavalla.

 

Näinkin mittavien aasinsiltojen kautta päästään vihdoin siihen, miten paradigman muutos toteutuu yksilötasolla. Esimerkiksi käy hyvin oma perhe, jonka parissa materialismi ei ole koskaan ollut kovin keskeistä, mutta hiljalleen se on hylätty lähes tyystin ja tilalle ovat tulleet henkiset arvot, yhdessäolo ja elämän pehmeistä puolista nauttiminen hyvien aterioiden kera. Ruokakauppa onkin oikeastaan ainoa perinteinen kivijalkamyymälä, missä asioidaan.

Ennen minkään muun hyödykkeen hankkimista tarkistetaan ensin:

  1. Saako uutta krääsää laadukkaamman tavaran käytettynä kirpputorilta, tai netin kautta suoraan yksityiseltä myyjältä edullisemmin?
  2. Saako saman tuotteen nettikaupasta suoraan kotiin tai postiin toimitettuna edullisemmin?
  3. Onko tuote kannattavampaa hakea Virosta tai Ruotsista?
  4. Tarvitaanko koko härpäkettä muuta kuin tilapäisesti, jolloin se vuokrataan tai hankitaan yhteiskäyttöön naapurin tai isomman yhteisön kesken.
  5. Saako niukalle lomabudjetille paremman vastineen Suomen ulkopuolella?

Vastaus on, että jo tälläkin hetkellä reilusti yli 90-prosenttisesti ratkaisu on edellisen listan perusteella kivijalkakaupan ja Suomen ulkopuolella. Suorien naapurikontaktienkin välityksellä tällainen kehitys on yleistymään päin, mutta epäsosiaalisen median välityksellä muodostuneiden suhteiden kautta vielä nopeammin, vaikka vanhan paradigman jäännökset ja heidän luomansa lainsäädäntö pistävätkin kaikin tavoin hanttiin.

 

Niinpä pääomavaltaiset ostarit tulevat olemaan lirissä suurien velkojen ja kiinteiden kulujensa kanssa meilläkin. Ostariyrittäjät sortuvat vuokriensa alle ja joutuvat sulkemaan liikkeitään ostovoiman suunnatessa aivan muualle. Kilometrien tarpominen markkinamekastuksen keskellä ja keskinkertaisen ruoan jonottaminen lasten kirkuessa pallomeressä tuskin riittää pidemmän päälle laukaisemaan työssä rasittuneen velkaorjan hermopaineita, vaan yhä useampi alkaa vilkuilla sivuilleen, josko jostain löytyisi mielekkäämpiäkin tapoja käyttää aikaansa.

Mitä käyttöä sitten tyhjeneville ostareille keksitään ja miten skenaario heijastuu tulevaisuuden tuotantoon ja kauppatapoihin, on kenties asia, jota olisi syytä laajemminkin pohtia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suosittelin tätä, koska se oli niin laadukkaasti kirjoitettu.

En ole aivan varma tuon esittämäsi kehityskulun toteutumisesta tuollaisenaan kuitenkaan. Lisäksi tekstissä tavallaan sekoitetaan käsitteet "ostari" ja "kivijalkakauppa" tai ainakin annetaan ymmärtää, että valitsemasi mukaisessa tarkastelussa ne ovat samassa asemassa, mitä en myökään aivan allekirjoita.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos, ei tarvitsekaan olla samaa mieltä ja kommenttiosio lienee olemassa sitä varten.

Olet oikeassa sotkemisestani sikäli, että kivijalkakauppana pidetään perinteisesti kaupunkikeskustojen kadunvarsikauppoja, mutta kivijalka se on ostarissakin ja vuokraneliöt tulevat hintoihinsa molemmissa.

Varmasti tulevaisuus kohtelee näitä hyvinkin eri tavoin toimialasta riippuen, mutta samat haasteet koettelevat kumpaakin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kuten hiljattain julkaisemassani kirjoituksessa laskeskelin, Suomen väestöstä alle 15 000 euron vuosituloilla joutuu pärjäämään 2,4 miljoonaa henkeä. Sellaisella tulotasolla ei hankita kuin korkeintaan tarjouskorin ylijäämistä jotain satunnaista.

