iitimo

Tuottavuuden kasvu, yhteiskuntamme itsepetos

 

Poliittinen järjestelmämme on täysin tuuliajolla kuvitellessaan pystyvänsä ohjailemaan markkinavoimia haluamallaan tavalla. Itse asiassa sillä ei ole siihen välineitä. Viime vuosikymmenet onkin käyty viivytystaistelua, mille tyypillisesti on iloittu siitä että hyvinvointivaltio rapautui näinkin vähän. Median tehtävänä on ainoastaan kertoa, miten uutta ei ole varaa rakentaa, vanhaa ei ole varaa pitää kunnossa ja taloudellinen kykymme huolehtia vähäosaisemmista murenee vuosi vuodelta. Järjestelmä on liukunut loivaa alamäkeä pitkään ja se on tehnyt sen velaksi. Liukuma edellyttää, että tuottavaa työtä tekevät kykenevät kiihdyttämään juoksuaan liukuman tahtiin. Suuri enemmistöhän istuu nykyään pulkassa huutamassa lisää vauhtia.

 

Jokaisen tiedossa on, että liukuma pyritään nyt pysäyttämään sillä, millä se on aiheutettukin; lisävelalla. Seurauksena on alamäen nopea jyrkkeneminen. Ainoa keino vastata tähän olisi tuotannollisten investointien kasvattaminen ja tuottavan työn tekijöiden nopea lisääminen. Tapahtuuko näin? Ei, vaan täysin päinvastoin.

 

Suomen tuottavat työpaikat ovat perustuneet muutamiin harvoihin teollisuuden haaroihin. Lopputuotteiden valmistajana kilpailukykymme hävisi ajat sitten. On täydellistä harhaa kuvitella, että osaamisemme tuottavan teknologian kehittäjänä olisi turvattu. Myös nämä työpaikat menetetään halvan kustannustason maihin sitä mukaa, kun osaaminen ja energian tarjonta ovat riittävän kattavat paikallisesti.

 

1990-luvulla kaato oli jo hyvin lähellä, mutta pelastuimme elektroniikkateollisuuden nousun ansiosta. Siellä käy parhaillaan kova kato työpaikoista. Vain sovelluksien kehittämisessä pystytään tuottamaan toistaiseksi sellaista lisäarvoa, mikä mahdollistaa korkean palkkatason. Katoavien tuotantoammattien tilalle tarjotaan palveluammattien lisäämistä. Ei tule onnistumaan. Ja miksi ei? Koska tässä järjestelmässä kierrossa olevaa rahaa poistuu käytöstä (pysäköidään varakkaimpien taskuun) tai ohjautuu etsimään parempaa tuottoa. Koska parempi tuotto ei asu Suomessa, se muuttaa ulos. Erittäin huolestunut pitäisi olla siitä, että julkisesta velasta maksettavat korot ohjautuvat 90 % ulkomaille.

 

Mitä siis pitäisi tapahtua, jotta tilanne aukeaisi? Jonkun olisi mentävä pankkiin ja lainattava rahaa tuottaakseen jotakin, mitä markkinoilla halutaan ostaa. Lainaako pankki? Ei, koska riskit ovat liian suuret. Pankeissa tiedetään, että meikäläisellä kustannusrakenteella ei kansainvälisessä kilpailussa ole mitään jakoa. Pääomaa olisi kyllä ylenpalttisesti jaettavissa, joten sitä jaetaan sinne, mistä saadaan parhaat tuotot tai riittävät reaalivakuudet.

 

Tänä päivänä pankki ei ole juuri lainkaan kiinnostunut yrittäjän (tai asuntovelallisen) lainanmaksukyvystä, mutta sitäkin enemmän reaalivakuuksista. Tuotantovälineiden vakuusarvo on pankin silmissä jokseenkin nolla, koska ne muuttuvat arvottomiksi samalla hetkellä kun tuotanto pysähtyy. Vain hyödyntämiskelpoinen kiinteä omaisuus kelpaa vakuudeksi. Yrittäjän ainoa vaihtoehto on ostaa lisävakuuksia Finnveralta tai vakuuttaa joku bisnesenkeli idean toimivuudesta. Yrittäjän kannalta lopputulos vaihtelee, mutta merkittävintä on taas rahan poistuminen kierrosta. Käytännössä lainan lyhennykset, korkomenot ja eläkekulut eivät välttämättä koskaan enää hyödytä yritystä, jonka ansiosta raha lähti kiertämään.

