Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 07 May 2017 15:36:01 +0300 fi Vinkki työministerille - Gulagit käyttöön! http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236672-vinkki-tyoministerille-gulagit-kayttoon <p>Nyt on esitetty toistuvasti ja pitkään huolta siitä, ettei työn perässä kannata siirtyä toiselle paikkakunnalle ja asuntojenkin hintoja voi luonnehtia peräti hirmuisiksi. Tämä on aivan totta. Jos katsotaan vaikka Uudenkaupungin autotehtaan tai Turun telakan maksamia palkkoja, ei niiden turvin ole mitään mahdollisuuksia hankkia perheasuntoa tai työssäkäyntiin tarvittavaa kulkuvälinettä Suomessa vallitsevalla kustannustasolla. Ainakaan kunnollista.</p><p>Eihän ole mitään takeita siitä, että yritysten tilauskannat säilyisivät nykyisellään ja ainakin automallien elinkaari on yleensä vain joitakin vuosia. Ei ole mitään mieltä rakentaa kiinteää asutusta epävarmojen työpaikkojen varaan.</p><p>Nyt, kun työttömiin on alettu kohdistaa entistä kovempia pakkokeinoja, joskin näennäisen vapaaehtoisuuden pohjalta, olisiko kuitenkin luovuttava turhasta hienostelusta ja siirryttävä suoraan itse asiaan? Työleirit korjaisivat nämä ongelmat nopeasti ja ne olisivat myös helposti purettavissa ja siirrettävissä seuraaviin tilapäiskohteisiin.</p><p>Olemmehan jo ottaneet lukemattomia askeleita samaan suuntaan kuin entinen itänaapurimme, missä käytettiin suurelta osin työvoimana rangaistusvankeja ja toisinajattelijoita. Heille ei tosin tiettävästi maksettu palkkaa, mutta eihän työttömällekään tarvitse maksaa kuin 9 euroa päivältä peruspäivärahan lisäksi. Ellei sittenkään kilpailukyky riitä, onhan olemassa mahdollisuus vihapuheen nojalla langettaa pitkiä tuomioita, jolloin pelkkä ruoka ja leiritys riittävät? Neuvostoliitossa leirejä kutsuttiin niitä hoitavan toimiston mukaan Gulageiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Näillä toimilla on luonnollisesti vientiyritysten kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta kotimarkkinayritysten ja työläisten kohdalta tilanne ei näytä kehittyvän kovin suotuisasti: <a href="https://blogit.kansalainen.fi/kilpaa-kyvyttomiksi/">https://blogit.kansalainen.fi/kilpaa-kyvyttomiksi/</a></p><p>Samalla voitaisiin julkistaa yleinen nimikilpailu työleireistä. Onhan brändäys tärkeä osa myönteisen mielikuvan luomista. Olisivatko esimerkiksi MOLokit tai ELYistämöt riittävän vetovoimaisia nimiä houkuttelemaan niin kotimaista kuin ulkolaistakin työvoimaa tarpeeksi, eikä jouduttaisi vielä jyrkempiin viranomaistoimenpiteisiin ja turhaan pilattaisi hyvää tarkoitusta ajavien tahojen mainetta?</p><p>Silti olisi hyvä asettaa toimikunta pohtimaan, miksi Neuvostoliiton kilpailukyky ei noussut Gulageista huolimatta, vaan se lopulta romahti. Vastaavia virheitähän ei kannata toistaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on esitetty toistuvasti ja pitkään huolta siitä, ettei työn perässä kannata siirtyä toiselle paikkakunnalle ja asuntojenkin hintoja voi luonnehtia peräti hirmuisiksi. Tämä on aivan totta. Jos katsotaan vaikka Uudenkaupungin autotehtaan tai Turun telakan maksamia palkkoja, ei niiden turvin ole mitään mahdollisuuksia hankkia perheasuntoa tai työssäkäyntiin tarvittavaa kulkuvälinettä Suomessa vallitsevalla kustannustasolla. Ainakaan kunnollista.

Eihän ole mitään takeita siitä, että yritysten tilauskannat säilyisivät nykyisellään ja ainakin automallien elinkaari on yleensä vain joitakin vuosia. Ei ole mitään mieltä rakentaa kiinteää asutusta epävarmojen työpaikkojen varaan.

Nyt, kun työttömiin on alettu kohdistaa entistä kovempia pakkokeinoja, joskin näennäisen vapaaehtoisuuden pohjalta, olisiko kuitenkin luovuttava turhasta hienostelusta ja siirryttävä suoraan itse asiaan? Työleirit korjaisivat nämä ongelmat nopeasti ja ne olisivat myös helposti purettavissa ja siirrettävissä seuraaviin tilapäiskohteisiin.

Olemmehan jo ottaneet lukemattomia askeleita samaan suuntaan kuin entinen itänaapurimme, missä käytettiin suurelta osin työvoimana rangaistusvankeja ja toisinajattelijoita. Heille ei tosin tiettävästi maksettu palkkaa, mutta eihän työttömällekään tarvitse maksaa kuin 9 euroa päivältä peruspäivärahan lisäksi. Ellei sittenkään kilpailukyky riitä, onhan olemassa mahdollisuus vihapuheen nojalla langettaa pitkiä tuomioita, jolloin pelkkä ruoka ja leiritys riittävät? Neuvostoliitossa leirejä kutsuttiin niitä hoitavan toimiston mukaan Gulageiksi.

 

Näillä toimilla on luonnollisesti vientiyritysten kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta kotimarkkinayritysten ja työläisten kohdalta tilanne ei näytä kehittyvän kovin suotuisasti: https://blogit.kansalainen.fi/kilpaa-kyvyttomiksi/

Samalla voitaisiin julkistaa yleinen nimikilpailu työleireistä. Onhan brändäys tärkeä osa myönteisen mielikuvan luomista. Olisivatko esimerkiksi MOLokit tai ELYistämöt riittävän vetovoimaisia nimiä houkuttelemaan niin kotimaista kuin ulkolaistakin työvoimaa tarpeeksi, eikä jouduttaisi vielä jyrkempiin viranomaistoimenpiteisiin ja turhaan pilattaisi hyvää tarkoitusta ajavien tahojen mainetta?

Silti olisi hyvä asettaa toimikunta pohtimaan, miksi Neuvostoliiton kilpailukyky ei noussut Gulageista huolimatta, vaan se lopulta romahti. Vastaavia virheitähän ei kannata toistaa?

]]>
23 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236672-vinkki-tyoministerille-gulagit-kayttoon#comments Sun, 07 May 2017 12:36:01 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236672-vinkki-tyoministerille-gulagit-kayttoon
Käpykaarti vahvistui vaaleissa http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235555-kapykaarti-vahvistui-vaaleissa <p>Sain tänään muiden virolaistuneiden suomalaisyrittäjien ohella palautetta, minkä mukaan olisimme pakoon luikkivia käpykaartilaisia ja kykenemättömiä muuttamaan Suomessa vialla olevia asioita. Totta toinen puoli; Suomi itse on käpykaartilaisten ja poliittisen mafian haltuunsa ottama sosiaalipornoluola, jonka poliittiseen tai taloudelliseen pelastamiseen kenenkään eväät eivät riitä. Pannaanpa tämä kuvio nyt kerralla halki, poikki ja pinoon.</p><p>Aloitetaan siitä, että valtaa pitävän poliittisen mafian käpykenraalit myivät aikanaan itsenäisen Suomen, silloisen presidentti Koiviston myötävaikutuksella ja silloisen pääministeri Esko Ahon allekirjoittamalla Maastrichtin sopimuksella. Paikalla olleiden todistajien mukaan Esko ei edes lukenut papereita, mihin puumerkkinsä tälläsi. Kaikesta päätelleen Suomessa niitä papereita ei ole lukenut moni muukaan, tai sitten toimii täyttä ymmärrystä vailla. Koko tämä &rdquo;rauhanprojektin&rdquo; jäsenyys lepää niin järkyttävän huteralla pohjalla, että sen ylläpitämiseksi on tarvittu kasapäin jatketun petoksen, jatketun maanpetoksen ja jatkettujen kirjanpitorikosten tehtailua, kuten myös perustuslain vastaista päätöksentekoa. Tarkoitus on pyhittänyt kaikki keinot.</p><p>Tälle korruption läpitunkemalle käpykaartille ei suinkaan riitä se, että oman maan asukkaista vähintään neljännes on jo täysin polvillaan joko taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti, ellei kaikkia näitä. Eikä se ole ihme. Käpykaarti kun on valjastanut avukseen tarkoitetun virkamieskunnan mielivaltaisesti nöyryyttämään kanssaveljiään ja -sisariaan viimeiseen hengenvetoon saakka, jotta näiden puurtamasta palkasta tai taskuihinsa säästämistään roposista pieninkin kilahtaisi valtion kirstuun. Ja sitä kautta veroparatiisiin, missä käpykaartilaisen karttuisa käsi odottaa ojossa verotonta lahjaosaansa, itse lakikirjaan väsättyjen porsaanreikien kautta. In Finland we call this &rdquo;reilu meininki&rdquo;!</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä samaiset sankarit vielä kehtaavat patsastella kehumassa Suomea mallimaana muiden rakentaman menneisyyden nojalla. Nämä tärkeilevät paskiaiset, akateemiset vätykset ja rikolliset sluivarit eivät kykene itse muuta kuin rehvastelemaan tyhjistä housuistaan, vaikka hanskat tippuvat maahan selkään taputtamalla ja jos kengässä olisi reikä, he valuisivat siitä ulos. Asian laita on tasan niin, että Suomi nousi -90-luvun lamasta eurotalouteen sopeutettavan markan törkeällä devalvoinnilla ja Nokian avulla. Ei millään muulla. Ne eväät oli kaikki syöty vuoteen 2008 mennessä, minkä jälkeen on eletty täysin velaksi ja rikollisin menetelmin velkojia harhauttaen. Jos jossakin yrityksessä yrittäisi toimia samoin, ei toimivasta johdosta maailmaa näkisi yksikään kuin kalterien raosta seuraavat 5-10 vuotta.</p><p>Nyt siellä on sitten valtuustot ja eduskunta täytetty samaisen käpykaartin kasvattamilla, kouluttamilla ja valikoimilla undulaateilla, joista useimmilla ei ole mitään kokemusta, mutta sitäkin ilmavampia ideologisia hattaroita päässään. Kyyti tulee olemaan aivan helvetin kylmää, kun valkenee, millaiseen maailmaan sitä tuli päättäjäksi lupauduttua.</p><p>&nbsp;</p><p>Käpykaartihan haluaa olla osa globalisaation ja EUn ihanuutta, eikä siinä mitään, mutta kun se ei toimi. Britannian lähdön merkitys ei ole valjennut vielä kenellekään. Voidaan pitää jokseenkin varmana, että Marine Le Pen voittaa Ranskan vaalit, mikä lisää kierroksia entisestään ja hädänalaiset maat muodostavat jo muutenkin Unionin enemmistön. Vaikka Le Pen ei voittaisikaan, pelkät potentiaaliset &rdquo;onnettomuudet&rdquo; ajavat koko Euroopan sekaannuksen ja hajaannuksen tilaan.</p><p>Sitten meillä on rapakon takana presidentti Trump, jonka kauden avaus on mennyt jokseenkin odotetusti penkin alle kaikin puolin. Terveydenhuoltouudistus karahti heti kättelyssä kiville ja mittavat verouudistukset ovat nekin jämähtämässä aikomuksiksi. Valistunut arvaus syyksi on se, että vasta nyt Trump tajuaa saaneensa käsiinsä konkurssipesän, missä niin liittovaltion, osavaltioiden kuin jopa keskuspankki FEDin arsenaalissa on enää paukkupatruunat jäljellä. Trumpin ulkopoliittinen linja on joko käsittämätön tai linjaton, koska saldo sisältää vain hetken mielijohteesta tehdyn ohjusiskun Syyriaan ja Pohjois-Korean uhkailua. Kun FEDin koronnostojen sarja tulee vielä syöksemään jenkkilän taantumaan, tulee Trumpista sopivasti syntipukki kaikkeen, mitä siellä on mennyt pieleen. Maton alle lakaistuja ongelmia on niin paljon, että se alkaa luiskahtaa itsekseen herrojen jalkojen alta.</p><p>Niinpä Suomella ei ole minkäänlaisia turvatakuita odotettavissa sen kummemmin Euroopan hajoavalta unionilta kuin Natoltakaan, kun amerikkalaisten itse aiheuttama fiasko alkaa levitä käsiin. Ollaan ajautumassa juuri siihen tilanteeseen, mitä käpykaarti lähti heti alkajaisiksi pakenemaan, eli Suomelle ei ole muita ottajia kuin Venäjä, joka joutunee jossain vaiheessa puuttumaan hölmöläisten puuhiin ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Ellei sitten Suomi joudu pyytää Venäjää pelastamaan itsensä puun ja kuoren välistä, mikä sinänsä olisi tavattoman nöyryyttävää, muttei mitenkään odottamatonta tällaisen sekoilun jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lapasestahan tämä on lähdössä aivan varmasti, eikä kukaan ole turvassa missään puolella maailmaa, mikäli pahimmat skenaariot käyvät toteen. Ei auta muuta kuin toivoa, ettei näin pitkälle mennä ja keskittyä bisneksiin niillä eväillä, mitkä &rdquo;demokraattisten&rdquo; päätösten jälkeen käteen ovat jääneet. Vauraus siirtyy sinne, missä sen kertymiselle on parhaat edellytykset luotu. Huonoimmin käy niille, jotka pilvilinnansa ovat velaksi rahoittaneet ja katteettomat lupauksensa talousrikosten taakse peittäneet. Se minua ainoastaan riepoo, että nämä kusettavat käpykaartilaiset aikovat pelivelkansa vielä muilla maanmiehillään maksattaa.</p><p>Näiden käpykaartilaisten tielle joutuneita on saatettu tässä lutusessa Suomen maassa todistetusti ikuiseen velkavankeuteen, psykiatriseen pakkohoitoon ja sitkeimpiä oikeuksiensa perääjiä on jopa otettu hengiltä. Luitte aivan oikein. Murhattu ja yritetty hävittää todisteet, joskin ilmeisen huolimattomasti, koska tapauksia on tiettävästi etenemässä todisteiden perusteella tutkintaan. Suomessahan ei oikeutta saa kuin rahalla, joten toivo on asetettava kansainvälisiin tuomioistuimiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotkut voivat tietysti väittää tätä katkeraksi ja kaunaiseksi tilitykseksi, mikä toki olisi mahdollista, jos suhtautuisin pikkusieluisemmin Suomen puolesta haaskaamaani aikaan ja vaivaan. Miksi minä olisin katkera siitä, että demokraattisesti viitataan kintaalla realismille, jonka maksajina te äänestäjät valitettavasti olette itse? Minä en ole, koska yhdessä luotuja pelisääntöjä kunnioittaen äänestin jaloillani teidän haluamienne realiteettien perusteella ja oma tulevaisuuteni näyttää huomattavasti valoisammalta, ellei koko Eurooppa jää oman hulluutensa jalkoihin.</p><p>Katsokaapa kuitenkin peiliin ja siihen mitä olen yrittänyt vuosikausia kertoa ja sen eteen toimia, ettei kovin pahasti kävisi, ennen kuin käytte käpykaartilaiseksi nimittelemään. Annan palaa surutta takaisin niille, jotka ovat sen ansainneet. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin tolkullisia, joskin pahoin harhaan johdettuja ja heitä tulen auttamaan edelleen kaikin käytössäni olevin keinoin. Uskon, että se on Virosta käsin jopa paljon tuloksekkaampaa meidän kaikkien kannalta, kun vapautuu Suomen sairastuneen yhteiskunnan kahleista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämäkin on alun perin julkaistu kansalainen.fi-sivustolla</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain tänään muiden virolaistuneiden suomalaisyrittäjien ohella palautetta, minkä mukaan olisimme pakoon luikkivia käpykaartilaisia ja kykenemättömiä muuttamaan Suomessa vialla olevia asioita. Totta toinen puoli; Suomi itse on käpykaartilaisten ja poliittisen mafian haltuunsa ottama sosiaalipornoluola, jonka poliittiseen tai taloudelliseen pelastamiseen kenenkään eväät eivät riitä. Pannaanpa tämä kuvio nyt kerralla halki, poikki ja pinoon.