Siihen päälle löytyy epämääräisen kokoinen joukko ylivelkaantuneita, jotka käyttivät kulutusvaransa loppuun jo ennakkoon. Niitä saattaa olla hyvinkin toista miljoonaa, vaikka arvio onkin lakista tempaistu.

Siten voitaisiin olettaa, että kotimaan markkinoita pitävät pystyssä parisen miljoonaa ostovoimaista suomalaista, mikä ei todellakaan ole paljoa suhteessa ostoskeskusten määrään ja tarjonnan paljouteen.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

...ja joista ostovoimaisista moni kuluttaa ulkomailla...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tätä siis on tilattu ja saatu.

Globalisaation ja nk. vapaan kaupan seuraukset tulevat kuluttajakäyttäymisessä tiivistettynä hyvin esille. Jokainen kuluttajahan pyrkii saamaan pennosilleen suurimman vastineen. Oli se sitten matka, auto tai vaikka uusi kännykkä. Ostovoima vaan kummasti pienenee ja entistä ahtaammaksi tilanne muuttuu pätkätöiden, työttömyyden ja kiristyvien elinkustannusten kautta. Jonnekin ne kuluttajien rahat kuitenkin menevät taloutta pyörittämään. Se "jonnekin" vaan ei muuten ole Suomi.

Ensin liputettiin ulos Suomesta duunit laivoilta, sitten teollisuudesta, nyt tavarakauppaakin tapetaan vapaan kilpailun nimissä ja vanhoista ostareista tehdään kirppareita tai monikulttuurikeskuksia. Maan itsenäinen päätäntävalta on myös ulosliputettu, sattumaa tai ei.

Jossain vaiheessa tämä tie on kuljettu loppuun ja hiffatataan, että ei hitto soikoon. mitäs meidän skidit sitten duunaa ja millä niiden pitäis elää ?

Ehkä siellä Afrikassa ?

Siellähän taitaa olla tilaa ja lämmintä. ( kevennys )

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tällainen kuluttajakäyttäytyminenhän merkitsee Suomelle talouskatastrofia, miltä edelleen halutaan sulkea silmät. Vaihtotaseen alijäämä paisuu hillittömäksi, kun ulkomaisena velkana hankitulla rahalla tuetaan muita talouksia. Sinnehän se lopulta päätyy, vaikka tuettaisiinkin kotimaisia investointeja. Niillä saaduille tuotteille ja palveluille ei vaan ole kysyntää, ellei kuluttajia valtaa odottamaton isänmaallisuuden puuska ostoskäyttäytymisessään. Siihen en usko.

Tämä tulee jatkumaan tasan niin kauan kun pidämme eurosta kiinni ja kiinni pitäminen merkitsee sitä, ettei loppulaskua kykene kukaan lunastamaan.

Jopa Trumpille tilanteen hanskaaminen on lähes ylivoimaista, vaikka käytössä on maailman vahvimpana pidetty valuutta. Siitäkin huolimatta pitäisi ymmärtää, että jokaiselle maalle vientiä tärkeämpi on omien kotimarkkinoiden kunto ja siinä Trump saattaa onnistua pitkässä juoksussa.

Meillähän tällainen omaa puolta pitäminen on suorastaan maanpetoksellista toimintaa ja siitä keskusteleminenkin kukoistavan ilmapiirin pilaavaa valeuutisointia.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Paljon parantamista olisi myös tuotteiden laadussa ja kestävyydessä, vaikka sekin haittaisi kaupankäyntiä ja merenkulkua.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Siksikin tuotantoa täytyy palauttaa omiin käsiin ja muutella rakenteita laatua ja kestävyyttä suosivaan suuntaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

En usko, että oligopolistinen ruokaketjummekaan välttyy muutoksilta. Siellä on ainakin kaksi hyvin tyytymätöntä ryhmää etsimässä ulospääsyä kaupan aiheuttaman bulkkimössön kirouksista, eli tuottajat ja terveellisesti tuotettua ruokaa kaipaavat, joiden intressit yhtyvät täysin.