 

Tässä järjestelmässä yrittäjä kantaa lähes kaikki riskit ja tekee kaiken työn työntekijöidensä ja alihankkijoidensa avustuksella. Entä nämä muut? Pankkiiri käy viikon lainaneuvottelut ja sen seurauksena rahaa valuu ilmaiseksi sisään seuraavat 10 vuotta. Pankkipalveluihin korkotuotosta ei kulu kolikkoakaan koska niistä veloitetaan erikseen, vaikka yritys hoitaa itse kaiken maksuliikenteen.

 

Eläkevakuutusyhtiön ei tarvitse vaivautua senkään vertaa, koska yrittäjä kerää ja tilittää maksut eläkeyhtiöille lakisääteisesti ja ennakkoon, vaikka myynti tyrehtyisi kesken kalenterivuoden. Tasaus tapahtuu vasta vuosi-ilmoituksen jättämisen jälkeen. Seurauksena on likviditeettiongelma, joka poistuu ainoastaa kuluja karsimalla, eli käytännössä irtisanomalla työntekijöitä. Tämän seurauksena myynti yleensä laskee lisää ja pahimmillaan yritys haetaan konkurssiin velkojien vaatimuksesta. Työpaikkojen lisäksi suuri osa tehdystä työstä on valunut täysin hukkaan.

 

Sama pätee verottajaan. Yritykset hoitavat arvonlisäveron keräyksen verottajan puolesta ja täysin ilmaiseksi. Myös yrityksen tulos verotetaan ennakkoon arvionvaraisesti.

 

Meidän poliittinen järjestelmämme päättää siis ainoastaan verotuottojen sijoittamisesta. Kaikki muut merkittävät rahavirtojen haltijat päättävät yksityisesti, mitä rahoillaan tekevät. Ne sijoittavat rahansa sinne, missä se lisääntyy. Ja kuten todettua, Suomessa se vähenee ja siirtyy yhä useamman ulottumattomiin.

 

Mitä johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä?

 

  1. Tuotannon on oltava tarvelähtöistä. Nykyään tarpeen määrittelevät enimmäkseen tuottajat ja muuttavat sen ”kysyntäpakoksi” markkinoinnin ja lobbaamisen keinoin. Yksi räikeimmistä esimerkeistä lähimenneisyydessä tällaisesta kysynnän luomisesta oli ”paskalaki”, joka runnottiin läpi erittäin huonolla valmistelulla. Vastaavia pakkokysynnän kustannuksia on ladattu kotitalouksille jatkuvalla syötöllä, jolloin kotitalouksien normaali kysyntä supistuu vain välttämättömyyshyödykkeisiin ja kasvu alkaa hiipua toimiala kerrallaan. Talouskasvu-uskovaisille tämä ei ole avautunut. Joka uskoon tarttuu, se uskoon hukkuu.

  2. Finanssisektori on ainoa taho, joka hyötyy tuottavuuden kasvusta. Se ei todellakaan tarkoita automaattisesti työpaikkojen lisäystä, koska koneilla ja automaatiolla voidaan lisätä tuottavuutta huomattavasti tehokkaammin. Niistä ei myöskään tarvitse maksaa sosiaalikuluja. Oikeastaan väistämätön johtopäätös on, että finanssisektori rahanluontioikeuksineen tulisi sosialisoida valtiolle ja nimen omaan kansallisvaltiolle. Suurissa yksiköissä (Neuvostoliitto, USA, EU) luodaan vain massiivinen byrokratia muiden elätettäväksi ja korruptio rehottaa. Pienemmissä yksiköissä voi tapahtua samaa, mutta vahingot voidaan paremmin rajata.

  3. Valtiojärjestelmän ainoa tarkoitus pitäisi olla kansalaisten etujen valvominen. Nyt ne valvovat ainoastaan rahajärjestelmän etuja, millä ei ole mitään tekemistä kansalaisten edun kanssa. Seurauksena on yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja yhteiskuntarauhan menettäminen. Tästä on jo aivan selvät merkit nähtävissä.

  4. Tarvitaan alueellinen, luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva strategia. Pysyviä tuloksia saavutetaan ainoastaan kauaskantoisella strategisella suunnittelulla. Sopulimainen kvartaalipoukkoilu on tästä mahdollisimman kaukana.

  5. Suomen on luotava oma paikallisraha (vaikka vanha markka), jonka liikkeelle laskemisesta päättää yksin Suomen valtio ja se toimii ainoastaan sisämarkkinoilla. Silloin liikkeelle laskettu raha palvelee laadittua strategiaa ja varat voidaan kohdistaa todellisiin tarpeisiin. Euro voidaan säilyttää kansainvälisenä vaihdon välineenä, ellei se onnistu itsetuhoisuudessaan ja lakkaa olemasta.

  6. Kansantaloudet eivät voi toimia nykyisellä tavalla vedonlyöntikohteina ilman katstrofaalisia seurauksia. Vedonlyönti voi olla osa viihdekulttuuria ja urheilua, mutta olisi jo uskottava, että spekulointi ihmisten perustarpeilla on lopetettava. Hevosurheilussa on pitkät perinteet vedonlyöntirahoituksesta ja siellä se toimii. Tällaista toimintaa tulee edelleen säädellä arpajaisverolla. Näissä muodoissa vedonlyönnin yhteiskunnalliset hyödyt ovat haittoja suuremmat. Muuten yhteiskunnan kannalta olisi parempi laittaa spekulantit suitsiin ja kiertämään ravirataa vedellä ja leivällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nyt alkaa teksti näyttämään hyvältä minun silmissäni.. eipä tuohon paljon lisättävää tai korjattavaa ole :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

T. Isosaari: "Tänä päivänä pankki ei ole juuri lainkaan kiinnostunut yrittäjän (tai asuntovelallisen) lainanmaksukyvystä, mutta sitäkin enemmän reaalivakuuksista."

---

Tässähän voisi velaksi aikova tehdä, kuten isot edellä. Yrittäjä tai asuntovelallinen menee pankkiin ja lainaa pankin osakekirjoja lainansa vakuudeksi. Jos käy niin, ettei lainanmaksu suju - ja pankki tällaisten tapauksien vuoksi joutuu suurempiin vaikeuksiin eli sen osakekurssi todennäköisesti laskee - niin velallinen voisi ostaa markkinoilta aiempaa halvalla osakkeita takaisin vakuudeksi pankille.

Hyöty olisi ilmeinen. Kelpaisiko tällainen "Suomen vakuusjärjestely" myös Karhiselle?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Eí kävisi Karhiselle. Pankkia kiinnostaa ainoastaan vakuuden realisointi, jotta se välttää luottotappion.

Jenkeissä on jo edetty pidemmälle. Asuntoja on realisoimatta valtava määrä, koska hintojen laskusta huolimatta niille ei löydy velanottohalukkaita ostajia. Asunnot ovat tyhjillään ja roskaluotot on pantu kiertoon. Sama tilanne alkaa olla Espanjassa ja Irlannissa, mutta muuten Euroopassa ei olla herätty vielä tähän todellisuuteen.

Tästä käynnistyy kuitenkin massiivinen lumipalloefekti, joka vie kaiken mukanaan. Ensi vuonna emme voi luottaa enää mihinkään talouden pelisääntöihin, jotka ovat tähän saakka päteneet.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Loistava blogikirjoitus Timo !

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitokset Vellulle ja Karille positiivisesta palautteesta. Näitä asioita täytyy näemmä lähestyä useista eri näkökulmista, jotta kokonaisuus alkaa avautua.

Pohjan Akka

Näitä asioita kannattaa lähestyä rauhallisesti sellaisella kielellä, että taviskin ymmärtää. Tämä blogi tekee niin.
Suunta on huolestuttava.
Tuo kahden rahan valtio on mielenkiintoinen ajatus...

Käyttäjän SamaVene kuva
Aki Järvinen

Käsittämättömän hyvä teksti, repeilin monta kertaa tuota tavatessani. Pyyntö: saisinko jälleenjulkaista omilla sivuillani, tällaista sujuvaa ja purevan ivallista vuodatusta ei yksinkertaisesti saisi unohduttaa mihinkään... pleez, pretty pleez (räps-räps silmäripsillä)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari
Käyttäjän SamaVene kuva
Aki Järvinen

...ja teksti julkaistu (hiukan rivivälejä vaihdoin ja pari vahvennusta lisäsin). Links...

Pohjan Akka

"Suuri enemmistöhän istuu nykyään pulkassa huutamassa lisää vauhtia".

Tässä päivänä muutama minua alkoi kiinnostaa, kuinka moni oikeasti tekee työtä, ja miten määrä on kehittynyt, kun eihän noista työttömyystilastoista mitään selvää ota, ja eläkeläisten suurella määrällä pelotellaan.

Työllisiä oli elokuussa 2 522 000/ 5 391 000 = 47%
Joulukuussa 2008 2 497 000/ 5 326 000 = 47%
Joulukuussa 2004 2 336 000/ 5 237 000 = 44,5 %

1990-luvun laman syövereissä työllisiä oli alle kaksi miljoonaa.

Jos Sailaksen ennusteet toteutuvat, työttömäksi joutuu puoli miljoonaa suomalaista.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuo vahvistaa kertomaani. Meillä ei pitäisi olla tuon tilaston valossa mitään huolen aihetta, koska työllisyys on pysynyt jokseenkin samana. Jotain on muuttunut ja se jokin on juuri rahan poistuminen kierrosta pieni siivu kerrallaan. Toinen asia, mitä tuo tilasto ei kerro, on tuottavien työntekijöiden suhde tuottamattomiin.

Sailas on niitä harvoja, jotka ovat seuranneet poliitikkojen edesottamuksia aitiopaikalta ja uskaltaa kertoa missä mennään. Hänkin tekee sen vallitsevan uskonnon periaatteita mukaillen. Siitä huolimatta työttömyyden kasvu lienee tuota luokkaa parin vuoden sisällä.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

ISO kiitos Timolle. Tätä lyön Tuottavuus&Kasvu-uskovaisille tuttavilleni purtavaksi....jonka jälkeen eivät ehkä enää tuttavikseni tunnustaudu...

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna
Pirjo Tikka

Miten selkeää, kansantajuista ja loogista.
Enemmän vaan laittaa ihmettelemään hallituksen motiivia olla olemassa, tekosyytä tekemisilleen.

Käyttäjän okingelin kuva
Olli Kingelin

Vielä kun olis tuossa pohdintaa siitä, missä määrin Ikuinen Kasvu Rajallisessa Tilassa® ‧dogmi johtuu siitä, että velkana luotu rahavaranto pyrkii kasvamaan koko ajan, jolloin IKRT:n voi nähdä myös niin, että kasvua tarvitaan nimenomaan sen itsensä takia, jottei rahavaranto sakkaisi lainojen jäämiseen maksamatta, kun jatkolainojen ottajia ei enää olekaan.

Hienoa laittamista kyllä, kirves tipahtelee tappavalla tarkkuudella kohteisiinsa. Ehdottomasti kriittisen kansalaisäänen aatelia.

Aki jo tuossa kyselikin, voiko jutun monitoroida muualle. Kyselisin samaa Verkkomedia.org'n puolesta. Tuo olisi ehdottomasti hieno saada myös sinne.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ristiriita on ilmeinen, mutta liian suureksi paisuva kokonaisuus kääntyy itseään vastaan. Yritin tuoda tässä esille tekijöitä, jotka tulevat vaikuttamaan jokaiseen henkilökohtaisella tasolla. Siitä kuitenkin ensisijaisesti ollaan kiinnostuneita.

Julkaisulupa heltiää ilman muuta. Ei siitä ole paljoa hyötyä jos itsekseen jupisee...

K Veikko

“Finanssisektori on ainoa taho, joka hyötyy tuottavuuden kasvusta”

Eikö julkinen sektori hyödy ollenkaan?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jossain määrin kyllä. Sijoitustuotoista merkittävä osa pystytään kanavoimaan näppärillä järjestelyillä verottajan ulottumattomiin, joten julkisen sektorin hyödyt jäävät suhteessa paljon pienemmäksi kuin perinteisen yritystoiminnan kautta.

Aikuisten oikeasti tuottavuuden kasvu tarkoittaa tällä hetkellä lisääntyvää työttömyyttä ja terveydenhoitokuluja, joten kulut kasvavat tuottoja enemmän. Eipä siellä muuten olisi tarvetta vipata 7 miljardin kulutusluottoa.

Oletko pannut merkille, miten surkeasti julkisen sektorin talous on kehittynyt pitkästä kasvujaksosta huolimatta?

K Veikko

Julkisen sektorin tuottavuus on kääntynyt kansantalouden kantokykyä vastaan.

    Esim: Mitä terveemmäksi kansalaiset saadaan, sitä pidempään he nostavat eläkettä tekemättä vastaavaa työpanosta sisään.

Poliittisesti on mahdotonta vaatia kansalaisilta enemmän.

Pelkästään yksityisen sektorin eläkevaje vaatisi välitöntä palkkamenojen korottamista 20% siten että koko korotus annetaan eläkeyhtiöille. Julkisella puolella kattamattomat vastuut ovat paljon suuremmat.

Mikael Kandell

Viisasta tekstiä, kiitos "raharyhmälle" että ohjasivat viisaan miehen blogille :)

Pohjan Akka

TV 1:llä päättyi juuri Timo-Erkki Heinon hyvä Krugman-haastattelu vuodelta 2009, jolloin sen ei tajuttu koskevan myös Suomea.

Siitä voidaan aika suoraan lukea, mitä Euroopassa tapahtuu nyt - ja vain satumaisella onnella ja viisaudella Suomessa voidaan selvitä lievemmin.

Kannattaa ehdottomasti katsoa Areenalta, koska juttu on niin selkeä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuo dokkari on edelleen aivan ajankohtainen. Linkki, jos ei ylen hakemistosta ole löytynyt: http://areena.yle.fi/video/1318716392340

Sittemmin olemme saaneet kuulla investointipankkiirien Goldman-Sachs'in johdolla kävelleen yli senaatista ja presidentistä ja estäneen sääntelyn, jolla tilanne olisi korjattu. Tilanne on pahentunut uudelleen, kun pankkiirit ovat kehittäneet vielä järjettömämpiä sijoitusinstrumentteja jäljellä olevien tollojen rahastamiseen.

Euroopassa näitä välineitä on otettu käyttöön pienellä viiveellä ja olemme astuneet omaan Lehman-miinaamme, mistä nyt syytetään Kreikkaa. Vaikka Kreikan poliitikoilla on osuutta asiaan, on suurin osa ongelmista täysin finanssisektorin aikaansaannosta.

Olemme siis astumassa eurooppalaisittain ensimmäiseen sontaläjään, mitä seuraa nopeasti jenkkien toinen sontaläjä. Muuta ei tarvitakaan. Koko talousjärjestelmä sakkaa totaalisesti. Islanti taitaa pelastua, koska se on jo valmiiksi pohjalla.

Lalli Laaksonen

Aivan hieno kirjoitus.

T. nimim. "Kirveellä on sentään töitä"

Toimituksen poiminnat