Aloitetaan siitä, että valtaa pitävän poliittisen mafian käpykenraalit myivät aikanaan itsenäisen Suomen, silloisen presidentti Koiviston myötävaikutuksella ja silloisen pääministeri Esko Ahon allekirjoittamalla Maastrichtin sopimuksella. Paikalla olleiden todistajien mukaan Esko ei edes lukenut papereita, mihin puumerkkinsä tälläsi. Kaikesta päätelleen Suomessa niitä papereita ei ole lukenut moni muukaan, tai sitten toimii täyttä ymmärrystä vailla. Koko tämä ”rauhanprojektin” jäsenyys lepää niin järkyttävän huteralla pohjalla, että sen ylläpitämiseksi on tarvittu kasapäin jatketun petoksen, jatketun maanpetoksen ja jatkettujen kirjanpitorikosten tehtailua, kuten myös perustuslain vastaista päätöksentekoa. Tarkoitus on pyhittänyt kaikki keinot.

Tälle korruption läpitunkemalle käpykaartille ei suinkaan riitä se, että oman maan asukkaista vähintään neljännes on jo täysin polvillaan joko taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti, ellei kaikkia näitä. Eikä se ole ihme. Käpykaarti kun on valjastanut avukseen tarkoitetun virkamieskunnan mielivaltaisesti nöyryyttämään kanssaveljiään ja -sisariaan viimeiseen hengenvetoon saakka, jotta näiden puurtamasta palkasta tai taskuihinsa säästämistään roposista pieninkin kilahtaisi valtion kirstuun. Ja sitä kautta veroparatiisiin, missä käpykaartilaisen karttuisa käsi odottaa ojossa verotonta lahjaosaansa, itse lakikirjaan väsättyjen porsaanreikien kautta. In Finland we call this ”reilu meininki”!

 

Nämä samaiset sankarit vielä kehtaavat patsastella kehumassa Suomea mallimaana muiden rakentaman menneisyyden nojalla. Nämä tärkeilevät paskiaiset, akateemiset vätykset ja rikolliset sluivarit eivät kykene itse muuta kuin rehvastelemaan tyhjistä housuistaan, vaikka hanskat tippuvat maahan selkään taputtamalla ja jos kengässä olisi reikä, he valuisivat siitä ulos. Asian laita on tasan niin, että Suomi nousi -90-luvun lamasta eurotalouteen sopeutettavan markan törkeällä devalvoinnilla ja Nokian avulla. Ei millään muulla. Ne eväät oli kaikki syöty vuoteen 2008 mennessä, minkä jälkeen on eletty täysin velaksi ja rikollisin menetelmin velkojia harhauttaen. Jos jossakin yrityksessä yrittäisi toimia samoin, ei toimivasta johdosta maailmaa näkisi yksikään kuin kalterien raosta seuraavat 5-10 vuotta.

Nyt siellä on sitten valtuustot ja eduskunta täytetty samaisen käpykaartin kasvattamilla, kouluttamilla ja valikoimilla undulaateilla, joista useimmilla ei ole mitään kokemusta, mutta sitäkin ilmavampia ideologisia hattaroita päässään. Kyyti tulee olemaan aivan helvetin kylmää, kun valkenee, millaiseen maailmaan sitä tuli päättäjäksi lupauduttua.

 

Käpykaartihan haluaa olla osa globalisaation ja EUn ihanuutta, eikä siinä mitään, mutta kun se ei toimi. Britannian lähdön merkitys ei ole valjennut vielä kenellekään. Voidaan pitää jokseenkin varmana, että Marine Le Pen voittaa Ranskan vaalit, mikä lisää kierroksia entisestään ja hädänalaiset maat muodostavat jo muutenkin Unionin enemmistön. Vaikka Le Pen ei voittaisikaan, pelkät potentiaaliset ”onnettomuudet” ajavat koko Euroopan sekaannuksen ja hajaannuksen tilaan.

Sitten meillä on rapakon takana presidentti Trump, jonka kauden avaus on mennyt jokseenkin odotetusti penkin alle kaikin puolin. Terveydenhuoltouudistus karahti heti kättelyssä kiville ja mittavat verouudistukset ovat nekin jämähtämässä aikomuksiksi. Valistunut arvaus syyksi on se, että vasta nyt Trump tajuaa saaneensa käsiinsä konkurssipesän, missä niin liittovaltion, osavaltioiden kuin jopa keskuspankki FEDin arsenaalissa on enää paukkupatruunat jäljellä. Trumpin ulkopoliittinen linja on joko käsittämätön tai linjaton, koska saldo sisältää vain hetken mielijohteesta tehdyn ohjusiskun Syyriaan ja Pohjois-Korean uhkailua. Kun FEDin koronnostojen sarja tulee vielä syöksemään jenkkilän taantumaan, tulee Trumpista sopivasti syntipukki kaikkeen, mitä siellä on mennyt pieleen. Maton alle lakaistuja ongelmia on niin paljon, että se alkaa luiskahtaa itsekseen herrojen jalkojen alta.

Niinpä Suomella ei ole minkäänlaisia turvatakuita odotettavissa sen kummemmin Euroopan hajoavalta unionilta kuin Natoltakaan, kun amerikkalaisten itse aiheuttama fiasko alkaa levitä käsiin. Ollaan ajautumassa juuri siihen tilanteeseen, mitä käpykaarti lähti heti alkajaisiksi pakenemaan, eli Suomelle ei ole muita ottajia kuin Venäjä, joka joutunee jossain vaiheessa puuttumaan hölmöläisten puuhiin ihan oman turvallisuutensa vuoksi. Ellei sitten Suomi joudu pyytää Venäjää pelastamaan itsensä puun ja kuoren välistä, mikä sinänsä olisi tavattoman nöyryyttävää, muttei mitenkään odottamatonta tällaisen sekoilun jälkeen.

 

Lapasestahan tämä on lähdössä aivan varmasti, eikä kukaan ole turvassa missään puolella maailmaa, mikäli pahimmat skenaariot käyvät toteen. Ei auta muuta kuin toivoa, ettei näin pitkälle mennä ja keskittyä bisneksiin niillä eväillä, mitkä ”demokraattisten” päätösten jälkeen käteen ovat jääneet. Vauraus siirtyy sinne, missä sen kertymiselle on parhaat edellytykset luotu. Huonoimmin käy niille, jotka pilvilinnansa ovat velaksi rahoittaneet ja katteettomat lupauksensa talousrikosten taakse peittäneet. Se minua ainoastaan riepoo, että nämä kusettavat käpykaartilaiset aikovat pelivelkansa vielä muilla maanmiehillään maksattaa.

Näiden käpykaartilaisten tielle joutuneita on saatettu tässä lutusessa Suomen maassa todistetusti ikuiseen velkavankeuteen, psykiatriseen pakkohoitoon ja sitkeimpiä oikeuksiensa perääjiä on jopa otettu hengiltä. Luitte aivan oikein. Murhattu ja yritetty hävittää todisteet, joskin ilmeisen huolimattomasti, koska tapauksia on tiettävästi etenemässä todisteiden perusteella tutkintaan. Suomessahan ei oikeutta saa kuin rahalla, joten toivo on asetettava kansainvälisiin tuomioistuimiin.

 

Jotkut voivat tietysti väittää tätä katkeraksi ja kaunaiseksi tilitykseksi, mikä toki olisi mahdollista, jos suhtautuisin pikkusieluisemmin Suomen puolesta haaskaamaani aikaan ja vaivaan. Miksi minä olisin katkera siitä, että demokraattisesti viitataan kintaalla realismille, jonka maksajina te äänestäjät valitettavasti olette itse? Minä en ole, koska yhdessä luotuja pelisääntöjä kunnioittaen äänestin jaloillani teidän haluamienne realiteettien perusteella ja oma tulevaisuuteni näyttää huomattavasti valoisammalta, ellei koko Eurooppa jää oman hulluutensa jalkoihin.

Katsokaapa kuitenkin peiliin ja siihen mitä olen yrittänyt vuosikausia kertoa ja sen eteen toimia, ettei kovin pahasti kävisi, ennen kuin käytte käpykaartilaiseksi nimittelemään. Annan palaa surutta takaisin niille, jotka ovat sen ansainneet. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin tolkullisia, joskin pahoin harhaan johdettuja ja heitä tulen auttamaan edelleen kaikin käytössäni olevin keinoin. Uskon, että se on Virosta käsin jopa paljon tuloksekkaampaa meidän kaikkien kannalta, kun vapautuu Suomen sairastuneen yhteiskunnan kahleista.