Enää on ratkaistava kysymys, miten ne käytönnässä saadaan kohtaamaan toisensa markkinaehtoisella tavalla. Kysymys on muhinut pitkään pinnan alla ja monia keinoja on jo kokeiltukin. Jossain vaiheessa löydetään toimiva konsepti siihenkin ja yksittäistapauksissa on jo löydettykin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mä joskus tosta ruokakaupasta oon blokannut. se tulee muuttumaan paljon jahka kehitys pääsee alkuun.

mulla oli markka aikaan eukko ja velkaa. eukko narisi ettei raha riitä ruokaan.

tein softan (eräänlainen varastonhallinnan ja keittokirjan yhdistelmä.

siinä meni tietokanta kentät:
viikko
- ruokalaji
--aine

eli kun klikkasit viikkoa 1, ostoslistaan kirjautui sen viikon ruokalajien aineet. yksi klik, valmis viikon ostoslista. valitessa näkyi tietysti hinta, energiasisältö, valmistusaika. (eli raha riitti väkisin vaikka ois ollu kymppi kuukauden ruokaan, piti vaan ostaa enemmän kaurahiutaleita ja vähemmän filettä)

- silloin ei vielä yksikään kauppa ollut valmis yhteistoimintaan niin että olisi omat varastosaldonsa, hintansa ja toimitusaikataulut antanut.

- veikkaisin että ei mene montaa vuotta kun tuo toimii vaikka en itse evääni väräytä. (kait ne muutkin ton joskus tajuaa jos minä 20 v sitten.)

- se meinaa että duunissa käyvät ei enää tuhlaa aikaansa kassajonossa vaan työaikana lähettävät tilauksen.

- työttömät ja kännykättömät jonottaa roskakorin ympärillä.

- eli ruokakauppaan tulee isompi murros kun aukiolojen vapauttaminen. supermarketit korvautuu lähteillä ja merikonteilla joissa robotti pakkaa ostokset, antaa maksukorttia vastaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Heh, luettiin ehkä samat tutkimukset, tosin minä kuulin tästä jo v. 1986.

Henry

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Helppo homma!

Tilataan Afrikasta 100.000 uussuomalaista jotka muuttaa SPR:n somistamaan ostariin asumaan. Valtio maksaa, joten siitä ei aiheudu kuluja kunnille.

Nämä uussuomalaiset ovat velattomia, eikä kukaan heistä ole kuullutkaan "luottotietojärjestelmästä", joten kaikille voidaan antaa heti miten 10.000 pikavippi, jonka maksaa Ruotsin rahoituslaitokset.

Vipeillä joista kertyy melkoinen jono nollia 10.000.000.000 uussuomalaiset ostavat naapurin ostarilta hyöhykkeitä ja naapurin ostari (omistaa ruottalainen) kotiuttaa voitot Kruunuina lahdentaakse ja UO-virasto ottaa uusia työntekijöitä....

Tämä toistetaan tarpeen mukaan kunnes Suomen UO:t voi käydä ulosmittaamassa koko Afrikan ja Suomesta tulee siirtovaltaimperiumi!

Suur-Suomea ei enää pelota Putinit, eikä Trumpit, kun asukkaita alkaa olla enemmän, kuin jenkeissä ja Venäjällä yhteensä ja ostarit korkeampia, kuin Trumm-tornit!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ostareista tulee tennis- ja keilahalleja joissa pubit, nuorison taloudellisesti (maksullisesti) toimivia muka-aktivointikeskuksia. Ja tämä tietenkin yhteiskunnan tuella, jotta kokkarikaverit saavat ylpeillä olevansa yrittäjiä...

Näistä voitaisiin tehdä innovointikeskuksia, mutta silloin proleista eikä kokkareista tulisi yrittäjiä.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Eikä näiden kauppakeskusten tuhoon mene 20 vuotta, korkeintaan 5-10 vuotta. Ja jos joku sijoittaja lyö taalat tiskin niin pari vuotta.

Henry

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ostarista voisi tehdä maataloustorin, mutta taloillisen hinnoittelu ajaisi nopeasti asikkaat.