 

Tämäkin on alun perin julkaistu kansalainen.fi-sivustolla

]]>
39 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235555-kapykaarti-vahvistui-vaaleissa#comments Tue, 11 Apr 2017 16:01:00 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235555-kapykaarti-vahvistui-vaaleissa
Euro on Suomen kovin konsultti http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235404-euro-on-suomen-kovin-konsultti <p>Hyvää vaalipäivää! Mielenkiintoista nähdä, huipentuuko Suomen euro-paradoksi jo näissä vaaleissa, vai vasta seuraavissa. Suomi on tehnyt kaikkensa pysyäkseen Euroopan päättävissä pöydissä ja vielä enemmän, ettei se joutuisi noudattamaan yhteisön pelisääntöjä. Niinpä puheet ja teot ovat alituiseen räikeässä ristiriidassa ja lopulta euroalueen markkinat, eli ihmisten omat valinnat tekevät kaikki päätökset poliitikkojen puolesta. Pörssit eivät tee, koska ne ovat vain poliittisen mielikuvitusmaailman sivukonttori rahojen holtittomaan sijoittamiseen.</p><p>Paradoksi on kehittynyt tähän tapaan:</p><p>Keskusta on käytännössä tuhonnut Suomen maatalouden</p><p>Kokoomus on käytännössä tuhonnut suomalaiset pienyrittäjät</p><p>Vihreiden piirissä terve elinympäristö on näköjään viimeisellä sijalla</p><p>Vain palapelin viimeinen osa odottaa täytäntöön panoa ja se on ammattiliittojen hajottaminen. Ottavatko siitä lopulta kyseenalaisen kunnian vasemmistopuolueet SDPn johdolla, kuten paradoksi edellyttää, vai Perussuomalaiset, jää nähtäväksi. Euro merkitsee joka tapauksessa ammattiliittojen vaikutusvallan näivettymistä. Niiden ja sosiaaliturvan säilyminen on ollut ainoastaan jättimäisen velkaantumisen ansiota. Kun Suomen velkasaldo huolestuttaa lainoittajat, alkaa ammattiliittojen saattohoito toden teolla, eikä metelöinnistä ole mitään apua siinäkään asiassa. Ne itse haluavat kuitenkin pitää eurosta kiinni, vaikka intressien yhteensovittaminen eurotaloudessa on absoluuttinen mahdottomuus.</p><p>Jos jotain pikkusälää haluaa vielä tähän lisätä, voisivat Kristilliset ajaa pontevammin suurmoskeijaa ja RKP muuttaa linjansa &rdquo;pakkoruotsiin&rdquo;.</p><p>Vaikka tuntuukin täysin uskomattomalta, että kaikki puolueet ovat näin pitkään kyenneet toimimaan euro- ja markkinavastaisesti, niin kyllä paradoksin huipentuma on se, että suomalaiset vielä viitsivät näitä puolueita äänestää.</p><p>&nbsp;</p><p>Historiallisen painolastin hävittäminen ottaa aikansa ja tapahtuu hyvin kivuliaasti sen jälkeen, kun velalla jarruttaminen ei enää onnistu. Täällä Virossa valtion velka on noin 10 % BKTsta, eli voidaan perustellusti todeta Viron vaurastuvan rahalla samaan aikaan kun Suomi köyhtyy velalla. Toki Viro on vielä monilta osin Suomea jäljessä, mutta en pidä sitä lainkaan huonona asiana. Suunta on kuitenkin molemmilla selvä ja jossain vaiheessa tiet risteävät kun Viro matkaa ylös ja Suomi alas.</p><p>Tämä perustavanlaatuinen ero näkyy myös kaikessa käytännön tekemisessä, eli Virossa eletään enimmäkseen työllä ja Suomessa sosiaalihuollolla. Siksi Viron palvelut ovat jo ylivoimaisia Suomeen verrattuna ja rahalleen saa todella vastinetta.</p><p>Suomen tilanne heijastuu sen keskustelukulttuuriin, jonka läpi paistaa totaalinen uupumus, turhautuneisuus, kiukku, jopa viha omia päättäjiä kohtaan, koska he ovat epäonnistuneet ainoassa heille luotetussa tehtävässä: omien kansalaisten etujen suojelussa.</p><p>Kun nämäkään vaalit eivät mitään muuta, tulkaapa nyt edes vetämään henkeä tänne Viroon paljon rennompaan ja rauhallisempaan ilmapiiriin. Tosin suomalaisia rasittaa niin korkea kustannustaso, että liian monella jo Viron matka ja edullisetkin hankinnat ylittävät käteen jääneen kuukausisaldon. Ellei näin tiukkaa vielä ole, säästää reissulla helposti lomarahat. Virossa on sisäistetty, kuinka kova konsultti euro on ja yritetään elää sen mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin kansalainen.fi-sivustolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää vaalipäivää! Mielenkiintoista nähdä, huipentuuko Suomen euro-paradoksi jo näissä vaaleissa, vai vasta seuraavissa. Suomi on tehnyt kaikkensa pysyäkseen Euroopan päättävissä pöydissä ja vielä enemmän, ettei se joutuisi noudattamaan yhteisön pelisääntöjä. Niinpä puheet ja teot ovat alituiseen räikeässä ristiriidassa ja lopulta euroalueen markkinat, eli ihmisten omat valinnat tekevät kaikki päätökset poliitikkojen puolesta. Pörssit eivät tee, koska ne ovat vain poliittisen mielikuvitusmaailman sivukonttori rahojen holtittomaan sijoittamiseen.

Paradoksi on kehittynyt tähän tapaan:

Keskusta on käytännössä tuhonnut Suomen maatalouden

Kokoomus on käytännössä tuhonnut suomalaiset pienyrittäjät

Vihreiden piirissä terve elinympäristö on näköjään viimeisellä sijalla

Vain palapelin viimeinen osa odottaa täytäntöön panoa ja se on ammattiliittojen hajottaminen. Ottavatko siitä lopulta kyseenalaisen kunnian vasemmistopuolueet SDPn johdolla, kuten paradoksi edellyttää, vai Perussuomalaiset, jää nähtäväksi. Euro merkitsee joka tapauksessa ammattiliittojen vaikutusvallan näivettymistä. Niiden ja sosiaaliturvan säilyminen on ollut ainoastaan jättimäisen velkaantumisen ansiota. Kun Suomen velkasaldo huolestuttaa lainoittajat, alkaa ammattiliittojen saattohoito toden teolla, eikä metelöinnistä ole mitään apua siinäkään asiassa. Ne itse haluavat kuitenkin pitää eurosta kiinni, vaikka intressien yhteensovittaminen eurotaloudessa on absoluuttinen mahdottomuus.

Jos jotain pikkusälää haluaa vielä tähän lisätä, voisivat Kristilliset ajaa pontevammin suurmoskeijaa ja RKP muuttaa linjansa ”pakkoruotsiin”.

Vaikka tuntuukin täysin uskomattomalta, että kaikki puolueet ovat näin pitkään kyenneet toimimaan euro- ja markkinavastaisesti, niin kyllä paradoksin huipentuma on se, että suomalaiset vielä viitsivät näitä puolueita äänestää.

 

Historiallisen painolastin hävittäminen ottaa aikansa ja tapahtuu hyvin kivuliaasti sen jälkeen, kun velalla jarruttaminen ei enää onnistu. Täällä Virossa valtion velka on noin 10 % BKTsta, eli voidaan perustellusti todeta Viron vaurastuvan rahalla samaan aikaan kun Suomi köyhtyy velalla. Toki Viro on vielä monilta osin Suomea jäljessä, mutta en pidä sitä lainkaan huonona asiana. Suunta on kuitenkin molemmilla selvä ja jossain vaiheessa tiet risteävät kun Viro matkaa ylös ja Suomi alas.

Tämä perustavanlaatuinen ero näkyy myös kaikessa käytännön tekemisessä, eli Virossa eletään enimmäkseen työllä ja Suomessa sosiaalihuollolla. Siksi Viron palvelut ovat jo ylivoimaisia Suomeen verrattuna ja rahalleen saa todella vastinetta.

Suomen tilanne heijastuu sen keskustelukulttuuriin, jonka läpi paistaa totaalinen uupumus, turhautuneisuus, kiukku, jopa viha omia päättäjiä kohtaan, koska he ovat epäonnistuneet ainoassa heille luotetussa tehtävässä: omien kansalaisten etujen suojelussa.

Kun nämäkään vaalit eivät mitään muuta, tulkaapa nyt edes vetämään henkeä tänne Viroon paljon rennompaan ja rauhallisempaan ilmapiiriin. Tosin suomalaisia rasittaa niin korkea kustannustaso, että liian monella jo Viron matka ja edullisetkin hankinnat ylittävät käteen jääneen kuukausisaldon. Ellei näin tiukkaa vielä ole, säästää reissulla helposti lomarahat. Virossa on sisäistetty, kuinka kova konsultti euro on ja yritetään elää sen mukaisesti.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin kansalainen.fi-sivustolla.

]]>
54 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235404-euro-on-suomen-kovin-konsultti#comments Sun, 09 Apr 2017 08:03:54 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235404-euro-on-suomen-kovin-konsultti
Äänestin jo, jaloillani http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233710-aanestin-jo-jaloillani <p>Ei sen puoleen, että merkityksettömät kuntavaalit olisivat kiinnostaneet, vaan kahdesta konkreettisesta syystä. Ensinnäkään, yritystoiminnan tai edes henkilökohtaisesta tulonmuodostuksesta ei voi loputtomiin kustantaa muiden holtitonta rahankäyttöä tai ideologista haihattelua. Toisekseen, jos poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ei ole, miksi hakata päätään seinään ja kantaa taakkanaan muiden tekemien poliittisten virheiden seurauksia?</p><p>Halusin siis turvata oman kilpailukykyni ja rajusti laskeneen kustannustason avulla nostaa omaa hyvinvointiani, mikä Suomessa osoittautui mahdottomaksi. Lähes yhtä suurena motiivina oli osoittaa konkreettisesti, että poliittisilla päätöksillä on aina seurauksensa ja jonkun niistä olisi kannettava vastuu. Minä se en ole, koska en ole päätöksiä tehnyt ja kuuden vuoden aktiivisella kirjoittelulla tai poliittisia vaihtoehtoja tarjoamalla mikään ei ole muuttunut. Uusi osoitteeni on siten Pärnu, Viro, mihin myös uusi yritykseni Finwin OÜ on rekisteröity.</p><p>Firman nimi valikoitui oikeastaan sattuman kaupalla, mutta olen siitä päivä päivältä tyytyväisempi, koska pystyn sen kautta tarjoamaan huomattavasti edullisempia palveluja myös niille suomalaisille, joilla ei ole mahdollisuuksia jättää Suomen verohelvettiä taakseen, tai kansainvälisessä bisneksessä tarvittavia taitoja. Minulla on, mutta Suomessa taidoilleni ei mitään järkevää käyttöä ollut enää pitkään aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikeinta oli luopua isänmaallisuudestaan ja tavallaan lopullisesti hyväksyä se, ettei Suomea varsinaisesti valtiona ole enää olemassa. Jos rippeitä onkin, se on osoittautunut täysin kyvyttömäksi huolehtimaan kansalaistensa ja yritystensä eduista EUn sisämarkkinoilla. Tästä näkövinkkelistä yritykseni on vähintään yhtä kotimainen kuin mikä tahansa ylikansallinen suomalaiskonserni. En vain näe mitään järkeä pitää kiinteää toimipistettä raskaasti ylihinnoitellussa Suomessa, vaan odottelen sen kustannustason laskua edes hieman tolkullisemmalle tasolle, jos sinne on koskaan edes tarvetta palata. Historia tuntuu toistavan itseään, onhan Suomella takanaan valtavat muuttoaallot erityisesti Amerikkaan ja Ruotsiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yrityksen perustamisen ja muuton valmistelun pohjalta on käynyt kiusallisen selväksi, miten suuret erot ovat niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti Viron hyväksi. Kansalaisoikeudet ja sähköinen ID-kortti hoitui alle viikossa. Yritys hyväksyttiin kaupparekisteriin samana päivänä kun kaupat tehtiin. Arvonlisäverovelvollisuudesta tuli kolme lisäkysymystä sähköpostilla ja paikallisen kirjanpitäjäni vastattua niihin, rekisteripäätös tuli myös samana päivänä.</p><p>Niin Pärnun suomalaiset kuin paikalliset ovat olleet ylenpalttisen ystävällisiä ja auttamishaluisia. Koko proseduuri on sujunut niin ällistyttävän kivuttomasti, että tuntuu kohtuuttomalta verrata sitä Suomen painajaismaiseen hitauteen ja kankeuteen. Kaikki tarvitsemani palvelut olen saanut hoidettua sähköisesti ja lähes reaaliajassa. Suomessa tyypilliset viikkojen tai kuukausien odotusajat ovat vain kauhea muisto.</p><p>&nbsp;</p><p>Aloitetaan kustannusvertailu siitä, että yritykseni ei maksa veroa lainkaan, vaan verot maksetaan palkoista ja nostetuista osingoista. Voin siis käyttää koko kassavirran yrityksen kasvattamiseen ja omasta sekä työntekijöiden ja asiakkaiden viihtymisestä huolehtimiseen. Palkan ja osinkojen nostamiselle ei hirveitä tarpeita ole, koska elinkustannukset ovat Suomeen verraten vähintäänkin kohtuulliset:</p><p>Tilavan kaksion vuokra 200-400 &euro;/kk + muut kulut yleensä 50-100 &euro;/kk (sähkö, vesi, jätehuolto jne.)</p><p>Auton pakollinen liikennevakuutus noin 100 euroa vuodessa. Autoveroa ei ole. Diesel on aika lähellä Suomen hintoja, bensiini 30-40 senttiä halvempaa ja ajoneuvokaasu (CNG) noin 50 senttiä kilolta halvempaa. Hankin yritykseni käyttöön pelkästään kaasukäyttöisiä autoja, jollaisia voin välittää edullisesti myös Suomeen, missä kaasu on myös kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen muihin polttoaineisiin nähden.</p><p>Ravintoloista saa hyvän aamiaisen tai runsaan lounaan hintaan 2-4 euroa ainakin talvisaikaan. Kesäsesonkina hinnat ovat hieman korkeammat. Paremman illallisaterian hintahaarukka on noin 6-30 euroa paikasta riippuen, mutta esim. todella hyvän pippuripihvin sisäfileestä saa 12 eurolla lisukkeineen. Ruokaa ei juuri missään tarjota ABC-tyyppisiltä rehustuslinjoilta, vaan ne ovat pääasiassa yksilöllisesti valmistettuja annoksia. Kaupan elintarvikehinnoissa suhde Suomeen on suunnilleen samaa luokkaa, joskin kaikki käyvät paljon ulkona syömässä halpojen hintojen ansiosta. Alkoholia saa luonnollisesti kaikista kaupoista ja kioskeista runsain valikoimin. Elintarvikkeiden laatu on vähintään Suomen tasoa, keskimäärin parempaa.</p><p>Tässä lienee jo riittävästi purtavaa Suomen kolmikantanysvääjille ja kukin vapaasti arvioikoon, kuinka pahasti he ovat tehtävistään pihalla kilpailukykysuunnitelmia rustatessaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Valitettavasti en voi esittää vielä kutsua tutustumaan yritykseni palveluihin netissä, koska tulin tilanneeksi domainin ja palvelut Suomesta, kuten pari muutakin yksityistä palvelua. Halusin uskoa Suomen olevan edes niissä asioissa edellä, mutta toistaiseksi olen saanut vastineeksi vain kalleutta ja hitautta. Siitä puheen ollen, elektroniikka on Suomessa jonkin verran edullisempaa, joten jokin ilon aihe jää sinnekin.</p><p>Palaan tuonnempana Viron vaivoihin ja vastoinkäymisiin, mutta tällä kokemuksella niistä ei ole oikein raportoitavaa. Kyse on enemmän ominaisuuksista kuin vioista, eikä niilläkään ole elämän kannalta mitään suurempaa merkitystä, koska Viro ainakin tällä hetkellä keskittyy mahdollisuuksien luomiseen ongelmien aiheuttamisen sijaan. Toivotaan, että Virolla on malttia vaurastua, koska Suomella ei ollut.</p><p>Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin sanoa, että ensimmäistä kertaa äänestäminen tuottaa toivottuja tuloksia ja vieläpä erittäin nopeasti. Vaikka tulevaisuus pysyykin hämärän peitossa, sai jaloilla äänestäen ainakin roppakaupalla toivoa, minkä Suomessa oli jo aikapäivää menettänyt. Toivotankin suomalaiset runsaslukuisesti tutustumaan Pärnun puolivälimerellisiin maisemiin ja hintatasoon niin omasta kuin kaikkien tuttujen Pärnun suomalaisyrittäjien puolesta!</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalainen.fi-sivustolla</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei sen puoleen, että merkityksettömät kuntavaalit olisivat kiinnostaneet, vaan kahdesta konkreettisesta syystä. Ensinnäkään, yritystoiminnan tai edes henkilökohtaisesta tulonmuodostuksesta ei voi loputtomiin kustantaa muiden holtitonta rahankäyttöä tai ideologista haihattelua. Toisekseen, jos poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ei ole, miksi hakata päätään seinään ja kantaa taakkanaan muiden tekemien poliittisten virheiden seurauksia?

Halusin siis turvata oman kilpailukykyni ja rajusti laskeneen kustannustason avulla nostaa omaa hyvinvointiani, mikä Suomessa osoittautui mahdottomaksi. Lähes yhtä suurena motiivina oli osoittaa konkreettisesti, että poliittisilla päätöksillä on aina seurauksensa ja jonkun niistä olisi kannettava vastuu. Minä se en ole, koska en ole päätöksiä tehnyt ja kuuden vuoden aktiivisella kirjoittelulla tai poliittisia vaihtoehtoja tarjoamalla mikään ei ole muuttunut. Uusi osoitteeni on siten Pärnu, Viro, mihin myös uusi yritykseni Finwin OÜ on rekisteröity.

Firman nimi valikoitui oikeastaan sattuman kaupalla, mutta olen siitä päivä päivältä tyytyväisempi, koska pystyn sen kautta tarjoamaan huomattavasti edullisempia palveluja myös niille suomalaisille, joilla ei ole mahdollisuuksia jättää Suomen verohelvettiä taakseen, tai kansainvälisessä bisneksessä tarvittavia taitoja. Minulla on, mutta Suomessa taidoilleni ei mitään järkevää käyttöä ollut enää pitkään aikaan.

 

Vaikeinta oli luopua isänmaallisuudestaan ja tavallaan lopullisesti hyväksyä se, ettei Suomea varsinaisesti valtiona ole enää olemassa. Jos rippeitä onkin, se on osoittautunut täysin kyvyttömäksi huolehtimaan kansalaistensa ja yritystensä eduista EUn sisämarkkinoilla. Tästä näkövinkkelistä yritykseni on vähintään yhtä kotimainen kuin mikä tahansa ylikansallinen suomalaiskonserni. En vain näe mitään järkeä pitää kiinteää toimipistettä raskaasti ylihinnoitellussa Suomessa, vaan odottelen sen kustannustason laskua edes hieman tolkullisemmalle tasolle, jos sinne on koskaan edes tarvetta palata. Historia tuntuu toistavan itseään, onhan Suomella takanaan valtavat muuttoaallot erityisesti Amerikkaan ja Ruotsiin.

 

Yrityksen perustamisen ja muuton valmistelun pohjalta on käynyt kiusallisen selväksi, miten suuret erot ovat niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti Viron hyväksi. Kansalaisoikeudet ja sähköinen ID-kortti hoitui alle viikossa. Yritys hyväksyttiin kaupparekisteriin samana päivänä kun kaupat tehtiin. Arvonlisäverovelvollisuudesta tuli kolme lisäkysymystä sähköpostilla ja paikallisen kirjanpitäjäni vastattua niihin, rekisteripäätös tuli myös samana päivänä.

Niin Pärnun suomalaiset kuin paikalliset ovat olleet ylenpalttisen ystävällisiä ja auttamishaluisia. Koko proseduuri on sujunut niin ällistyttävän kivuttomasti, että tuntuu kohtuuttomalta verrata sitä Suomen painajaismaiseen hitauteen ja kankeuteen. Kaikki tarvitsemani palvelut olen saanut hoidettua sähköisesti ja lähes reaaliajassa. Suomessa tyypilliset viikkojen tai kuukausien odotusajat ovat vain kauhea muisto.

 

Aloitetaan kustannusvertailu siitä, että yritykseni ei maksa veroa lainkaan, vaan verot maksetaan palkoista ja nostetuista osingoista. Voin siis käyttää koko kassavirran yrityksen kasvattamiseen ja omasta sekä työntekijöiden ja asiakkaiden viihtymisestä huolehtimiseen. Palkan ja osinkojen nostamiselle ei hirveitä tarpeita ole, koska elinkustannukset ovat Suomeen verraten vähintäänkin kohtuulliset:

Tilavan kaksion vuokra 200-400 €/kk + muut kulut yleensä 50-100 €/kk (sähkö, vesi, jätehuolto jne.)

Auton pakollinen liikennevakuutus noin 100 euroa vuodessa. Autoveroa ei ole. Diesel on aika lähellä Suomen hintoja, bensiini 30-40 senttiä halvempaa ja ajoneuvokaasu (CNG) noin 50 senttiä kilolta halvempaa. Hankin yritykseni käyttöön pelkästään kaasukäyttöisiä autoja, jollaisia voin välittää edullisesti myös Suomeen, missä kaasu on myös kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen muihin polttoaineisiin nähden.

Ravintoloista saa hyvän aamiaisen tai runsaan lounaan hintaan 2-4 euroa ainakin talvisaikaan. Kesäsesonkina hinnat ovat hieman korkeammat. Paremman illallisaterian hintahaarukka on noin 6-30 euroa paikasta riippuen, mutta esim. todella hyvän pippuripihvin sisäfileestä saa 12 eurolla lisukkeineen. Ruokaa ei juuri missään tarjota ABC-tyyppisiltä rehustuslinjoilta, vaan ne ovat pääasiassa yksilöllisesti valmistettuja annoksia. Kaupan elintarvikehinnoissa suhde Suomeen on suunnilleen samaa luokkaa, joskin kaikki käyvät paljon ulkona syömässä halpojen hintojen ansiosta. Alkoholia saa luonnollisesti kaikista kaupoista ja kioskeista runsain valikoimin. Elintarvikkeiden laatu on vähintään Suomen tasoa, keskimäärin parempaa.

Tässä lienee jo riittävästi purtavaa Suomen kolmikantanysvääjille ja kukin vapaasti arvioikoon, kuinka pahasti he ovat tehtävistään pihalla kilpailukykysuunnitelmia rustatessaan.

 

Valitettavasti en voi esittää vielä kutsua tutustumaan yritykseni palveluihin netissä, koska tulin tilanneeksi domainin ja palvelut Suomesta, kuten pari muutakin yksityistä palvelua. Halusin uskoa Suomen olevan edes niissä asioissa edellä, mutta toistaiseksi olen saanut vastineeksi vain kalleutta ja hitautta. Siitä puheen ollen, elektroniikka on Suomessa jonkin verran edullisempaa, joten jokin ilon aihe jää sinnekin.

Palaan tuonnempana Viron vaivoihin ja vastoinkäymisiin, mutta tällä kokemuksella niistä ei ole oikein raportoitavaa. Kyse on enemmän ominaisuuksista kuin vioista, eikä niilläkään ole elämän kannalta mitään suurempaa merkitystä, koska Viro ainakin tällä hetkellä keskittyy mahdollisuuksien luomiseen ongelmien aiheuttamisen sijaan. Toivotaan, että Virolla on malttia vaurastua, koska Suomella ei ollut.

Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin sanoa, että ensimmäistä kertaa äänestäminen tuottaa toivottuja tuloksia ja vieläpä erittäin nopeasti. Vaikka tulevaisuus pysyykin hämärän peitossa, sai jaloilla äänestäen ainakin roppakaupalla toivoa, minkä Suomessa oli jo aikapäivää menettänyt. Toivotankin suomalaiset runsaslukuisesti tutustumaan Pärnun puolivälimerellisiin maisemiin ja hintatasoon niin omasta kuin kaikkien tuttujen Pärnun suomalaisyrittäjien puolesta!

 

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalainen.fi-sivustolla

]]>
68 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233710-aanestin-jo-jaloillani#comments Sat, 18 Mar 2017 14:57:59 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233710-aanestin-jo-jaloillani
Make Finland Great Again - Suomi kaasussa, osa II http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231810-make-finland-great-again-suomi-kaasussa-osa-ii <p>Suomen omavaraisuudesta ja jalostusarvon alhaisuudesta ollaan oltu huolissaan niin kauan kuin saatan muistaa. Mitä enemmän ja pidempään asiasta on nillitetty, sitä huonommaksi tilanne on kehittynyt. Oma työurani on kulunut enimmäkseen alkutuotannon ja kotimaisen uusiutuvan energian parissa, joiden oheen olisi parhaat mahdollisuudet kehittää kilpailukykyistä tuottavaa toimintaa. Ellei tämä perusta ole kunnossa, alamäen on helppo ennustaa jatkuvan.</p><p>&nbsp;</p><p>Valitettavasti aiemmat käsitykseni järkyttävän huonosti hoidetusta alue- ja energiapolitiikasta saivat masentavaa lisävahvistusta viime vuoden lopulla, kun vierailin suomalaisen biokaasutuotannon uranuurtajana jo viitisentoista vuotta puurtaneen Erkki Kalmarin monialayritykseksi paisuneella tilalla Laukaassa. Erkin oma biokaasuhanke onnistui ainoastaan poikkeuslupamenettelyillä, mutta tänään alueen toista sataa kaasuautoilijaa tuo merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta ja katteesta ilman tukiaisia.</p><p>Onkin syytä luoda katsaus siihen, millaisen suuruusluokan poliittisista virheistä on kyse. Kalmarin konsepti olisi sellaisenaan kloonattavissa ympäri Suomen ja oheen syntyisi niin teollisuutta kuin tuotekehitystä. Mahdollisuuksista ei olisi puutetta, ellei niitä olisi säädetty mahdottomiksi. Kiitos Kalmarin, sain käyttööni hänen koosteensa Suomessa toistaiseksi tutkittuun tietoon pohjaavat arviot hukatusta potentiaalista.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen maaseudulla kasvaa biomassaa elintarviketuotannon ulkopuolisella pinta-alalla (n. 472&nbsp;000 ha) määrä, joka biokaasuksi (metaani) muutettuna tuottaisi vuosittain energiaa noin 21 TWh. Tällaisen biokaasumäärän korvaamiseen tarvitaan yli 2 miljardia litraa nestemäisiä polttoaineita, jotka jalostetaan nykyisellään tuontiöljystä.</p><p>Kalmarin mukaan Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu esitystä 800 miljoonan euron kehitysrahoituksen kohdentamisesta erään suuryrityksen jättimäiseen &rdquo;biotuotehankkeeseen&rdquo;. On syytä muistaa, että &rdquo;bio&rdquo; tulisi tässä tapauksessa käytettävästä raaka-aineesta, mutta kyse olisi muuten silkkaan kemianteollisuuteen perustuvasta prosessista. Kaiken kukkuraksi biomassojen kuljettaminen pitkillä etäisyyksillä on mieletöntä tuhlausta, mikä olisi luonnollisesti suuryksikön kohdalla ainoa vaihtoehto. Siksi Kalmari laati vaihtoehtoisen laskelman hajautetusta tuotantomallista, joka kaiken lisäksi perustuu luonnolliseen biologiseen prosessiin, vieläpä naurettavan pienillä investointikustannuksilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Laskelma lähtee olettamasta, että samainen 800 miljoonaa euroa käytettäisiin 50 %:n suoriin investointitukiin biokaasun tuotantoyksikköä kohden. Tuotantoyksikkö pystyy järkevin kuljetusetäisyyksin hyödyntämään noin 250 &ndash; 300 hehtaarin biomassat. Yksikköä kohden investointi on noin 100&nbsp;000 euroa, joten alkupanos riittäisi 1600 yksikön perustamiseen.&nbsp;<strong>Näiden tuottama energiamäärä olisi noin 12 &ndash; 14 TWh, mikä vastaa noin 35 % Suomessa vuosittain käytetyistä liikennepolttoaineista</strong>. Verollisin hinnoin rahassa laskettuna arvo olisi lähes 3 miljardia euroa. (huom! Periaatteessa investointitukea ei tarvittaisi lainkaan, mikäli lainsäädäntö antaisi riittävästi liikkumatilaa yksityisen rahoituksen hankkimiseen!)</p><p>Prosessin &rdquo;sivutuotteena&rdquo; syntyisi lisäksi luomulannoitetta, jolla voitaisiin korvata noin puolet Suomessa vuosittain käytetyistä keinolannoitteista. Maatilat säästäisivät vuosittain 200 &ndash; 300 miljoonaa euroa. Hyvin kohtuullisilla tuotekehityspanostuksilla, tai useimmissa tapauksissa jo olemassa olevilla tekniikoilla pystytään hyödyntämään vastaavalla tavalla kaikki elintarviketeollisuuden biojäte, karjanlanta, puhdistamolietteet ja suurin osa metsäteollisuuden jätevirroista. On aivan selvää, että maatilojen kannattavuus kohentuisi olennaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Biokaasun sisältämää energiaa ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään käyttää yksinomaan liikenteessä, vaan se voitaisiin paikallisesti muuttaa osittain sähköksi ja lämmöksi olemassa olevilla tekniikoilla. Samalla siis synnytettäisiin säätökelpoinen energiamuoto paikallisen pienteollisuuden käyttöön. Sellainen malli on jo käytössä mm. Jepuan biokaasulaitoksella, jonka prosessi perustuu pääosin karjanlannan käyttöön.</p><p>Yksinomaiseksi tulevaisuuden ratkaisuksi tästäkään ei ole, mutta nyt puhutaan kuitenkin niin merkittävistä energiamääristä, että pitkään jatkunut maaseutumme autioitumiskehitys voitaisiin kääntää täysin päinvastaiseen suuntaan. Samalla ratkeaisivat jo jutun avauksessa mainitut omavaraisuus- ja jalostusarvo-ongelmat.</p><p>&nbsp;</p><p>On myös syytä tiedostaa, että biokaasun ja sen muuntoenergioiden tuottaminen on jo nykytekniikoilla kustannustehokkainta ja ympäristöystävällisintä. Paljon hehkutettu, mutta vajavaisesti toimiva sähköautotekniikka ei aiokaan tällä hetkellä pärjätä taloudellisesti ja ekologisesti biokaasuautolle. Akkuteknologian kehittämiseen ja sähkön tuotantomuotojen sekä siirtohäviöiden ratkaisuihin tarvitaan vielä runsaasti kehitystä, jotta ottomoottoritekniikkaan perustuvaa kaasuautoa kannattaisi yrittää syrjäyttää ainakaan massojen kulutushyödykkeinä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä jokunen myös hoksaa, miten valtaisalla fossiilisen tuontienergian &rdquo;sponsoroinnilla&rdquo; joudumme nykyisellään pitämään yllä vähäisenkin jäljellä olevan jalostusarvomme realisoitumista muutamiin kaupunkikeskuksiin. Viennin, tuonnin ja palvelujen keskittäminen niihin ei ole pitkällä tähtäimellä millään tavalla järkevää, vaikkakin niillä on oma merkityksensä joillakin kulttuurin ja kaupan sektoreilla myös tulevaisuudessa.</p><p>On myös täyttä puppua väittää, ettemme kykenisi ruokkimaan maailman kasvavaa väestöä enää pitkään. Sikäli se pitää paikkansa, että nykyisillä tuotantomenetelmillä ja kaupungistumisen jatkuessa se onkin absoluuttisen mahdotonta. Siksi asioita on kyettävä tarkastelemaan myös &rdquo;laatikon ulkopuolelta&rdquo;, kun sen sisällä ratkaisuja ei enää löydy. Tässä esitellyllä konseptilla väestön liikakasvuongelma on ratkaistavissa, mutta toki se vaatii paljon aikaa ja fossiilisia energiavaroja tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen. Se tarkoittaa suomeksi kymmeniä tuhansia työpaikkoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt voidaan tietysti kysyä, miksi emme ole jo aikapäiviä sitten lähteneet tukemaan tällaista kehitystä. Syyt ovat raadollisen poliittisia tai kilpailullisia, eli mitään teknisiä esteitä ei ole. Lähtemättä ruotimaan niitä tässä sen syvällisemmin, luettelen vain keskeiset tiellä olevat tekijät. Ensinnäkään meillä ei ole mahdollisuuksia itsenäiseen alue- ja maatalouspolitiikkaan, joiden muuttamista biokaasuhankkeiden eteneminen edellyttäisi. Toisekseen, keskitetyn energianjakeluverkostomme haltijat eivät halua kilpailua. Ja jotta saisimme koko hankkeesta täyden kansantaloudellisen hyödyn irti, tarvitsisimme myös oman rahapolitiikan, jonka tulimme tyhmyyksissämme luovuttaneeksi pois.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikö mitään sitten ole tehtävissä? On toki. Hanki kaasuauto, tankkaa biokaasua aina kun mahdollista ja laita oma kansanedustajasi oikeisiin töihin pikkuasioita jylpyttämästä. Samalla kasvaa autokanta, jonka varaan yhä useampi maaseutuyhteisö uskaltaa alkaa investoimaan. Gasumin tolpista saa jo Etelä-Suomessa kattavasti fossiilista metaania siihen saakka, että kunnollinen biokaasuverkosto saadaan aikaiseksi. Kaasuautoilu on todella halpaa, kuten artikkelisarjan ensimmäisestä osasta voi todeta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kokonaisuus antaa niin mittavat mahdollisuudet, että päädyin lopulta otsikoimaan kirjoituksen Trumpia mukailevalla &rdquo;möläytyksellä&rdquo;. Suuriakin lienee lupa puhella, jos puheille on katetta?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos pidit kirjoitusta hyödyllisenä, jaathan feissarissa, jotta saavuttaa enemmän lukijakuntaa :) Itse jaan Kansalaisessa julkaistua alkuperäistä ja vältän turhalla toistolla ärsyttämästä kaveripiiriä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen omavaraisuudesta ja jalostusarvon alhaisuudesta ollaan oltu huolissaan niin kauan kuin saatan muistaa. Mitä enemmän ja pidempään asiasta on nillitetty, sitä huonommaksi tilanne on kehittynyt. Oma työurani on kulunut enimmäkseen alkutuotannon ja kotimaisen uusiutuvan energian parissa, joiden oheen olisi parhaat mahdollisuudet kehittää kilpailukykyistä tuottavaa toimintaa. Ellei tämä perusta ole kunnossa, alamäen on helppo ennustaa jatkuvan.

 

Valitettavasti aiemmat käsitykseni järkyttävän huonosti hoidetusta alue- ja energiapolitiikasta saivat masentavaa lisävahvistusta viime vuoden lopulla, kun vierailin suomalaisen biokaasutuotannon uranuurtajana jo viitisentoista vuotta puurtaneen Erkki Kalmarin monialayritykseksi paisuneella tilalla Laukaassa. Erkin oma biokaasuhanke onnistui ainoastaan poikkeuslupamenettelyillä, mutta tänään alueen toista sataa kaasuautoilijaa tuo merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta ja katteesta ilman tukiaisia.

Onkin syytä luoda katsaus siihen, millaisen suuruusluokan poliittisista virheistä on kyse. Kalmarin konsepti olisi sellaisenaan kloonattavissa ympäri Suomen ja oheen syntyisi niin teollisuutta kuin tuotekehitystä. Mahdollisuuksista ei olisi puutetta, ellei niitä olisi säädetty mahdottomiksi. Kiitos Kalmarin, sain käyttööni hänen koosteensa Suomessa toistaiseksi tutkittuun tietoon pohjaavat arviot hukatusta potentiaalista.

 

Suomen maaseudulla kasvaa biomassaa elintarviketuotannon ulkopuolisella pinta-alalla (n. 472 000 ha) määrä, joka biokaasuksi (metaani) muutettuna tuottaisi vuosittain energiaa noin 21 TWh. Tällaisen biokaasumäärän korvaamiseen tarvitaan yli 2 miljardia litraa nestemäisiä polttoaineita, jotka jalostetaan nykyisellään tuontiöljystä.

Kalmarin mukaan Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu esitystä 800 miljoonan euron kehitysrahoituksen kohdentamisesta erään suuryrityksen jättimäiseen ”biotuotehankkeeseen”. On syytä muistaa, että ”bio” tulisi tässä tapauksessa käytettävästä raaka-aineesta, mutta kyse olisi muuten silkkaan kemianteollisuuteen perustuvasta prosessista. Kaiken kukkuraksi biomassojen kuljettaminen pitkillä etäisyyksillä on mieletöntä tuhlausta, mikä olisi luonnollisesti suuryksikön kohdalla ainoa vaihtoehto. Siksi Kalmari laati vaihtoehtoisen laskelman hajautetusta tuotantomallista, joka kaiken lisäksi perustuu luonnolliseen biologiseen prosessiin, vieläpä naurettavan pienillä investointikustannuksilla.

 

Laskelma lähtee olettamasta, että samainen 800 miljoonaa euroa käytettäisiin 50 %:n suoriin investointitukiin biokaasun tuotantoyksikköä kohden. Tuotantoyksikkö pystyy järkevin kuljetusetäisyyksin hyödyntämään noin 250 – 300 hehtaarin biomassat. Yksikköä kohden investointi on noin 100 000 euroa, joten alkupanos riittäisi 1600 yksikön perustamiseen. Näiden tuottama energiamäärä olisi noin 12 – 14 TWh, mikä vastaa noin 35 % Suomessa vuosittain käytetyistä liikennepolttoaineista. Verollisin hinnoin rahassa laskettuna arvo olisi lähes 3 miljardia euroa. (huom! Periaatteessa investointitukea ei tarvittaisi lainkaan, mikäli lainsäädäntö antaisi riittävästi liikkumatilaa yksityisen rahoituksen hankkimiseen!)

Prosessin ”sivutuotteena” syntyisi lisäksi luomulannoitetta, jolla voitaisiin korvata noin puolet Suomessa vuosittain käytetyistä keinolannoitteista. Maatilat säästäisivät vuosittain 200 – 300 miljoonaa euroa. Hyvin kohtuullisilla tuotekehityspanostuksilla, tai useimmissa tapauksissa jo olemassa olevilla tekniikoilla pystytään hyödyntämään vastaavalla tavalla kaikki elintarviketeollisuuden biojäte, karjanlanta, puhdistamolietteet ja suurin osa metsäteollisuuden jätevirroista. On aivan selvää, että maatilojen kannattavuus kohentuisi olennaisesti.

 

Biokaasun sisältämää energiaa ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään käyttää yksinomaan liikenteessä, vaan se voitaisiin paikallisesti muuttaa osittain sähköksi ja lämmöksi olemassa olevilla tekniikoilla. Samalla siis synnytettäisiin säätökelpoinen energiamuoto paikallisen pienteollisuuden käyttöön. Sellainen malli on jo käytössä mm. Jepuan biokaasulaitoksella, jonka prosessi perustuu pääosin karjanlannan käyttöön.

Yksinomaiseksi tulevaisuuden ratkaisuksi tästäkään ei ole, mutta nyt puhutaan kuitenkin niin merkittävistä energiamääristä, että pitkään jatkunut maaseutumme autioitumiskehitys voitaisiin kääntää täysin päinvastaiseen suuntaan. Samalla ratkeaisivat jo jutun avauksessa mainitut omavaraisuus- ja jalostusarvo-ongelmat.

 

On myös syytä tiedostaa, että biokaasun ja sen muuntoenergioiden tuottaminen on jo nykytekniikoilla kustannustehokkainta ja ympäristöystävällisintä. Paljon hehkutettu, mutta vajavaisesti toimiva sähköautotekniikka ei aiokaan tällä hetkellä pärjätä taloudellisesti ja ekologisesti biokaasuautolle. Akkuteknologian kehittämiseen ja sähkön tuotantomuotojen sekä siirtohäviöiden ratkaisuihin tarvitaan vielä runsaasti kehitystä, jotta ottomoottoritekniikkaan perustuvaa kaasuautoa kannattaisi yrittää syrjäyttää ainakaan massojen kulutushyödykkeinä.

 

Ehkä jokunen myös hoksaa, miten valtaisalla fossiilisen tuontienergian ”sponsoroinnilla” joudumme nykyisellään pitämään yllä vähäisenkin jäljellä olevan jalostusarvomme realisoitumista muutamiin kaupunkikeskuksiin. Viennin, tuonnin ja palvelujen keskittäminen niihin ei ole pitkällä tähtäimellä millään tavalla järkevää, vaikkakin niillä on oma merkityksensä joillakin kulttuurin ja kaupan sektoreilla myös tulevaisuudessa.

On myös täyttä puppua väittää, ettemme kykenisi ruokkimaan maailman kasvavaa väestöä enää pitkään. Sikäli se pitää paikkansa, että nykyisillä tuotantomenetelmillä ja kaupungistumisen jatkuessa se onkin absoluuttisen mahdotonta. Siksi asioita on kyettävä tarkastelemaan myös ”laatikon ulkopuolelta”, kun sen sisällä ratkaisuja ei enää löydy. Tässä esitellyllä konseptilla väestön liikakasvuongelma on ratkaistavissa, mutta toki se vaatii paljon aikaa ja fossiilisia energiavaroja tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen. Se tarkoittaa suomeksi kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

 

Nyt voidaan tietysti kysyä, miksi emme ole jo aikapäiviä sitten lähteneet tukemaan tällaista kehitystä. Syyt ovat raadollisen poliittisia tai kilpailullisia, eli mitään teknisiä esteitä ei ole. Lähtemättä ruotimaan niitä tässä sen syvällisemmin, luettelen vain keskeiset tiellä olevat tekijät. Ensinnäkään meillä ei ole mahdollisuuksia itsenäiseen alue- ja maatalouspolitiikkaan, joiden muuttamista biokaasuhankkeiden eteneminen edellyttäisi. Toisekseen, keskitetyn energianjakeluverkostomme haltijat eivät halua kilpailua. Ja jotta saisimme koko hankkeesta täyden kansantaloudellisen hyödyn irti, tarvitsisimme myös oman rahapolitiikan, jonka tulimme tyhmyyksissämme luovuttaneeksi pois.

 

Eikö mitään sitten ole tehtävissä? On toki. Hanki kaasuauto, tankkaa biokaasua aina kun mahdollista ja laita oma kansanedustajasi oikeisiin töihin pikkuasioita jylpyttämästä. Samalla kasvaa autokanta, jonka varaan yhä useampi maaseutuyhteisö uskaltaa alkaa investoimaan. Gasumin tolpista saa jo Etelä-Suomessa kattavasti fossiilista metaania siihen saakka, että kunnollinen biokaasuverkosto saadaan aikaiseksi. Kaasuautoilu on todella halpaa, kuten artikkelisarjan ensimmäisestä osasta voi todeta.

 

Tämä kokonaisuus antaa niin mittavat mahdollisuudet, että päädyin lopulta otsikoimaan kirjoituksen Trumpia mukailevalla ”möläytyksellä”. Suuriakin lienee lupa puhella, jos puheille on katetta?

 

Jos pidit kirjoitusta hyödyllisenä, jaathan feissarissa, jotta saavuttaa enemmän lukijakuntaa :) Itse jaan Kansalaisessa julkaistua alkuperäistä ja vältän turhalla toistolla ärsyttämästä kaveripiiriä.

]]>
19 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231810-make-finland-great-again-suomi-kaasussa-osa-ii#comments Bioenergia Biokaasu Kaasuautoilu Mon, 20 Feb 2017 11:27:54 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231810-make-finland-great-again-suomi-kaasussa-osa-ii
Herra pääjohtaja, en pysty tienaamaan palkkaanne http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230529-herra-paajohtaja-en-pysty-tienaamaan-palkkaanne <p>Arvoisa herra pääjohtaja. Haluan mitä kohteliaimmin informoida Teitä yrityksenne uskollisena ja pitkäaikaisena talouspäällikkönä, että toimintaympäristössämme on tapahtumassa varsin radikaali muutos, mikä on omiaan vaarantamaan Teidän palkkatulonne, bonuksenne ja lähes 10&nbsp;000 euron kuukausittaiset työsuhde-etunne.</p><p>Siltä varalta, että toivotte meidän säästävän tuotantokustannuksistamme vastaavan määrän, muistutan että viimeisen käymämme YT-kierroksen jälkeen meillä ei ole enää tuotannossa omaa henkilöstöä jäljellä. Alihankkijamme, joille kaikki tarvittava ammattitaito on siirtynyt, ovat hyvin tyytymättömiä heille maksamaamme korvaukseen. Lisäksi he eivät ole enää vuosiin noudattaneet johto- ja suunnitteluryhmämme ohjeistuksia toteutuskelvottomina, eivätkä ne ole vastanneet asiakkaidemme tarpeita.</p><p>Pahoittelen huonosti valittua ajankohtaa, koska tiedän teidän olevan muun johtoryhmän ja sidosryhmäasiakkaittenne kanssa Marbellassa golfaamassa. Hoidinhan matkajärjestelyt ja kustannukset yrityksemme puolesta, kuten jo viimeiset 15 vuotta on ollut tapana päätoimeni rinnalla toimia golf-kerhonne sihteerinä ja matkanjärjestäjänä.</p><p>Saatettakoon tietoonne vielä, että entiset ja nykyiset alihankkijamme ovat perustaneet kilpailevan yrityksen Absurdistanin rajojen ulkopuolelle, missä heidän allekirjoittamansa kilpailemattomuussopimus ei päde, vaan he voivat haastaa yrityksenne kansainväliseen markkinaoikeuteen laittomasta kartellisopimuksesta.</p><p>He esittivät nähtäväkseni tekemänsä laskelmat, joiden mukaan irtautumalla yrityksestänne ja sen johtoryhmän aiheuttamista kiinteistä kuluista, he saisivat aikaan 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt, josta yksi kolmannes menisi asiakkaiden hyväksi, yhdellä kolmanneksella he voisivat nostaa omia palkkojaan ja palkata lisää työväkeä tekemään asiakkaat tyytyväisemmäksi ja kasvattaisivat vielä voittoaan yhden 50 miljoonaa, millä pitää heidän sijoittajansa tyytyväisinä.</p><p>Herra pääjohtaja. Onkin odotettavissa, että ensi vuoden vaihteessa päättyvän sopimuskauden jälkeen meillä ei ole jäljellä enää yhtään asiakasta, joita parhaillaan olette avokätisesti kestitsemässä. Suosittelenkin Teitä kääntymään rahastosijoittajien puoleen ja myymään &rdquo;yrityksemme uuden strategian ulkopuoliset liiketoiminnat&rdquo; ulkomaisille sijoittajatahoille, viitaten yrityksenne imagoon ja aiempien tilikausien tuloksiin. Ymmärtänette sanavalintojeni merkityksen.</p><p>En halua omalta osaltani rasittaa yrityksenne kassaa yhtään enempää, vaan tyydyn työsopimuksemme mukaiseen erokorvaukseen siirtyessäni muihin tehtäviin. Kiitän Teitä yhteistyöstä ja toivotan kaikkea hyvää. Työpaikkani ja Teiltä vuokraamani arvoasunnon avaimet jätän työpöydälleni eroilmoitukseni päälle.</p><p>Varoitan Teitä myös siitä, että pyytämällänne asunnon vuokratasolla ei löydy enää vuokralaisia markkinaehtoisesti, joten Teidän kannattaa tiedustella loosiveljiltänne, löytyykö heidän humanitäärisistä avustusprojekteistaan tulijoita ja riittävää taloudellista kompensaatiota estämään sijoituksenne arvoa alenemasta.</p><p>Siinä suhteessa neuvoisin Teitä huomioimaan, että toimialanne vallannut yritys ei maksa lainkaan veroja Absurdistaniin, vaan vie entistäkin suuremman osuuden valtion velaksi rahoitetuista infrastruktuurihankkeista saamistaan tuloista ulkomaiseen osoitteeseen, mitä he eivät tulleet meille ilmoittaneeksi. Absurdistanin alijäämän näin kasvaessa asuntovarallisuuden arvo on vaarassa laskea, eli neuvon teitä harkitsemaan asunnon realisoimista tahoille, joilla on positiivinen kuva Absurdistanin taloudesta.</p><p>Varmistin kuitenkin ennen lähtöäni, että Cayman-saarten talletuksenne ovat hyvässä turvassa verottajalta ja velkojiltanne, joten voinette henkilökohtaisesti suhteellisen turvallisin mielin siirtyä nauttimaan säästöistänne ja yrityksenne maksamasta reilusta eläketurvasta pysyvämmin sinne aurinkoisempaan ja terveydelle edullisempaan ilmanalaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kunnioittavasti Teidän</p><p>Timo Isosaari</p><p>Entinen talouspäällikkö ja piakkoin entinen Absurdistanin asukas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa herra pääjohtaja. Haluan mitä kohteliaimmin informoida Teitä yrityksenne uskollisena ja pitkäaikaisena talouspäällikkönä, että toimintaympäristössämme on tapahtumassa varsin radikaali muutos, mikä on omiaan vaarantamaan Teidän palkkatulonne, bonuksenne ja lähes 10 000 euron kuukausittaiset työsuhde-etunne.

Siltä varalta, että toivotte meidän säästävän tuotantokustannuksistamme vastaavan määrän, muistutan että viimeisen käymämme YT-kierroksen jälkeen meillä ei ole enää tuotannossa omaa henkilöstöä jäljellä. Alihankkijamme, joille kaikki tarvittava ammattitaito on siirtynyt, ovat hyvin tyytymättömiä heille maksamaamme korvaukseen. Lisäksi he eivät ole enää vuosiin noudattaneet johto- ja suunnitteluryhmämme ohjeistuksia toteutuskelvottomina, eivätkä ne ole vastanneet asiakkaidemme tarpeita.

Pahoittelen huonosti valittua ajankohtaa, koska tiedän teidän olevan muun johtoryhmän ja sidosryhmäasiakkaittenne kanssa Marbellassa golfaamassa. Hoidinhan matkajärjestelyt ja kustannukset yrityksemme puolesta, kuten jo viimeiset 15 vuotta on ollut tapana päätoimeni rinnalla toimia golf-kerhonne sihteerinä ja matkanjärjestäjänä.

Saatettakoon tietoonne vielä, että entiset ja nykyiset alihankkijamme ovat perustaneet kilpailevan yrityksen Absurdistanin rajojen ulkopuolelle, missä heidän allekirjoittamansa kilpailemattomuussopimus ei päde, vaan he voivat haastaa yrityksenne kansainväliseen markkinaoikeuteen laittomasta kartellisopimuksesta.

He esittivät nähtäväkseni tekemänsä laskelmat, joiden mukaan irtautumalla yrityksestänne ja sen johtoryhmän aiheuttamista kiinteistä kuluista, he saisivat aikaan 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt, josta yksi kolmannes menisi asiakkaiden hyväksi, yhdellä kolmanneksella he voisivat nostaa omia palkkojaan ja palkata lisää työväkeä tekemään asiakkaat tyytyväisemmäksi ja kasvattaisivat vielä voittoaan yhden 50 miljoonaa, millä pitää heidän sijoittajansa tyytyväisinä.

Herra pääjohtaja. Onkin odotettavissa, että ensi vuoden vaihteessa päättyvän sopimuskauden jälkeen meillä ei ole jäljellä enää yhtään asiakasta, joita parhaillaan olette avokätisesti kestitsemässä. Suosittelenkin Teitä kääntymään rahastosijoittajien puoleen ja myymään ”yrityksemme uuden strategian ulkopuoliset liiketoiminnat” ulkomaisille sijoittajatahoille, viitaten yrityksenne imagoon ja aiempien tilikausien tuloksiin. Ymmärtänette sanavalintojeni merkityksen.

En halua omalta osaltani rasittaa yrityksenne kassaa yhtään enempää, vaan tyydyn työsopimuksemme mukaiseen erokorvaukseen siirtyessäni muihin tehtäviin. Kiitän Teitä yhteistyöstä ja toivotan kaikkea hyvää. Työpaikkani ja Teiltä vuokraamani arvoasunnon avaimet jätän työpöydälleni eroilmoitukseni päälle.

Varoitan Teitä myös siitä, että pyytämällänne asunnon vuokratasolla ei löydy enää vuokralaisia markkinaehtoisesti, joten Teidän kannattaa tiedustella loosiveljiltänne, löytyykö heidän humanitäärisistä avustusprojekteistaan tulijoita ja riittävää taloudellista kompensaatiota estämään sijoituksenne arvoa alenemasta.

Siinä suhteessa neuvoisin Teitä huomioimaan, että toimialanne vallannut yritys ei maksa lainkaan veroja Absurdistaniin, vaan vie entistäkin suuremman osuuden valtion velaksi rahoitetuista infrastruktuurihankkeista saamistaan tuloista ulkomaiseen osoitteeseen, mitä he eivät tulleet meille ilmoittaneeksi. Absurdistanin alijäämän näin kasvaessa asuntovarallisuuden arvo on vaarassa laskea, eli neuvon teitä harkitsemaan asunnon realisoimista tahoille, joilla on positiivinen kuva Absurdistanin taloudesta.

Varmistin kuitenkin ennen lähtöäni, että Cayman-saarten talletuksenne ovat hyvässä turvassa verottajalta ja velkojiltanne, joten voinette henkilökohtaisesti suhteellisen turvallisin mielin siirtyä nauttimaan säästöistänne ja yrityksenne maksamasta reilusta eläketurvasta pysyvämmin sinne aurinkoisempaan ja terveydelle edullisempaan ilmanalaan.

 

Kunnioittavasti Teidän

Timo Isosaari

Entinen talouspäällikkö ja piakkoin entinen Absurdistanin asukas

]]>
8 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230529-herra-paajohtaja-en-pysty-tienaamaan-palkkaanne#comments Tue, 31 Jan 2017 12:34:54 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230529-herra-paajohtaja-en-pysty-tienaamaan-palkkaanne
Leikkiminen loppuu sitten tähän http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230407-leikkiminen-loppuu-sitten-tahan <p><strong>Olemme katsoneet läpi sormien poliittista pelleilyä ja saamatonta leikkikoulua aivan liian pitkään. Jokainen poliittinen koalitio on nyt kokeiltu ja köykäiseksi havaittu. Suomi on suurissa vaikeuksissa, kansalaistemme väheksyminen ja häpäisy jatkuu, vaikka maamme tulevaisuus on suuressa vaarassa. Kun poliitikot eivät selvästikään kykene hoitamaan heille annetulla mandaatilla tehtäviään, meidän on otettava ohjat omiin käsiin.</strong></p><p>ME KANSA on epäpoliittinen yhteisö, jonka ainoa päämäärä on Suomen ja kaikkien itsensä suomalaisiksi mieltävien yhteisen edun ajaminen rauhanomaisin ja lain suomin keinoin. Me pystymme omaan työhömme ja kokemukseemme perustuen nostamaan Suomen kukoistavaksi taloudeksi ja takaamaan jokaiselle työtä, toimeentuloa ja vaurautta, jonka tulokset voimme jättää hyvillä mielin lapsillemme perinnöksi. Siihen tarvitaan ainoastaan tietoa, opastusta ja ohjausta, jotta jokainen saa mahdollisuuden kohentaa omaa tulevaisuuttaan, tarvitsematta turvautua poliitikkojen tyhjiin lupauksiin.</p><p>Meillä on valmiina verkosto, jolla on vaikutusvaltaa ja se lisääntyy jokaisen uuden tulijan myötä. Mukaan mahtuu jokainen suomalainen poliittisista näkemyksistään, etnisestä taustastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta. Emme hyväksy minkäänlaista poliittista puuhastelua, vaan ryhdymme tekoihin, jotka ovat 100-vuotisen itsenäisyytemme arvoisia. Tekojen on perustuttava omiin kansallisiin vahvuuksiin, resursseihin, osaamiseen ja jokaisen työn kunnioittamiseen. Työn, jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja tervettä ammattiylpeyttä omista ja yhteisistä saavutuksista.</p><p>Me emme tyydy markkinavoimien armoille, vaan otamme ne määrätietoisesti haltuumme.</p><p>&nbsp;</p><p>Me emme tee tätä lyhytnäköisesti omaa etua ajaen, vaan koko kansakunnan parasta ajatellen. Siksi emme pyydä korvausta tekemästämme työstä, mutta tarvitsemme sen verran taloudellista tukea, että saamme toiminta- ja elinkustannuksemme ja käyttämiemme asiantuntijoiden kohtuulliset palkkiot katetuksi.</p><p>Käynnistämme lähiaikoina koko maan kattavien KANSALAISSEMINAARIEN sarjan, joissa asiantuntijoiden alustuksella perehdytämme kaikki halukkaat Suomen kansainväliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, omiin mahdollisuuksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin, millä tavoitteemme ovat saavutettavissa. Seminaarien sisältöjä voidaan optimoida alueellisten tarpeiden mukaan.</p><p>Tässä tarvitaan jokaisen aktiivista panosta niin seminaarien kuin käytännön toimien toteuttamiseen. Alkajaisiksi tarvitaan aktiiveja seminaaritilojen järjestämiseen, paikalliseen organisointiin ja tiedottamiseen. Kaikki pienikin apu on tervetullutta ja mukaan voi ilmoittautua liittymällä ME KANSA facebook-ryhmään. Otamme avoimin mielin vastaan myös kaikki lähettämänne ehdotukset, joilla päämääriämme voisi tukea.</p><p>Yhteisössä on jo nyt lähes 2&nbsp;000 aktiivia mukana ja seuraajia lähes 50&nbsp;000, vaikka toimintamme on vasta aluillaan. Tavoitteemme on saavuttaa kahdessa vuodessa 2,2 miljoonaa poliitikkojen jo hylkäämää täysi-ikäistä Suomen kansalaista ja kaikki ne, jotka pelkäävät kasvattavansa tuota joukkoa, tai muuten katsovat Suomen asioita mahdolliseksi hoitaa nykyistä paremmin.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/1527874474184450/?fref=ts"><strong>Ota tulevaisuus omiin käsiisi ja liity ME KANSA yhteisöön tekemään siitä meille kaikille parempaa!</strong></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme katsoneet läpi sormien poliittista pelleilyä ja saamatonta leikkikoulua aivan liian pitkään. Jokainen poliittinen koalitio on nyt kokeiltu ja köykäiseksi havaittu. Suomi on suurissa vaikeuksissa, kansalaistemme väheksyminen ja häpäisy jatkuu, vaikka maamme tulevaisuus on suuressa vaarassa. Kun poliitikot eivät selvästikään kykene hoitamaan heille annetulla mandaatilla tehtäviään, meidän on otettava ohjat omiin käsiin.

ME KANSA on epäpoliittinen yhteisö, jonka ainoa päämäärä on Suomen ja kaikkien itsensä suomalaisiksi mieltävien yhteisen edun ajaminen rauhanomaisin ja lain suomin keinoin. Me pystymme omaan työhömme ja kokemukseemme perustuen nostamaan Suomen kukoistavaksi taloudeksi ja takaamaan jokaiselle työtä, toimeentuloa ja vaurautta, jonka tulokset voimme jättää hyvillä mielin lapsillemme perinnöksi. Siihen tarvitaan ainoastaan tietoa, opastusta ja ohjausta, jotta jokainen saa mahdollisuuden kohentaa omaa tulevaisuuttaan, tarvitsematta turvautua poliitikkojen tyhjiin lupauksiin.

Meillä on valmiina verkosto, jolla on vaikutusvaltaa ja se lisääntyy jokaisen uuden tulijan myötä. Mukaan mahtuu jokainen suomalainen poliittisista näkemyksistään, etnisestä taustastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta. Emme hyväksy minkäänlaista poliittista puuhastelua, vaan ryhdymme tekoihin, jotka ovat 100-vuotisen itsenäisyytemme arvoisia. Tekojen on perustuttava omiin kansallisiin vahvuuksiin, resursseihin, osaamiseen ja jokaisen työn kunnioittamiseen. Työn, jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja tervettä ammattiylpeyttä omista ja yhteisistä saavutuksista.

Me emme tyydy markkinavoimien armoille, vaan otamme ne määrätietoisesti haltuumme.

 

Me emme tee tätä lyhytnäköisesti omaa etua ajaen, vaan koko kansakunnan parasta ajatellen. Siksi emme pyydä korvausta tekemästämme työstä, mutta tarvitsemme sen verran taloudellista tukea, että saamme toiminta- ja elinkustannuksemme ja käyttämiemme asiantuntijoiden kohtuulliset palkkiot katetuksi.

Käynnistämme lähiaikoina koko maan kattavien KANSALAISSEMINAARIEN sarjan, joissa asiantuntijoiden alustuksella perehdytämme kaikki halukkaat Suomen kansainväliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, omiin mahdollisuuksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin, millä tavoitteemme ovat saavutettavissa. Seminaarien sisältöjä voidaan optimoida alueellisten tarpeiden mukaan.

Tässä tarvitaan jokaisen aktiivista panosta niin seminaarien kuin käytännön toimien toteuttamiseen. Alkajaisiksi tarvitaan aktiiveja seminaaritilojen järjestämiseen, paikalliseen organisointiin ja tiedottamiseen. Kaikki pienikin apu on tervetullutta ja mukaan voi ilmoittautua liittymällä ME KANSA facebook-ryhmään. Otamme avoimin mielin vastaan myös kaikki lähettämänne ehdotukset, joilla päämääriämme voisi tukea.

Yhteisössä on jo nyt lähes 2 000 aktiivia mukana ja seuraajia lähes 50 000, vaikka toimintamme on vasta aluillaan. Tavoitteemme on saavuttaa kahdessa vuodessa 2,2 miljoonaa poliitikkojen jo hylkäämää täysi-ikäistä Suomen kansalaista ja kaikki ne, jotka pelkäävät kasvattavansa tuota joukkoa, tai muuten katsovat Suomen asioita mahdolliseksi hoitaa nykyistä paremmin.

 

Ota tulevaisuus omiin käsiisi ja liity ME KANSA yhteisöön tekemään siitä meille kaikille parempaa!

]]>
79 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230407-leikkiminen-loppuu-sitten-tahan#comments Sun, 29 Jan 2017 17:54:28 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230407-leikkiminen-loppuu-sitten-tahan
Rikkaat rakastavat sosialismia http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230330-rikkaat-rakastavat-sosialismia <p>Ja miksi eivät rakastaisi, kun sosialismi luontaisesti keskittää varallisuuden ja vallan harvojen haltuun? Oxfamin tuoreen raportin mukaan viime vuonna 8 maailman rikkainta henkilöä hallitsi varallisuudesta saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä.</p><p>Sosialistit pelkäävät vain kahta asiaa; kommunismia ja markkinataloutta. Koska sosialismi on näistä kolmesta epäreiluin, sen seurauksena on aina vallankumous, kuten Neuvostoliitto osoitti. Joku tietysti väittää, että sosialismi ja kommunismi ovat sama asia, mutta ne ovat periaatteiltaan varsin kaukana toisistaan.</p><p>Maailman sosialistisin talousalue on nyt Euroopan Unioni, ellei Pohjois-Koreaa lasketa. Suurista talouksista Intia on valitettavasti menossa sosialismiin, Kiina on lähimpänä kommunismia ja USA Trumpin johdolla palaamassa sosialistien aiheuttaman tuhon jälkeen lähemmäksi markkinataloutta. Käsiteviidakon ja sosialismin ylikansallisen luonteen vuoksi useimmat meistä eivät osaa edes hahmottaa, millaista &rdquo;käyttöjärjestelmää&rdquo; on näkökulmastaan riippuen joko tukemassa tai vastustamassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jutun varsinaisesta sisällöstä kiinnostuneet voivat lukea loput alkuperäisestä julkaisusta:</p><p><a href="https://blogit.kansalainen.fi/rikkaat-rakastavat-sosialismia/" title="https://blogit.kansalainen.fi/rikkaat-rakastavat-sosialismia/">https://blogit.kansalainen.fi/rikkaat-rakastavat-sosialismia/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ja miksi eivät rakastaisi, kun sosialismi luontaisesti keskittää varallisuuden ja vallan harvojen haltuun? Oxfamin tuoreen raportin mukaan viime vuonna 8 maailman rikkainta henkilöä hallitsi varallisuudesta saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä.

Sosialistit pelkäävät vain kahta asiaa; kommunismia ja markkinataloutta. Koska sosialismi on näistä kolmesta epäreiluin, sen seurauksena on aina vallankumous, kuten Neuvostoliitto osoitti. Joku tietysti väittää, että sosialismi ja kommunismi ovat sama asia, mutta ne ovat periaatteiltaan varsin kaukana toisistaan.

Maailman sosialistisin talousalue on nyt Euroopan Unioni, ellei Pohjois-Koreaa lasketa. Suurista talouksista Intia on valitettavasti menossa sosialismiin, Kiina on lähimpänä kommunismia ja USA Trumpin johdolla palaamassa sosialistien aiheuttaman tuhon jälkeen lähemmäksi markkinataloutta. Käsiteviidakon ja sosialismin ylikansallisen luonteen vuoksi useimmat meistä eivät osaa edes hahmottaa, millaista ”käyttöjärjestelmää” on näkökulmastaan riippuen joko tukemassa tai vastustamassa.

 

Jutun varsinaisesta sisällöstä kiinnostuneet voivat lukea loput alkuperäisestä julkaisusta:

https://blogit.kansalainen.fi/rikkaat-rakastavat-sosialismia/

]]>
8 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230330-rikkaat-rakastavat-sosialismia#comments Sat, 28 Jan 2017 10:47:23 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230330-rikkaat-rakastavat-sosialismia
Islam ja naisen logiikka http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230155-islam-ja-naisen-logiikka <p>Tarvitsen nyt ihan oikeasti ulkopuolista apua tämän dilemman selvittämiseen.</p><p>Suomi on ollut naisten aseman ja sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöitä maailmassa ja minun mielestäni se on oikein reilua ja kannatettavaa.</p><p>Monikulttuurisuuden ihanteen ja sen myötä islamin rantautuminen Suomeen on tuonut mukanaan maltillisesti ja vähemmän maltillisesti naisten asemaan suhtautuvia uusioasukkaita. Lähtökohtaisesti nämä ovat joko ristiriitaisia tai kokonaan toisensa pois sulkevia ominaisuuksia.</p><p>Näillä näkymin asia on tulkittu niin, että naisten oikeuksien puolustaminen suhteessa uskonnon vapauteen Suomessa on rasismia. Onko tämä ymmärrettävä niin, että asiasta ei enää voida tai uskalleta avoimesti keskustella, vai onko tarkoituskin murentaa saavuttamamme naisten oikeudet? Niin naiset kuin miehet ovat hiiren hiljaa, paitsi lehdistössä, joka puolustaa uskonnonvapautta hurmoksellisuuteen saakka.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, meillä on herra presidentti Trump, jonka kannassa naisten oikeuksiin ei tietääkseni ole mitään muuta asenteellista kuin aborttikysymys. Johan siitä puhkesi täysi helvetti valloilleen ja naiset ympäri maailmaa osoittavat mieltä Trumpia vastaan. Todettakoon tässäkin yhteydessä oma kantani, eli jokaisen oikeus päättää itse fyysisistä kosketuksistaan ja koskemattomuuksistaan pitäisi olla itsestään selvää.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitääkö tämä tulkita niin, että naisille käy mikä tahansa, kunhan aborttioikeuteen ei kajota? Vai onko vain niin, että naiset on nyt höynäytetty horjuttamaan Trumpia, jonka toiminta näyttää rajoittavan kaikkein eniten maailman rikkaimpien miesten häikäilemätöntä vallankäyttöä ja naisten välineellistämistä? Hillary Clinton taisi puolustaa juuri aborttioikeutta, mutta hänen keskeisin tehtävänsä olisi ollut tämän äijäköörin etujen ajaminen.</p><p>Onko näissä kysymyksissä nyt jotain sellaista, mitä ei miehen logiikalla pysty käsittelemään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarvitsen nyt ihan oikeasti ulkopuolista apua tämän dilemman selvittämiseen.

Suomi on ollut naisten aseman ja sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöitä maailmassa ja minun mielestäni se on oikein reilua ja kannatettavaa.

Monikulttuurisuuden ihanteen ja sen myötä islamin rantautuminen Suomeen on tuonut mukanaan maltillisesti ja vähemmän maltillisesti naisten asemaan suhtautuvia uusioasukkaita. Lähtökohtaisesti nämä ovat joko ristiriitaisia tai kokonaan toisensa pois sulkevia ominaisuuksia.

Näillä näkymin asia on tulkittu niin, että naisten oikeuksien puolustaminen suhteessa uskonnon vapauteen Suomessa on rasismia. Onko tämä ymmärrettävä niin, että asiasta ei enää voida tai uskalleta avoimesti keskustella, vai onko tarkoituskin murentaa saavuttamamme naisten oikeudet? Niin naiset kuin miehet ovat hiiren hiljaa, paitsi lehdistössä, joka puolustaa uskonnonvapautta hurmoksellisuuteen saakka.

 

Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, meillä on herra presidentti Trump, jonka kannassa naisten oikeuksiin ei tietääkseni ole mitään muuta asenteellista kuin aborttikysymys. Johan siitä puhkesi täysi helvetti valloilleen ja naiset ympäri maailmaa osoittavat mieltä Trumpia vastaan. Todettakoon tässäkin yhteydessä oma kantani, eli jokaisen oikeus päättää itse fyysisistä kosketuksistaan ja koskemattomuuksistaan pitäisi olla itsestään selvää.

 

Pitääkö tämä tulkita niin, että naisille käy mikä tahansa, kunhan aborttioikeuteen ei kajota? Vai onko vain niin, että naiset on nyt höynäytetty horjuttamaan Trumpia, jonka toiminta näyttää rajoittavan kaikkein eniten maailman rikkaimpien miesten häikäilemätöntä vallankäyttöä ja naisten välineellistämistä? Hillary Clinton taisi puolustaa juuri aborttioikeutta, mutta hänen keskeisin tehtävänsä olisi ollut tämän äijäköörin etujen ajaminen.

Onko näissä kysymyksissä nyt jotain sellaista, mitä ei miehen logiikalla pysty käsittelemään?

]]>
60 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230155-islam-ja-naisen-logiikka#comments Wed, 25 Jan 2017 10:53:10 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230155-islam-ja-naisen-logiikka
Kovan, typerän ja pehmeän erot http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230029-kovan-typeran-ja-pehmean-erot <p>Samassa järjestyksessä Yhdysvaltain Donald Trump, Intian Narendra Modi ja Suomen Juha Sipilä. Kukaan heistä ei tietysti edusta täysin puhtaasti näitä adjektiiveja, mutta hyvin keskeisinä ominaisuuksina ne vaikuttavat heidän päätöksiinsä voimakkaasti ja siten myös niiden seurauksiin. Trumpilla on selvä visio ja hän tietää, kuinka se toteutetaan. Kahdella jälkimmäisellä on kuvitteellinen visio, eivätkä he ymmärrä, mitä ovat tekemässä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on tietysti pelkkä mielipide, jolla itsessään ei ole mitään arvoa. Arvo voi syntyä perusteluista, joille tällä palstalla ei ole ollut juurikaan kysyntää. Koko tarina perusteluineen on siksi julkaistu toisaalla, missä myös sisällöllä on merkitystä.</p><p><a href="https://blogit.kansalainen.fi/kovan-typeran-pehmean-erot/" title="https://blogit.kansalainen.fi/kovan-typeran-pehmean-erot/">https://blogit.kansalainen.fi/kovan-typeran-pehmean-erot/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin pääneuvonantaja Kellyanne Conway ryöpytti juuri armottomasti TV-toimittajaa siitä, että media keskittyy uutisoimaan omia mielikuviaan faktojen sijaan ja maalaa samalla mahdollisimman epäluotettavaa kuvaa Valkoisen talon tiedottamisesta yleisön silmissä. Mielestäni ihan aiheesta.</p><p>Suomen media on aivan yhtä sisäsiittoinen ja itseriittoinen, enkä missään tapauksessa halua toimia yhtä edesvastuuttomasti. Niinpä kohdennan sisällöt paremmin lukijakunnan tarpeita vastaaviksi, vaikka sepustukseni ovatkin enemmän kolumneja kuin uutisia. Pyrin kuitenkin siihen, että sisällöstä löytyisi uutisia ennen niiden tapahtumista. Joissakin tapauksissa se voi johtaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn, jolloin arvoa on vaikea mitata.</p><p>Varautumalla voimme välttää ikävimmät uutisotsikot. Visio määrittää sen, varaudutaanko oikeisiin asioihin oikealla tavalla vai tyydytäänkö paremman puutteessa merkityksettömään puuhasteluun olemattomien uhkien ympärillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samassa järjestyksessä Yhdysvaltain Donald Trump, Intian Narendra Modi ja Suomen Juha Sipilä. Kukaan heistä ei tietysti edusta täysin puhtaasti näitä adjektiiveja, mutta hyvin keskeisinä ominaisuuksina ne vaikuttavat heidän päätöksiinsä voimakkaasti ja siten myös niiden seurauksiin. Trumpilla on selvä visio ja hän tietää, kuinka se toteutetaan. Kahdella jälkimmäisellä on kuvitteellinen visio, eivätkä he ymmärrä, mitä ovat tekemässä.

 

Tämä on tietysti pelkkä mielipide, jolla itsessään ei ole mitään arvoa. Arvo voi syntyä perusteluista, joille tällä palstalla ei ole ollut juurikaan kysyntää. Koko tarina perusteluineen on siksi julkaistu toisaalla, missä myös sisällöllä on merkitystä.

https://blogit.kansalainen.fi/kovan-typeran-pehmean-erot/

 

Trumpin pääneuvonantaja Kellyanne Conway ryöpytti juuri armottomasti TV-toimittajaa siitä, että media keskittyy uutisoimaan omia mielikuviaan faktojen sijaan ja maalaa samalla mahdollisimman epäluotettavaa kuvaa Valkoisen talon tiedottamisesta yleisön silmissä. Mielestäni ihan aiheesta.

Suomen media on aivan yhtä sisäsiittoinen ja itseriittoinen, enkä missään tapauksessa halua toimia yhtä edesvastuuttomasti. Niinpä kohdennan sisällöt paremmin lukijakunnan tarpeita vastaaviksi, vaikka sepustukseni ovatkin enemmän kolumneja kuin uutisia. Pyrin kuitenkin siihen, että sisällöstä löytyisi uutisia ennen niiden tapahtumista. Joissakin tapauksissa se voi johtaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn, jolloin arvoa on vaikea mitata.

Varautumalla voimme välttää ikävimmät uutisotsikot. Visio määrittää sen, varaudutaanko oikeisiin asioihin oikealla tavalla vai tyydytäänkö paremman puutteessa merkityksettömään puuhasteluun olemattomien uhkien ympärillä.

]]>
2 http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230029-kovan-typeran-ja-pehmean-erot#comments Mon, 23 Jan 2017 10:33:19 +0000 Timo Isosaari http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230029-kovan-typeran-ja-pehmean-erot