Ostarit voisi tehdä asunnoiksi ja turhat osat purkaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En oikeastaan muuta löydä oikaistavaa kuin,että finanssikriisiä ei olla suinkaan selätetty vielä..kuten ei ole 90-luvun kriisiäkään selätetty. Niitä on vain siirretty.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Maaseutu- ja kivijalkakauppoja tarvittaisiin yhä kipeämmin. Tärkein syy on se, että ikääntyneiden, liikuntakyvyltään rajoittuneiden ja ilman ajokorttia olevien osuus väestöstä kasvaa kovaa vauhtia. Eikä vanhukselle tavoitettavissa oleva kauppa ole tärkeä vain tavaran saamiseen vaan myös turvallisuuden, sosiaalisen kanssakäymisen ja elämän laadun säilymisen kannalta.
En ymmärrä, miksei tätä yhteiskuntaa kehitetä ihmisen tarpeita ja hyvää elämänlaatua palvelemaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Lähipalvelujen ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen merkitys taitaa kiinnittää huomiota vasta sitten kun ne on menetetty?

Yritysten ja kauppiaiden soisi kohtelevan meitä ihmisinä, eikä pikarahastettavina kulutuskoneina. Ostareilla massat kävelevät toistensa ohitse tyhjin katsein, vailla ainuttakaan aitoa kohtaamista, ellei törmää vahingossa vanhaan tuttuun. Vaihdetaan muutama sana ja sitten pikainen eristäytyminen kylmästä maailmasta kodin lämpimään, jos sellainen on.

Onko Suomi kasvanut pahasti kieroon?

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Jos etsitte tyhjiä ostoskeskuksia, tervetuloa Keravalle!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kaiken maailman jumbot ja bimbot ohitusteiden varsilla ovat hiljentäneet pienemmät ja vähän isommatkin taajamat nukkumalähiöiksi, joiden sosiaalinen elämä on selvästi ollut näivettymään päin.

Yritän toisinaan lähteä täältä maaseudun rauhasta ihmisten ilmoille, mutta liki jokaisen reissun jälkeen syntyy pakottava tarve päästä pian takaisin kotiin. Ei tunnu vetovoimaa, eikä jää kovin hyvää fiilistä sen kummemmin omasta kuin toistenkaan puolesta.

Ehkä olen itse niin epäsosiaalinen, että jään ulkopuoliseksi? Sitä ei tosin tapahdu useinkaan ulkomailla, mutta valitsenkin matkakohteita, missä bisnes ei ole vielä ajanut ihmisyyden ohitse.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Maailma on jatkuvaa muutosta ja kansainvälisyyden heiluriliike on saavuttanut ehkä ääripäänsä. USA ssa vaihtuu tänään pressa ja vaikutukset näkyvät myös muualla. Onko se sitten uuden aallon suvaitsevaisuutta, kun suositaan ja suvaitaan paikallisia toimijoita ja tuetaan vahvasti oman alueen tuotannon ponnisteluja ? Luulis tämän olevan myös vihervasssarien sydäntä lähellä ympäristöarvoineen.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Säälittävää tuo ekonomistien itsepetos, vaikka jutussa on asian tynkääkin. Harhaisin on kuva USAn vahvasta taloudesta ja työllisyydestä. Shadowstatsin John Williamsin mukaan todellinen työttömyysaste on noin 23 % ja "virallinen" alle 5 % on saatu tilastojen manipuloinnilla, aivan kuten Suomessakin.

BKT on vastaavan tilastoinnin uhri ja Williamsin konservatiivisen tilastoinnin perusteella jenkeissä on todellisuudessa lama. Ei edes taantuma, vaan lama. Ellei näin olisi, Trump ei olisi lähelläkään pressan virkaa.

Juuri paljastuneen tiedon mukaan myös opintolainoissa on ilmennyt massiivinen "laskuvirhe". Uusimpien tietojen valossa jenkeissä on yli 1000 oppilaitosta, joissa velaksi opiskelleista yli puolet ei ole kyennyt maksamaan opintolainoistaan yhtään lyhennystä seitsemään vuoteen. Harmi, että ZHn julkaisema juttu aiheesta oli todella huonosti kirjoitettu WSJn uutisen pohjalta ja alkuperäistä en viitsi ladata sen maksullisuuden vuoksi.

Vihervassarit kannattavat globalisaatiota, multikultia ja päästömaksuja, koska olettavat, että sitä kautta tulee katkeamaton rahoitus akateemiseen maailmanparantamiseen, eikä tarvitse tahria omia kätösiään ällöttävään työhön oikeiden ympäristötekojen tai iljettävän rahvaan parissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset