Hiilijalanjälki http://mattitukiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/142874/all Thu, 09 May 2019 17:01:30 +0300 fi Eurooppapäivä ja Suomi - historiallinen näkökulma http://terhonikulainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275739-eurooppapaiva-ja-suomi-historiallinen-nakokulma <p>Kuilu Suomen sivistymisessä on 90 %:sesti viime sotiemme (1939 &ndash; 1945) aiheuttamaa. Kun taas vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteen pyrkimykset nostivat Suomen sivistysasteen korkeimmalle tasolle 1300-luvun jälkeen.</p><p>Toisaalta viime sodat kohensivat kansallista sivistymisen tarvetta, mutta sodan häpeästigma (vaikka hopea ei ole häpeä) on syy siihen politiikkaan, jota tänä päivänä harjoitetaan, ja jota on harjoitettu 1980-luvulta alkaen, kun tuli putki porvarihallituksia (mukaan lukien Lipposen hallitus).&nbsp;</p><p>Tulevassa mahdollisessa&nbsp; hallituksessa 2019 Vasemmistoliitolla menevät varmaankin nopeasti sukset ristiin hallitusohjelman kanssa.</p><p>Se, että Suomi on omaksunut pääideologiakseen markkinaliberalistisen ajattelutavan, jota ei voi vastustaa, koska ylintä johtoa myöten valtioelimet kaikki ovat joutuneet siihen mukautumaan, sanelee hegemonisen pyrkimyksen olla ykkösmaa digitalisaatiossa, mikä on johtanut nykyiseen pakkodigitalisaatioon, jossa moni jää rannalle.</p><p>Poliitikot elävät omassa kuplassaan, eivät kansalaiset. Oikeisto-vasemmisto ajattelu ei ole todellisuutta enää tänä päivänä. On naurettavaa, kuten Risikko totesi, että istumajärjestyksestä tehdään huomioon otettava asia. Käytännön järjestelyt on kuitenkin tehtävä, kun istumajärjestys muutetaan, naurettavaa tai ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Missään asiassa ei ole enää selkeää oikeisto-vasemmisto-ajattelua, joten on naurettavaa, että on vielä poliittisia oikeisto- ja vasemmistopuolueita.</p><p>Poliittiset ideologiat ovat sinänsä vahingollisia kansan enemmistön kannalta. Niillä on merkitystä vain puolueiden jäsenille, ei kansalaisille, joiden pitää elää maassa, jossa poliittiset puolueet saavat luoda säännöt ja lait.</p><p>Esimerkkinä vaikkapa aktiivimalli leikkureineen. Ei juuri voisi olla järjettömämpää keksintöä. Aktiivimalli leikkureineen on puhtaasti poliittis-ideologinen luomus, joka perustuu markkinaliberalistiseen ajatteluun ja muihin vääristyneen todellisuuden kuvitelmiin, jotka ovat poliitikkokuplan tuotetta. Kansalaiset ovat kuplavapaita, ja jos tavallisia ihmisiä syyllistetään omassa kuplassa elämisestä, niin ei tiedetä mistä puhutaan.</p><p>Kun poliitikoista puhutaan omassa kuplassa elämisestä, sanotaan tosiasia.</p><p>Kun välitön uhka Suomen miehittämisestä väistyi, sodat käyneen sukupolven mielen pohjalla oli pelko uudesta sodasta ja/tai miehitetyksi tulemisesta kuten naapurimaat etelän suunnalla miehitettiin. Se kuplii suuren naapurin johdon mielessä edelleen, ja on vain ajan kysymys, milloin se ottaa haltuunsa koko Ukrainan.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kärsinyt toisessa polvessa sodan pelon aiheuttamasta umpioitumiseen johtaneesta stigmasta, kuten valtaosa Suomen suurten ja pienten yritysten johdosta 1940-luvulta alkaen. Yksi sukulaiseni kuoli hämärissä olosuhteissa 1968, kun miehityspuhe oli jälleen kuumaa. Hän oli suuryhtiön johtaja. Pelon ja sodan stigman vaikutusta kaikki tuo (vaikka hopea ei ole häpeä).</p><p>Vanha kulttuurimaa Suomi kansainvälisine kontakteineen, joita oli 1300-luvulta alkaen, unohtui historiaan 1940-luvulla. Ikävä tosiasia, jota ei viimeaikainen kehitys maailmassa lievennä.</p><p>Suomen poliitikkojen pahimpia virheitä tällä vuosikymmenellä oli leikata koulutuksesta ja sivistystoimesta, koska koulutus ja sivistyksen voima ovat ainoita jotka vievät maata eteenpäin ja tekevät ilmapiiristä vapaamman.</p><p>&nbsp;</p><p>Insinöörikulttuuri on sekundaarinen tekijä sivistysmaan kehittämisessä ja ylläpidossa. Sillä ei ole merkitystä ilman sivistyspohjaa.</p><p>Esimerkiksi Kansalliskirjaston historiallisten näyttelyjen perinne kärsi pahoin hallituksen suorittamien leikkausten vuoksi, ja amk-kirjastojen informaatikkojen ja kirjastonhoitajien virkoja on lopetettu tähän kevääseen saakka samasta syystä. Opetuksesta amk:issa ei ole voinut muutamaan vuoteen juuri puhua.</p><p>Lukuisia kirjastoja on jouduttu sulkemaan. Yliopistojen laitoskirjastoja mukaan lukien kokoelmia on viety kaatopaikoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Digitaalisuuden ihannointi on hetken trendi, joka ei ole samaa perua kuin sivistys. Jonakin päivänä kupla puhkeaa, kun ei ole rahaa toteuttaa järkevällä tavalla tärkeimpiä digitalisaatiohankkeita, jotka riippuvat osittain EU-rahoituksesta, sen sijaan että niiden toteutus toisi lisäarvoa.<br />&nbsp;<br />Digitaalisuuskupla on vastavaikutusta sodassa häviämisen aiheuttaman stigman kompensoinniksi.</p><p>Digitalisoinnista kärsi ja kärsii edelleen suuri osa kansasta, mm. kun televisioverkko ja tv-lähetystoiminta pakkodigitalisoitiin Suomessa ensimmäisten maiden joukossa 2008. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on vieläkin analogisia tv-verkkoja, joiden lähetystä voi katsoa analogisilla vanhoilla vastaanottimilla, ja niissä maissa valmistetaan vielä analogisia vastaanottimia.</p><p>Tv-toiminta on yksi pieni (mutta kansan elämään negatiivisesti vaikuttanut) esimerkki pakkodigitalisoinneista, joita maa on täynnä. Syntyy todella paljon vältettävissä ollutta romua, kun esimerkiksi HSL digitalisoi tiedotuksensa ja käyttää tiedotussovellukseensa liitettyä matkapuhelinlippua matkustusvälineenä, mutta sovellusta ei voi ladata kuin kaikkein uusimpiin puhelimiin. Täysin järjetöntä. Kaksi vuotta vanhemmat puhelimet eivät käy. HSL itse syyllistyy hiilijalanjäljen kasvattamiseen, kun vaatii kansalaisia uusimaan toimivat puhelimensa uudemmiksi malleiksi.</p><p>Toisaalta, tekstiiliteollisuus tuottaa 73 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Puhe muista lähteistä tulevista hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä on liioittelua.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuilu Suomen sivistymisessä on 90 %:sesti viime sotiemme (1939 – 1945) aiheuttamaa. Kun taas vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteen pyrkimykset nostivat Suomen sivistysasteen korkeimmalle tasolle 1300-luvun jälkeen.

Toisaalta viime sodat kohensivat kansallista sivistymisen tarvetta, mutta sodan häpeästigma (vaikka hopea ei ole häpeä) on syy siihen politiikkaan, jota tänä päivänä harjoitetaan, ja jota on harjoitettu 1980-luvulta alkaen, kun tuli putki porvarihallituksia (mukaan lukien Lipposen hallitus). 

Tulevassa mahdollisessa  hallituksessa 2019 Vasemmistoliitolla menevät varmaankin nopeasti sukset ristiin hallitusohjelman kanssa.

Se, että Suomi on omaksunut pääideologiakseen markkinaliberalistisen ajattelutavan, jota ei voi vastustaa, koska ylintä johtoa myöten valtioelimet kaikki ovat joutuneet siihen mukautumaan, sanelee hegemonisen pyrkimyksen olla ykkösmaa digitalisaatiossa, mikä on johtanut nykyiseen pakkodigitalisaatioon, jossa moni jää rannalle.

Poliitikot elävät omassa kuplassaan, eivät kansalaiset. Oikeisto-vasemmisto ajattelu ei ole todellisuutta enää tänä päivänä. On naurettavaa, kuten Risikko totesi, että istumajärjestyksestä tehdään huomioon otettava asia. Käytännön järjestelyt on kuitenkin tehtävä, kun istumajärjestys muutetaan, naurettavaa tai ei.

 

Missään asiassa ei ole enää selkeää oikeisto-vasemmisto-ajattelua, joten on naurettavaa, että on vielä poliittisia oikeisto- ja vasemmistopuolueita.

Poliittiset ideologiat ovat sinänsä vahingollisia kansan enemmistön kannalta. Niillä on merkitystä vain puolueiden jäsenille, ei kansalaisille, joiden pitää elää maassa, jossa poliittiset puolueet saavat luoda säännöt ja lait.

Esimerkkinä vaikkapa aktiivimalli leikkureineen. Ei juuri voisi olla järjettömämpää keksintöä. Aktiivimalli leikkureineen on puhtaasti poliittis-ideologinen luomus, joka perustuu markkinaliberalistiseen ajatteluun ja muihin vääristyneen todellisuuden kuvitelmiin, jotka ovat poliitikkokuplan tuotetta. Kansalaiset ovat kuplavapaita, ja jos tavallisia ihmisiä syyllistetään omassa kuplassa elämisestä, niin ei tiedetä mistä puhutaan.

Kun poliitikoista puhutaan omassa kuplassa elämisestä, sanotaan tosiasia.

Kun välitön uhka Suomen miehittämisestä väistyi, sodat käyneen sukupolven mielen pohjalla oli pelko uudesta sodasta ja/tai miehitetyksi tulemisesta kuten naapurimaat etelän suunnalla miehitettiin. Se kuplii suuren naapurin johdon mielessä edelleen, ja on vain ajan kysymys, milloin se ottaa haltuunsa koko Ukrainan.

 

Olen kärsinyt toisessa polvessa sodan pelon aiheuttamasta umpioitumiseen johtaneesta stigmasta, kuten valtaosa Suomen suurten ja pienten yritysten johdosta 1940-luvulta alkaen. Yksi sukulaiseni kuoli hämärissä olosuhteissa 1968, kun miehityspuhe oli jälleen kuumaa. Hän oli suuryhtiön johtaja. Pelon ja sodan stigman vaikutusta kaikki tuo (vaikka hopea ei ole häpeä).

Vanha kulttuurimaa Suomi kansainvälisine kontakteineen, joita oli 1300-luvulta alkaen, unohtui historiaan 1940-luvulla. Ikävä tosiasia, jota ei viimeaikainen kehitys maailmassa lievennä.

Suomen poliitikkojen pahimpia virheitä tällä vuosikymmenellä oli leikata koulutuksesta ja sivistystoimesta, koska koulutus ja sivistyksen voima ovat ainoita jotka vievät maata eteenpäin ja tekevät ilmapiiristä vapaamman.

 

Insinöörikulttuuri on sekundaarinen tekijä sivistysmaan kehittämisessä ja ylläpidossa. Sillä ei ole merkitystä ilman sivistyspohjaa.

Esimerkiksi Kansalliskirjaston historiallisten näyttelyjen perinne kärsi pahoin hallituksen suorittamien leikkausten vuoksi, ja amk-kirjastojen informaatikkojen ja kirjastonhoitajien virkoja on lopetettu tähän kevääseen saakka samasta syystä. Opetuksesta amk:issa ei ole voinut muutamaan vuoteen juuri puhua.

Lukuisia kirjastoja on jouduttu sulkemaan. Yliopistojen laitoskirjastoja mukaan lukien kokoelmia on viety kaatopaikoille.

 

Digitaalisuuden ihannointi on hetken trendi, joka ei ole samaa perua kuin sivistys. Jonakin päivänä kupla puhkeaa, kun ei ole rahaa toteuttaa järkevällä tavalla tärkeimpiä digitalisaatiohankkeita, jotka riippuvat osittain EU-rahoituksesta, sen sijaan että niiden toteutus toisi lisäarvoa.
 
Digitaalisuuskupla on vastavaikutusta sodassa häviämisen aiheuttaman stigman kompensoinniksi.

Digitalisoinnista kärsi ja kärsii edelleen suuri osa kansasta, mm. kun televisioverkko ja tv-lähetystoiminta pakkodigitalisoitiin Suomessa ensimmäisten maiden joukossa 2008. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on vieläkin analogisia tv-verkkoja, joiden lähetystä voi katsoa analogisilla vanhoilla vastaanottimilla, ja niissä maissa valmistetaan vielä analogisia vastaanottimia.

Tv-toiminta on yksi pieni (mutta kansan elämään negatiivisesti vaikuttanut) esimerkki pakkodigitalisoinneista, joita maa on täynnä. Syntyy todella paljon vältettävissä ollutta romua, kun esimerkiksi HSL digitalisoi tiedotuksensa ja käyttää tiedotussovellukseensa liitettyä matkapuhelinlippua matkustusvälineenä, mutta sovellusta ei voi ladata kuin kaikkein uusimpiin puhelimiin. Täysin järjetöntä. Kaksi vuotta vanhemmat puhelimet eivät käy. HSL itse syyllistyy hiilijalanjäljen kasvattamiseen, kun vaatii kansalaisia uusimaan toimivat puhelimensa uudemmiksi malleiksi.

Toisaalta, tekstiiliteollisuus tuottaa 73 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Puhe muista lähteistä tulevista hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä on liioittelua.

 

]]>
4 http://terhonikulainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275739-eurooppapaiva-ja-suomi-historiallinen-nakokulma#comments Hiilijalanjälki Koulutus Politiikka Sivistys Suomen sodat Thu, 09 May 2019 14:01:30 +0000 Terho Nikulainen http://terhonikulainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275739-eurooppapaiva-ja-suomi-historiallinen-nakokulma
Puolitin lihankulutukseni -enkä luopunut yhtään mistään http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274884-puolitin-lihankulutukseni-enka-luopunut-yhtaan-mistaan <p>Olen ollut lihan suurkuluttaja. En ole koskaan laskenut paljonko sitä olen syönyt, mutta reippaasti kuitenkin.</p><p>Pikku hiljaa ruokavalioni alkoi kuitenkin muuttua. Annoskoot pienenivät, leivälle tuli kahden meetvurstisiivun sijaan yksi, tai ei lihaa ollenkaan. Pitsan päälle tulee nykyään kasviksia ja vaikka katkarapuja aiemman parin-kolmen lihalaadun sijaan ja niin edelleen.</p><p>Kaikki on käynyt vähän kuin vahingossa. En ollut edes itse ymmärtänyt tapahtunutta ennen kuin tänään. Grillasin sesongin ensimmäisen lihan, niinkuin varmaan tehtiin monessa muussakin suomalaiskodissa. Meillä grilliin pääsi possun sisäfile. Olin sitä itsekasvatetusta siasta säästänyt juuri tähän hetkeen. Grillasin sen ja se oli ah-niin-hyvää!!! Ja silti siitä jäi puolet syömättä kun perhe lopetti ateriansa, pari vuotta sitten ei olisi jäänyt. Aloin oikein miettiä että mitä me syömme nykyään ja tulin siihen tulokseen, että ihan samoja juttuja kuin ennenkin, mutta lihan osuus vain on pienentynyt. Ei se loppu sisäfile toki roskiin päätynyt, siitä tulee huomenna osa ateriaa. Tai sitten leivänpäällinen.</p><p>Ja kyllä, kyllä minä välillä vedän kunnon lihaöverit jos vaikka onnistun tekemään huippuhyvät lihapullat. Mutta sitten taas on välillä kasvispäiviä jolloin lihaa ei kulu lainkaan.<br /><br />Arvatkaas mitä? En olisi ikinä suostunut muuttamaan ruokavaliotani jos joku olisi minun käskenyt tehdä niin. &quot;Älä tule minulle kertomaan mitä minun tulee syödä!&quot; on vahvana sielussani, niinkuin varmaan suurimmalla osalla meistä ihmisistä. En varsinkaan olisi onnistunut, jos olisin yrittänyt kieltäytyä lihasta. Mutta tällä lailla vahingossa, jälkikäteen asian todeten, muutos tuntuu hyvältä. Saatan jopa olla vähän innoissani ja jatkaa lihan kulutuksen vähentämistä. Ikinä siitä kokonaan luopumatta.</p><p>Sitten aloin ajatella asiaa laajemmin: varmasti minuun on vaikuttanut jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että lihan syöntiä tulisi vähentää. Mutta se keskustelu, siitä haluaisin silti sanoa aika monta asiaa. Se on nimittäin luokatonta.<br />Suurinta ääntä siinä pitävät marginaalit: Obelixina suupielet rasvaa tihkuen villisikaa mässäilevät lihansyöjät ja telaketjuvegaanit. Kummankaan tavoite ei ole saattaa maailman lihankulutusta tasolle jossa se olisi kestävää. Eikä kummankaan tavoitteena ole myöskään saada sitä jäljellejäävää tuotantoa mahdollisimman ympäristö- ja eläinystävälliseksi. Osasto Obelix haluaa lihansa runsaana ja halpana. Osasto telaketju näkee kaiken eläinperäisen murhana.<br /><br />Käy siinä sitten järkevää keskustelua siitä mikä olisi sopiva määrä ja miten se tulisi tuottaa.<br /><br />Siis keskustelua siitä, mikä riittää. Mikä on TARPEEKSI?<br /><br />Koska suurin osa ihmisistä seuraa tätä väittelyä, jankkaamista, epätietoisena. He haluavat vain tietää kuinka paljon ja minkälaista lihaa he voisivat syödä, jotta maapallo olisi olemassa vielä lapsenlapsillekin. He haluavat tietää mitä heidän pitää tehdä, jotta olisivat tehneet TARPEEKSI. Eikä sen tiedon saavuttamista auta yhtään loanheitto Obelixin ja telaketjuvegaanin välillä.</p><p>En minäkään tiedä mikä on tarpeeksi, tuskin tietää kukaan. En ainakaan ole nähnyt uskottavaa tutkimusta jossa aukottomasti osoitetaan sopiva lihantuotannon määrä. Paljon on tehty tutkimuksia joiden raporteissa osoitetaan nykyistä kasvispainotteisemman ruokavalion olevan hyväksi paitsi ihmiselle, myös maapallolle. Ei niissäkään kerrota mikä olisi oikea määrä lihaa jaettuna koko ihmiskunnalle. Nolla se ei ole, siitä ollaan melko varmoja, muttei se ole nykyiset määrätkään. Ja juuri tämä epätietoisuus lienee syynä tämän keskustelun mahdottomuudelle. Monet tilastot kertovat esimerkiksi tämänhetkisen lihateollisuuden hiilidioksidipäästöt. Mutta kun lihaa voidaan tuottaa niin monin eri tavoin. Kestävästi ja mahdottoman kestämättömästi, tuhlaten ja tuhoten, mutta myös säästäen ja jopa tuhoja korjaten. Tästä asiasta meillä ei vain ole tietoa.</p><p>Oman mutkansa matkaan tiedonhankinnassa tekevät vielä nuo samat Obelix ja telaketjuvegaani. Keskustelun ääripäät siis. Omista, lähinnä aatteellisista, lähtökohdistaan he ovat kyseenalaistamassa tutkimuksen toisensa perään jos sen tulos ei heitä miellytä, eivätkä tutkijatkaan aatteellisuudelta voi kokonaan välttyä.</p><p>Maataloustuottajatkin haluaisivat tietää mikä on tarpeeksi. Mikä on riittävän pieni hiilijalanjälki ruoalle? Mikä riittävä eläinten hyvinvoinnin taso? Paljonko on hyväksyttävissä oleva vesistökuormitus? Entä kemikaalikuormitus? Heitä olennaisena osana tätä palettia vaivaa vielä yksi murhe: He ovat tehneet jo hyvin paljon, muuttaneet toimiaan ja parantaneet tekemistään, mutta mikään ei tunnu riittävän. Mikä on heiltä tarpeeksi?<br /><br />Ja itseasiassa: kun me ihmiskunta nyt yhtenä rintamana torjumme koko ilmastonmuutoksen, meidän pitää asettaa itsellemme päästökiintiö. Raja, jonka alla meidän on pysyttävä. Kuinka suuri osa kasvihuonekaasupäästöistä sen kiintiön sisällä saa olla ruoan tuotannosta? Kuinka paljon sallimme itsellemme muuta kuin välttämättömän, eli ruoan ja lämmön? Mikä on tarpeeksi? Ja minkä kustannuksella?<br /><br />Itse siis olen vahingossa puolittanut lihankulutukseni. En silti koe tehneeni ollenkaan tarpeeksi.<br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ollut lihan suurkuluttaja. En ole koskaan laskenut paljonko sitä olen syönyt, mutta reippaasti kuitenkin.

Pikku hiljaa ruokavalioni alkoi kuitenkin muuttua. Annoskoot pienenivät, leivälle tuli kahden meetvurstisiivun sijaan yksi, tai ei lihaa ollenkaan. Pitsan päälle tulee nykyään kasviksia ja vaikka katkarapuja aiemman parin-kolmen lihalaadun sijaan ja niin edelleen.

Kaikki on käynyt vähän kuin vahingossa. En ollut edes itse ymmärtänyt tapahtunutta ennen kuin tänään. Grillasin sesongin ensimmäisen lihan, niinkuin varmaan tehtiin monessa muussakin suomalaiskodissa. Meillä grilliin pääsi possun sisäfile. Olin sitä itsekasvatetusta siasta säästänyt juuri tähän hetkeen. Grillasin sen ja se oli ah-niin-hyvää!!! Ja silti siitä jäi puolet syömättä kun perhe lopetti ateriansa, pari vuotta sitten ei olisi jäänyt. Aloin oikein miettiä että mitä me syömme nykyään ja tulin siihen tulokseen, että ihan samoja juttuja kuin ennenkin, mutta lihan osuus vain on pienentynyt. Ei se loppu sisäfile toki roskiin päätynyt, siitä tulee huomenna osa ateriaa. Tai sitten leivänpäällinen.

Ja kyllä, kyllä minä välillä vedän kunnon lihaöverit jos vaikka onnistun tekemään huippuhyvät lihapullat. Mutta sitten taas on välillä kasvispäiviä jolloin lihaa ei kulu lainkaan.

Arvatkaas mitä? En olisi ikinä suostunut muuttamaan ruokavaliotani jos joku olisi minun käskenyt tehdä niin. "Älä tule minulle kertomaan mitä minun tulee syödä!" on vahvana sielussani, niinkuin varmaan suurimmalla osalla meistä ihmisistä. En varsinkaan olisi onnistunut, jos olisin yrittänyt kieltäytyä lihasta. Mutta tällä lailla vahingossa, jälkikäteen asian todeten, muutos tuntuu hyvältä. Saatan jopa olla vähän innoissani ja jatkaa lihan kulutuksen vähentämistä. Ikinä siitä kokonaan luopumatta.

Sitten aloin ajatella asiaa laajemmin: varmasti minuun on vaikuttanut jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että lihan syöntiä tulisi vähentää. Mutta se keskustelu, siitä haluaisin silti sanoa aika monta asiaa. Se on nimittäin luokatonta.
Suurinta ääntä siinä pitävät marginaalit: Obelixina suupielet rasvaa tihkuen villisikaa mässäilevät lihansyöjät ja telaketjuvegaanit. Kummankaan tavoite ei ole saattaa maailman lihankulutusta tasolle jossa se olisi kestävää. Eikä kummankaan tavoitteena ole myöskään saada sitä jäljellejäävää tuotantoa mahdollisimman ympäristö- ja eläinystävälliseksi. Osasto Obelix haluaa lihansa runsaana ja halpana. Osasto telaketju näkee kaiken eläinperäisen murhana.

Käy siinä sitten järkevää keskustelua siitä mikä olisi sopiva määrä ja miten se tulisi tuottaa.

Siis keskustelua siitä, mikä riittää. Mikä on TARPEEKSI?

Koska suurin osa ihmisistä seuraa tätä väittelyä, jankkaamista, epätietoisena. He haluavat vain tietää kuinka paljon ja minkälaista lihaa he voisivat syödä, jotta maapallo olisi olemassa vielä lapsenlapsillekin. He haluavat tietää mitä heidän pitää tehdä, jotta olisivat tehneet TARPEEKSI. Eikä sen tiedon saavuttamista auta yhtään loanheitto Obelixin ja telaketjuvegaanin välillä.

En minäkään tiedä mikä on tarpeeksi, tuskin tietää kukaan. En ainakaan ole nähnyt uskottavaa tutkimusta jossa aukottomasti osoitetaan sopiva lihantuotannon määrä. Paljon on tehty tutkimuksia joiden raporteissa osoitetaan nykyistä kasvispainotteisemman ruokavalion olevan hyväksi paitsi ihmiselle, myös maapallolle. Ei niissäkään kerrota mikä olisi oikea määrä lihaa jaettuna koko ihmiskunnalle. Nolla se ei ole, siitä ollaan melko varmoja, muttei se ole nykyiset määrätkään. Ja juuri tämä epätietoisuus lienee syynä tämän keskustelun mahdottomuudelle. Monet tilastot kertovat esimerkiksi tämänhetkisen lihateollisuuden hiilidioksidipäästöt. Mutta kun lihaa voidaan tuottaa niin monin eri tavoin. Kestävästi ja mahdottoman kestämättömästi, tuhlaten ja tuhoten, mutta myös säästäen ja jopa tuhoja korjaten. Tästä asiasta meillä ei vain ole tietoa.

Oman mutkansa matkaan tiedonhankinnassa tekevät vielä nuo samat Obelix ja telaketjuvegaani. Keskustelun ääripäät siis. Omista, lähinnä aatteellisista, lähtökohdistaan he ovat kyseenalaistamassa tutkimuksen toisensa perään jos sen tulos ei heitä miellytä, eivätkä tutkijatkaan aatteellisuudelta voi kokonaan välttyä.

Maataloustuottajatkin haluaisivat tietää mikä on tarpeeksi. Mikä on riittävän pieni hiilijalanjälki ruoalle? Mikä riittävä eläinten hyvinvoinnin taso? Paljonko on hyväksyttävissä oleva vesistökuormitus? Entä kemikaalikuormitus? Heitä olennaisena osana tätä palettia vaivaa vielä yksi murhe: He ovat tehneet jo hyvin paljon, muuttaneet toimiaan ja parantaneet tekemistään, mutta mikään ei tunnu riittävän. Mikä on heiltä tarpeeksi?

Ja itseasiassa: kun me ihmiskunta nyt yhtenä rintamana torjumme koko ilmastonmuutoksen, meidän pitää asettaa itsellemme päästökiintiö. Raja, jonka alla meidän on pysyttävä. Kuinka suuri osa kasvihuonekaasupäästöistä sen kiintiön sisällä saa olla ruoan tuotannosta? Kuinka paljon sallimme itsellemme muuta kuin välttämättömän, eli ruoan ja lämmön? Mikä on tarpeeksi? Ja minkä kustannuksella?

Itse siis olen vahingossa puolittanut lihankulutukseni. En silti koe tehneeni ollenkaan tarpeeksi.



 

 

]]>
25 http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274884-puolitin-lihankulutukseni-enka-luopunut-yhtaan-mistaan#comments Kotimaa Hiilijalanjälki Ihmisperäinen ilmastonmuutos Lihansyönti Ruoka Sun, 21 Apr 2019 18:59:54 +0000 Mikko Välttilä http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274884-puolitin-lihankulutukseni-enka-luopunut-yhtaan-mistaan
Helsinkiä ja Vihreitä ei ympäristö kiinnosta http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273517-helsinkia-ja-vihreita-ei-ymparisto-kiinnosta <p>Malmin&nbsp; lentokenttä on turvetta, liejusavea sekä rikkihapposavea. Helsinkiä tai Vihreitä ei kiinnosta liito-oravat tai sementin valmistuksen ympäristörasitus. Sementin valmistus on lentoliikennettä suurempi energian kuluttaja. Asia ei kuulu Vihreille tai Helsingille, koska sementtiä ei valmisteta Helsingissä. Emmakarien ja sinnemäkien logiikka on pettämätöntä. Hesalaisten syömän ruuan tai vientiteollisuuden tulojenkin rasitus on aina jossain muualla, koska vain nautinta tehdään Helsingissä.&nbsp;</p><p>Malmin paaluttamiseen on arvioitu käytettävän teräsbetonipaaluja 14000 km, eli paalut peräkkäin asetettuna ulottuisivat helposti Australiaan saakka.&nbsp; Nyt hei järkeä! Teidän soijanakit tai kauramaidot eivät ikinä korvaa aiheuttamaane ympäristökatastrofia.&nbsp;</p><p>Jos Malmi meinataan oikeasti rakentaa, niin ajakaa savi vaikka Sipooseen ja täyttäkää kuoppa Helsinki-Tallinnana tunneli-työmaan kivellä. Tuossa paalutuksessa ei ole järjen vihentä eikä mitään tekoa ympäristön kanssa.&nbsp; Parasta olisi säilyttää Malmin kenttä ja olla väkisin asumistuella houkuttelematta työelämän ulkopuolista väkeä valmiista asunnoista Helsinkiin. 90% Suomesta hiljenee valtapolitiikkanne seurauksena.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Malmin  lentokenttä on turvetta, liejusavea sekä rikkihapposavea. Helsinkiä tai Vihreitä ei kiinnosta liito-oravat tai sementin valmistuksen ympäristörasitus. Sementin valmistus on lentoliikennettä suurempi energian kuluttaja. Asia ei kuulu Vihreille tai Helsingille, koska sementtiä ei valmisteta Helsingissä. Emmakarien ja sinnemäkien logiikka on pettämätöntä. Hesalaisten syömän ruuan tai vientiteollisuuden tulojenkin rasitus on aina jossain muualla, koska vain nautinta tehdään Helsingissä. 

Malmin paaluttamiseen on arvioitu käytettävän teräsbetonipaaluja 14000 km, eli paalut peräkkäin asetettuna ulottuisivat helposti Australiaan saakka.  Nyt hei järkeä! Teidän soijanakit tai kauramaidot eivät ikinä korvaa aiheuttamaane ympäristökatastrofia. 

Jos Malmi meinataan oikeasti rakentaa, niin ajakaa savi vaikka Sipooseen ja täyttäkää kuoppa Helsinki-Tallinnana tunneli-työmaan kivellä. Tuossa paalutuksessa ei ole järjen vihentä eikä mitään tekoa ympäristön kanssa.  Parasta olisi säilyttää Malmin kenttä ja olla väkisin asumistuella houkuttelematta työelämän ulkopuolista väkeä valmiista asunnoista Helsinkiin. 90% Suomesta hiljenee valtapolitiikkanne seurauksena. 

 

 

]]>
28 http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273517-helsinkia-ja-vihreita-ei-ymparisto-kiinnosta#comments Helsinki-Tallinna -tunnelihanke Hiilijalanjälki Malmi Sementti Fri, 05 Apr 2019 11:26:16 +0000 Karri Ollila http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273517-helsinkia-ja-vihreita-ei-ymparisto-kiinnosta
Miten muuttua ilmaston lämmittäjästä ilmaston jäähdyttäjäksi? http://sauliahvenjarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271893-voiko-muuttua-ilmaston-lammittajasta-ilmaston-jaahdyttajaksi <p>Henkilökohtaisen tason toimet Ilmastonmuutoksen torjumiseksi pyörivät nyt monella mielessä, kun aiheesta koululaisetkin kaduilla marssivat. Asia on tärkeä, mutta mitä ihmettä voi ja pitäisi tehdä?</p><p>Kerron nyt yksinkertaisen tavan, jolla tavallinen suomalainen voi muuttua ilmaston lämmittäjästä ilmaston jäähdyttäjäksi. Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen voi nimittäin nollata ja jopa kääntää negatiiviseksi, eikä se edes vaadi tähtitieteellisiä satsauksia.</p><p>Pelkällä päästöjen vähentämisellä temppu ei onnistu. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että kannatan kaikkia päästöjen vähentämiseen tähtääviä järkeviä toimia. Mutta valitettava tosiasia on, ettei henkilökohtaisella tasolla CO2-päästöjä mitenkään voi saada nollaan, jos aikoo liikkua, syödä, asua, tehdä työtä ja hankkia elämässä tarpeellisia ja välillä tarpeettomiakin tavaroita ja palveluja. Mission impossible?</p><p>Ei. Löytyy onneksi keino, jolla hiilijalanjäljen saa nollattua ja jopa painettua negatiiviseksi. Kysehän on hiilitasapainosta ja siinä on kaksi puolta: päästöt ja hiilinielut.</p><p>Keskivertosuomalaisen CO2-päästöt ovat - laskentatavasta riippuen - noin 13 tonnia vuodessa. Tuossa luvussa on huomioitu myös niitä päästöjä, joita me suomalaiset aiheutamme maamme rajojen ulkopuolella. Keskivertosuomalainen voi siis lakata kasvattamasta ilmakehän CO2-pitoisuutta imemällä ilmakehästä vähintään päästöjään vastaavan määrän CO2:ta. Tarkoitukseen käytettävän hiilinielun sijainnilla ei ole väliä, koska hiilidioksidin kierto on globaali ilmiö.</p><p>Mistä voi saada henkilökohtaiseen käyttöön esim. kolmetoista CO2-tonnia vuodessa ilmakehästä poistavan hiilinielun? Niitä ei valitettavasti ole konevuokraamoissa vielä tarjolla. Mutta esimerkiksi järjestö nimeltä Green Ethiopia myy sertifioitua hiilinielupalvelua hintaan 35&euro; per CO2-tonni. Toiminta perustuu metsien istuttamiseen Etiopian puuttomille ja eroosiosta kärsiville alueille. Samalla paranevat paikallisen väestön elinolosuhteet ja alueen ruuantuotanto-olot. Lisätietoa löytyy osoitteesta <a href="https://l.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.greenethiopia.org%2F%3Ffbclid%3DIwAR2OTbLhAJRkgPXxdhDYmgECMxHWhfutPBKTZila1LrevVvME0FYwJZnIQY&amp;h=AT0xqUS7_y86e7f9btwBYt-yCBzUO3IQANbDUjmsFXu6N-zIe6qkcSkJXO3_cFbrtCRxJSmCoLOVVNgFsuLvaB2z8soPGHH7SqY8VhoWf_MDb9A2I_ETI-hcgwBNr-wmnpjckq0y8YfJQvXBLuPs9ylvDsqs" rel="noopener nofollow" target="_blank">www.greenethiopia.org</a></p><p>Kuka tahansa meistä voi siis lopettaa ilmaston lämmittämisen kompensoimalla omat CO2-päästönsä. Keskivertosuomalaiselle kustannukset ovat 1,25 &euro; päivässä Green Ethiopian kautta. Suosittelen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilökohtaisen tason toimet Ilmastonmuutoksen torjumiseksi pyörivät nyt monella mielessä, kun aiheesta koululaisetkin kaduilla marssivat. Asia on tärkeä, mutta mitä ihmettä voi ja pitäisi tehdä?

Kerron nyt yksinkertaisen tavan, jolla tavallinen suomalainen voi muuttua ilmaston lämmittäjästä ilmaston jäähdyttäjäksi. Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen voi nimittäin nollata ja jopa kääntää negatiiviseksi, eikä se edes vaadi tähtitieteellisiä satsauksia.

Pelkällä päästöjen vähentämisellä temppu ei onnistu. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että kannatan kaikkia päästöjen vähentämiseen tähtääviä järkeviä toimia. Mutta valitettava tosiasia on, ettei henkilökohtaisella tasolla CO2-päästöjä mitenkään voi saada nollaan, jos aikoo liikkua, syödä, asua, tehdä työtä ja hankkia elämässä tarpeellisia ja välillä tarpeettomiakin tavaroita ja palveluja. Mission impossible?

Ei. Löytyy onneksi keino, jolla hiilijalanjäljen saa nollattua ja jopa painettua negatiiviseksi. Kysehän on hiilitasapainosta ja siinä on kaksi puolta: päästöt ja hiilinielut.

Keskivertosuomalaisen CO2-päästöt ovat - laskentatavasta riippuen - noin 13 tonnia vuodessa. Tuossa luvussa on huomioitu myös niitä päästöjä, joita me suomalaiset aiheutamme maamme rajojen ulkopuolella. Keskivertosuomalainen voi siis lakata kasvattamasta ilmakehän CO2-pitoisuutta imemällä ilmakehästä vähintään päästöjään vastaavan määrän CO2:ta. Tarkoitukseen käytettävän hiilinielun sijainnilla ei ole väliä, koska hiilidioksidin kierto on globaali ilmiö.

Mistä voi saada henkilökohtaiseen käyttöön esim. kolmetoista CO2-tonnia vuodessa ilmakehästä poistavan hiilinielun? Niitä ei valitettavasti ole konevuokraamoissa vielä tarjolla. Mutta esimerkiksi järjestö nimeltä Green Ethiopia myy sertifioitua hiilinielupalvelua hintaan 35€ per CO2-tonni. Toiminta perustuu metsien istuttamiseen Etiopian puuttomille ja eroosiosta kärsiville alueille. Samalla paranevat paikallisen väestön elinolosuhteet ja alueen ruuantuotanto-olot. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.greenethiopia.org

Kuka tahansa meistä voi siis lopettaa ilmaston lämmittämisen kompensoimalla omat CO2-päästönsä. Keskivertosuomalaiselle kustannukset ovat 1,25 € päivässä Green Ethiopian kautta. Suosittelen!

]]>
10 http://sauliahvenjarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271893-voiko-muuttua-ilmaston-lammittajasta-ilmaston-jaahdyttajaksi#comments Hiilijalanjälki Hiilinielut Ilmastonmuutos Sun, 17 Mar 2019 23:03:17 +0000 Sauli Ahvenjärvi http://sauliahvenjarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271893-voiko-muuttua-ilmaston-lammittajasta-ilmaston-jaahdyttajaksi
Ilmasto muuttuu, mutta mitä tekevät poliitikot? http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270879-ilmasto-muuttuu-mutta-mita-tekevat-poliitikot <p>Joka päivä syömme, saastutamme ja kulutamme maapalloa. Tehotuotanto ja teollisuus myrkyttävät tulevien sukupolvien ilman. Ilmasto muuttuu, mutta mitä tekevät poliitikot?</p><p>Eduskunnan Kestävän kehityksen työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa eduskunnan puhemiehelle. Eduskuntaryhmien edustajat kuulivat mitä eduskunnan seinien sisällä on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja toivoivat, että työ jatkuu. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään eduskunnan portailla.</p><p>Liike Nytin keskeisiin periaatteisiin kuuluu ilmastonmuutoksen torjunta. Eduskuntaryhmämme kiittää Kestävän kehityksen työryhmää hyvästä työstä ja antaa sen jatkolle täyden tuen. Raportit ja kansanedustajien puhetilaisuudet eivät silti riitä.&nbsp;Konkreettisia ilmastotekoja tarvitaan heti ja niiden vaikutusten on oltava nähtävissä jo seuraavina vuosina.​</p><p>Vastuullinen politiikka lähtee ympäristövaikutusten arvioinnista ihan kaikessa päätöksenteossa. Suomella on nyt puheenjohtajakauden vuoksi ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa EU:n tasolla. Valtion sisällä poliittinen ohjaus voi nostaa suomalaisia innovaatioita ja tehdä maailmanlaajuisen ilmastoteon levittämällä kotimaista ympäristöasiantuntemusta.</p><p>Vaikka ilmastonmuutosta torjutaan ylikansallisella tasolla, yhden ihmisen kulutustottumukset ovat merkittäviä. Jokainen kierrätetty tavara, ekologinen kulkuneuvo ja lajiteltu jäte vähentää ympäristön kuormitusta. Hiilijalanjälkeä suurentaa pääasiassa asuminen, ravinto ja liikkuminen.</p><p>Moni kyllä ymmärtää, että ilmastonmuutoksen uhkakuvat eivät ole liioittelua. Puutteellisen poliittisen ohjauksen lisäksi ongelma on se, että aikuiset eivät ole&nbsp;valmiita muuttamaan omia tottumuksiaan. Kärjistäen: lentämisen kieltäisivät ne, jotka eivät lennä. Lihan kulutuksen puolittaisivat ne, jotka eivät syö lihaa. Autokannan uudistaisivat ne, jotka eivät autoile.</p><p>Lisäksi harvalla meistä on varaa esimerkiksi parantaa kodin energiatehokkuutta uusimalla lämmitysjärjestelmä tai ikkunat, tai syödä ympäristöystävällistä kasvis- ja kalapainoitteista ruokaa.&nbsp;&ldquo;Mummon mökin&ldquo; lämmitys ei saa olla vuosi vuodelta kalliimpaa energiapolitiikan takia. Liikenteen sähköistäminen tai autokannan uudistaminen ei saa maksaa autoilijalle tai julkisilla liikkuville liikaa.</p><p>Nuoret ovat viisaita. He kieltäytyvät lentomatkustamisesta. Nuoret vähentävät lihan ja maitotuotteiden käyttöä ja tietävät, miten lohduton on Keelingin käyrä. He jäävät pois koulusta noustakseen barrikadeille oman tulevaisuuden ympäristönsä puolesta. Nyt lapset kantavat sitä vastuuta, joka poliittisten päättäjien olisi pitänyt ottaa jo 30 vuotta sitten. Näin asian ei pitäisi olla.</p><p>Tarvitaan lakeja, jotka muuttavat poliitikkojen sanat teoiksi.&nbsp;Ihmisiä ei silti saa verottaa hengiltä ilmastonmuutoksen uhalla. Jos ympäristöä saastuttavien tuotteiden haittaveroa kiristetään, on samalla tuettava kestävän kehityksen ratkaisuja niin, että kaikilla on niihin varaa. Ilmastotekoja tarvitaan NYT.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Tämä kirjoitus on syntymäpäivälahja isälleni, joka on opettanut meidät lapset lajittelemaan pienestä pitäen. Hän tekee työtä puhtaamman ympäristön puolesta, jotta meillä lapsilla ja lapsenlapsilla olisi parempi elämä. Osoitan kiitollisuuttani seuraamalla esimerkkiä.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joka päivä syömme, saastutamme ja kulutamme maapalloa. Tehotuotanto ja teollisuus myrkyttävät tulevien sukupolvien ilman. Ilmasto muuttuu, mutta mitä tekevät poliitikot?

Eduskunnan Kestävän kehityksen työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa eduskunnan puhemiehelle. Eduskuntaryhmien edustajat kuulivat mitä eduskunnan seinien sisällä on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja toivoivat, että työ jatkuu. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään eduskunnan portailla.

Liike Nytin keskeisiin periaatteisiin kuuluu ilmastonmuutoksen torjunta. Eduskuntaryhmämme kiittää Kestävän kehityksen työryhmää hyvästä työstä ja antaa sen jatkolle täyden tuen. Raportit ja kansanedustajien puhetilaisuudet eivät silti riitä. Konkreettisia ilmastotekoja tarvitaan heti ja niiden vaikutusten on oltava nähtävissä jo seuraavina vuosina.​

Vastuullinen politiikka lähtee ympäristövaikutusten arvioinnista ihan kaikessa päätöksenteossa. Suomella on nyt puheenjohtajakauden vuoksi ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa EU:n tasolla. Valtion sisällä poliittinen ohjaus voi nostaa suomalaisia innovaatioita ja tehdä maailmanlaajuisen ilmastoteon levittämällä kotimaista ympäristöasiantuntemusta.

Vaikka ilmastonmuutosta torjutaan ylikansallisella tasolla, yhden ihmisen kulutustottumukset ovat merkittäviä. Jokainen kierrätetty tavara, ekologinen kulkuneuvo ja lajiteltu jäte vähentää ympäristön kuormitusta. Hiilijalanjälkeä suurentaa pääasiassa asuminen, ravinto ja liikkuminen.

Moni kyllä ymmärtää, että ilmastonmuutoksen uhkakuvat eivät ole liioittelua. Puutteellisen poliittisen ohjauksen lisäksi ongelma on se, että aikuiset eivät ole valmiita muuttamaan omia tottumuksiaan. Kärjistäen: lentämisen kieltäisivät ne, jotka eivät lennä. Lihan kulutuksen puolittaisivat ne, jotka eivät syö lihaa. Autokannan uudistaisivat ne, jotka eivät autoile.

Lisäksi harvalla meistä on varaa esimerkiksi parantaa kodin energiatehokkuutta uusimalla lämmitysjärjestelmä tai ikkunat, tai syödä ympäristöystävällistä kasvis- ja kalapainoitteista ruokaa. “Mummon mökin“ lämmitys ei saa olla vuosi vuodelta kalliimpaa energiapolitiikan takia. Liikenteen sähköistäminen tai autokannan uudistaminen ei saa maksaa autoilijalle tai julkisilla liikkuville liikaa.

Nuoret ovat viisaita. He kieltäytyvät lentomatkustamisesta. Nuoret vähentävät lihan ja maitotuotteiden käyttöä ja tietävät, miten lohduton on Keelingin käyrä. He jäävät pois koulusta noustakseen barrikadeille oman tulevaisuuden ympäristönsä puolesta. Nyt lapset kantavat sitä vastuuta, joka poliittisten päättäjien olisi pitänyt ottaa jo 30 vuotta sitten. Näin asian ei pitäisi olla.

Tarvitaan lakeja, jotka muuttavat poliitikkojen sanat teoiksi. Ihmisiä ei silti saa verottaa hengiltä ilmastonmuutoksen uhalla. Jos ympäristöä saastuttavien tuotteiden haittaveroa kiristetään, on samalla tuettava kestävän kehityksen ratkaisuja niin, että kaikilla on niihin varaa. Ilmastotekoja tarvitaan NYT.

 

Tämä kirjoitus on syntymäpäivälahja isälleni, joka on opettanut meidät lapset lajittelemaan pienestä pitäen. Hän tekee työtä puhtaamman ympäristön puolesta, jotta meillä lapsilla ja lapsenlapsilla olisi parempi elämä. Osoitan kiitollisuuttani seuraamalla esimerkkiä.

 

]]>
15 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270879-ilmasto-muuttuu-mutta-mita-tekevat-poliitikot#comments Eduskuntavaalit 2019 Hiilijalanjälki Ilmastonmuutos Kestävä kehitys Mielenosoitukset Wed, 06 Mar 2019 12:13:18 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270879-ilmasto-muuttuu-mutta-mita-tekevat-poliitikot
Väljä asuminen kiihdyttää ilmastonmuutosta http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267256-valja-asuminen-kiihdyttaa-ilmastonmuutosta <p>Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?</p><p>Liian väljää asumista syntyy etenkin silloin, kun lapsiperheen lapset muuttavat pois kotoa, ja pariskunta jää asumaan lapsiperheelle mitoitettua asuntoa. Avioerot ja puolison kuolema voivat vielä johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen asuu yli sadan neliön asuntoa. Tämä iso asunto on tietenkin lämmitettävä ja lämmitys suurentaa hiilijalanjälkeä.</p><p>Kaupungeissa taas olisi kysyntää pienistä asunnoista, mutta esimerkiksi vihreiden vastustuksen vuoksi niitä ei asemakaavan mukaan saa rakentaa. Kuitenkin kaupunkienkin ruokakunnista yhä suurempi osa on yksinasujia, joille riittäisi asunnoksi yksiä. Pienet asunnot vähentäisivät suomalaisten hiilijalanjälkeä.</p><p>Maaseudulla voi kuitenkin olla vaikeuksia myydä suurta perheasuntoa ja muuttaa pienempään. Ostajia ei yksinkertaisesti ole.</p><p>Väljästi voisi asua kaksinkin tai yksinkin, jos talo on lämmitetty maalämmöllä tai on <a href="https://www.isover.fi/suunnittelijalle/mita-nollaenergiatalo-tarkoittaa">nollaenergiatalo</a> tai <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo">passiivitalo.</a></p><p>Rakentaminen kuluttaa runsaasti energiaa, joten vanhojen talojen purkaminen ja uusien, energiatehokkaampien talojen rakentaminen ei liene perusteltua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?

Liian väljää asumista syntyy etenkin silloin, kun lapsiperheen lapset muuttavat pois kotoa, ja pariskunta jää asumaan lapsiperheelle mitoitettua asuntoa. Avioerot ja puolison kuolema voivat vielä johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen asuu yli sadan neliön asuntoa. Tämä iso asunto on tietenkin lämmitettävä ja lämmitys suurentaa hiilijalanjälkeä.

Kaupungeissa taas olisi kysyntää pienistä asunnoista, mutta esimerkiksi vihreiden vastustuksen vuoksi niitä ei asemakaavan mukaan saa rakentaa. Kuitenkin kaupunkienkin ruokakunnista yhä suurempi osa on yksinasujia, joille riittäisi asunnoksi yksiä. Pienet asunnot vähentäisivät suomalaisten hiilijalanjälkeä.

Maaseudulla voi kuitenkin olla vaikeuksia myydä suurta perheasuntoa ja muuttaa pienempään. Ostajia ei yksinkertaisesti ole.

Väljästi voisi asua kaksinkin tai yksinkin, jos talo on lämmitetty maalämmöllä tai on nollaenergiatalo tai passiivitalo.

Rakentaminen kuluttaa runsaasti energiaa, joten vanhojen talojen purkaminen ja uusien, energiatehokkaampien talojen rakentaminen ei liene perusteltua.

]]>
13 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267256-valja-asuminen-kiihdyttaa-ilmastonmuutosta#comments Hiilijalanjälki Ilmastonmuutos Thu, 10 Jan 2019 16:48:51 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267256-valja-asuminen-kiihdyttaa-ilmastonmuutosta
17v. pikku Relluni hiilijalanlälki. http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265557-17v-pikku-relluni-hiilijalanlalki <p>Ostakaa uusia autoja, pelastakaa maailma!&nbsp;</p><p>Näinkö mailma pelastuu?</p><p>Trafi lähettää minulle joka vuosi yli parinsadan euron laskun mailman tuhoamisesta.&nbsp; Olemme Relluni kanssa niitä suuria saastuttajia ilmaston tuholaisia, niinkö?</p><p>Kuuntelin kansanradiota, jossa mieshenkilö antoi asiaan toisenki näkökulman.</p><p>Onko kukaan laskenut paljonko näiden uusien autojen rakentaminen kaikkine hienouksineen saatuttaa mailmaa?</p><p>Tosiaan, eikö näissä uusissa autoissa kaikkine laitteineen ole käytetty arvomineraalejakin, kullasta lähtien. &nbsp;</p><p>Onko tolkkua alkaa laskea hiilijalanjälkeä siitä hetkestä, kun esim. uusi Audi starttaa eka kerran?&nbsp;</p><p>Olenkohan ihan tolkuttoman väärässä, että minun pikku Relluni ei ole ehtinyt tehdä koko elinkaarenaan niin suurta hiilijalanjälkeä, kuin tuo uusi Audi ensi tartillaan?</p><p>Onko lapsellista ajatella, että kaikissa asioissa tulisi olla suhteellisuudentajua?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ostakaa uusia autoja, pelastakaa maailma! 

Näinkö mailma pelastuu?

Trafi lähettää minulle joka vuosi yli parinsadan euron laskun mailman tuhoamisesta.  Olemme Relluni kanssa niitä suuria saastuttajia ilmaston tuholaisia, niinkö?

Kuuntelin kansanradiota, jossa mieshenkilö antoi asiaan toisenki näkökulman.

Onko kukaan laskenut paljonko näiden uusien autojen rakentaminen kaikkine hienouksineen saatuttaa mailmaa?

Tosiaan, eikö näissä uusissa autoissa kaikkine laitteineen ole käytetty arvomineraalejakin, kullasta lähtien.  

Onko tolkkua alkaa laskea hiilijalanjälkeä siitä hetkestä, kun esim. uusi Audi starttaa eka kerran? 

Olenkohan ihan tolkuttoman väärässä, että minun pikku Relluni ei ole ehtinyt tehdä koko elinkaarenaan niin suurta hiilijalanjälkeä, kuin tuo uusi Audi ensi tartillaan?

Onko lapsellista ajatella, että kaikissa asioissa tulisi olla suhteellisuudentajua?

]]>
49 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265557-17v-pikku-relluni-hiilijalanlalki#comments Auto Hiilijalanjälki Saastuttaminen Mon, 10 Dec 2018 07:00:35 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265557-17v-pikku-relluni-hiilijalanlalki
Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262418-ilmastonmuutos-ravistelee-metsaverotusta <p>Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.</p><p>Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.</p><p>Yhteismetsän puusto on mitattu vuosina 2003 ja 2017. Lähtövuonna&nbsp;runkopuuta oli 4,1 ja loppuvuonna 5,6 miljoonaa kuutiota, kitumaat mukaan lukien.&nbsp;</p><p>Koko maapinta-alaa kohti puuta oli 49 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 62 kuutiota loppuvuonna. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 17,4 tonnia vuonna 2003 ja 21,8 tonnia hehtaarilla vuonna 2017. Hakkuista huolimatta hiililuku kasvaa.</p><p>Hiilijalanjälkeä ei yhteismetsästä synny. Yhteismetsä on ilmastometsä. Vuonna 2017 ilmastohiilen nieluvirta Kuusamon yhteismetsään oli 0,425 hiilitonnia maahehtaaria kohti.</p><p>Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n pörssit hinnoittelevat sen, tosin vielä vain fossiilisille polttoaineille. Alkusyksystä 2018 päästövirran hinta oli 73 euroa alkuainehiilen tonnia kohti (20 euroa hiilidioksidin tonnilta).</p><p>Jos yhteismetsä laskuttaisi syyskuun pörssihinnalla EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 31,2 euroa vuodessa. Koko maa-alalta vuosilaskutus olisi 2,8 miljoonaa euroa.</p><p>Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilivarastot ovat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla. Ja rahoituksen suuruus tulee olemaan sitä luokkaa, että metsäverotus kiinnostuu siitä.&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutoksen merkitys on niin syvällinen ja pitkäkestoinen, että metsien hiiltä ei tulla kytkemään hetkellisiin tukiaisiin. Se on luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.</p><p>Metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla tai kännykkäkuvaukseen perustuvalla sovelluksella.</p><p>Verotoimisto laskee vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittää sen rahallisen arvon ja liittää sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittää verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.</p><p>Hyvin metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Yhteismetsän puusto on mitattu vuosina 2003 ja 2017. Lähtövuonna runkopuuta oli 4,1 ja loppuvuonna 5,6 miljoonaa kuutiota, kitumaat mukaan lukien. 

Koko maapinta-alaa kohti puuta oli 49 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 62 kuutiota loppuvuonna. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 17,4 tonnia vuonna 2003 ja 21,8 tonnia hehtaarilla vuonna 2017. Hakkuista huolimatta hiililuku kasvaa.

Hiilijalanjälkeä ei yhteismetsästä synny. Yhteismetsä on ilmastometsä. Vuonna 2017 ilmastohiilen nieluvirta Kuusamon yhteismetsään oli 0,425 hiilitonnia maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n pörssit hinnoittelevat sen, tosin vielä vain fossiilisille polttoaineille. Alkusyksystä 2018 päästövirran hinta oli 73 euroa alkuainehiilen tonnia kohti (20 euroa hiilidioksidin tonnilta).

Jos yhteismetsä laskuttaisi syyskuun pörssihinnalla EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 31,2 euroa vuodessa. Koko maa-alalta vuosilaskutus olisi 2,8 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilivarastot ovat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla. Ja rahoituksen suuruus tulee olemaan sitä luokkaa, että metsäverotus kiinnostuu siitä. 

Ilmastonmuutoksen merkitys on niin syvällinen ja pitkäkestoinen, että metsien hiiltä ei tulla kytkemään hetkellisiin tukiaisiin. Se on luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla tai kännykkäkuvaukseen perustuvalla sovelluksella.

Verotoimisto laskee vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittää sen rahallisen arvon ja liittää sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittää verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

]]>
2 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262418-ilmastonmuutos-ravistelee-metsaverotusta#comments Hiilidioksidi Hiilijalanjälki Hiililuku Nieluvirta Yhteismetsä Fri, 12 Oct 2018 06:25:38 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262418-ilmastonmuutos-ravistelee-metsaverotusta
Aivan jokaisen meistä täytyy pienentää omaa hiilijalanjälkeään http://lindajuliabrandt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262354-aivan-jokaisen-meista-taytyy-pienentaa-omaa-hiilijalanjalkeaan <p>IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5&ndash;2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.</p><p>Tampereen yliopiston kasvatustieteen professorin Veli-Matti Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavan elämäntapamme sukupolvelta toiselle. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmää tulee muuttaa merkittävästi, jotta lapset oppisivat luomaan uudenlaisen suhteen kulutukseen, kasveihin ja eläimiin. Tutkimusten mukaan lapsena syntynyt luontosuhde tukee aikuisen ympäristöarvoja. Luontosuhteen rakentuminen tulisi lähteä lapsen kotoa siitä, että vanhemmat vievät lastaan luontopoluille ja kertovat esimerkiksi kierrätyksestä ja ruoan alkuperästä.</p><p>Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Konkreettinen jokapäiväinen asia on vähentää merkittävästi lihansyöntiä ja suosia lähituotteita tuonnin päästöjen minimoimiseksi. Ruoantuotannon päästöjen vähentämisessä on saatava huomattavasti nopeampaa edistystä. Paitsi ekologista, kasvisruokavalio on terveellistä.</p><p>Verotuksen elementit ovat keskeisiä ohjauskeinoja. Mikä estää siirtymistä Norjan malliin; täyssähköautojen vero nollaksi ja arvonlisävero pois? Saastuttavan kulutuksen tulee maksaa enemmän. Haittaverot antavat vapauden valita, mutta ohjaavat kulutusta. Valtioiden ja yritysten on aika tehdä toimintatapojen kokonaisvaltainen muutos, joka korostaa ympäristövastuuta. Myös aivan jokaisen meistä tulee pienentää hiilijalanjälkeään. Ilmastonmuutoksen torjunta lähtee yksilötasolta; meillä on velvollisuus huomioida se jokapäiväisessä elämässämme. Ollaan itse se muutos, jonka maailmassa haluamme nähdä!</p><p>(Kirjoitus julkaistu ensimmäiseksi Etelä-Saimaassa 11.10.2018)</p> IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5–2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.

Tampereen yliopiston kasvatustieteen professorin Veli-Matti Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavan elämäntapamme sukupolvelta toiselle. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmää tulee muuttaa merkittävästi, jotta lapset oppisivat luomaan uudenlaisen suhteen kulutukseen, kasveihin ja eläimiin. Tutkimusten mukaan lapsena syntynyt luontosuhde tukee aikuisen ympäristöarvoja. Luontosuhteen rakentuminen tulisi lähteä lapsen kotoa siitä, että vanhemmat vievät lastaan luontopoluille ja kertovat esimerkiksi kierrätyksestä ja ruoan alkuperästä.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Konkreettinen jokapäiväinen asia on vähentää merkittävästi lihansyöntiä ja suosia lähituotteita tuonnin päästöjen minimoimiseksi. Ruoantuotannon päästöjen vähentämisessä on saatava huomattavasti nopeampaa edistystä. Paitsi ekologista, kasvisruokavalio on terveellistä.

Verotuksen elementit ovat keskeisiä ohjauskeinoja. Mikä estää siirtymistä Norjan malliin; täyssähköautojen vero nollaksi ja arvonlisävero pois? Saastuttavan kulutuksen tulee maksaa enemmän. Haittaverot antavat vapauden valita, mutta ohjaavat kulutusta. Valtioiden ja yritysten on aika tehdä toimintatapojen kokonaisvaltainen muutos, joka korostaa ympäristövastuuta. Myös aivan jokaisen meistä tulee pienentää hiilijalanjälkeään. Ilmastonmuutoksen torjunta lähtee yksilötasolta; meillä on velvollisuus huomioida se jokapäiväisessä elämässämme. Ollaan itse se muutos, jonka maailmassa haluamme nähdä!

(Kirjoitus julkaistu ensimmäiseksi Etelä-Saimaassa 11.10.2018)

]]>
103 http://lindajuliabrandt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262354-aivan-jokaisen-meista-taytyy-pienentaa-omaa-hiilijalanjalkeaan#comments Kotimaa Hiilijalanjälki Ilmastonmuutos IPCC Sähköautoilu Ympäristövastuu Thu, 11 Oct 2018 05:27:12 +0000 Linda Brandt-Ahde http://lindajuliabrandt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262354-aivan-jokaisen-meista-taytyy-pienentaa-omaa-hiilijalanjalkeaan
Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259089-suomen-ilmastometsa-pulskistuu-ei-hiilijalanjalkea <p>Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?</p><p>Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.</p><p>Viimeksi mittaukset on tehty vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 2356 ja loppuvuonna 2465 miljoonaa kuutiota. Kasvukauden 2018 jälkeen olemme laskennallisesti tasolla 2547 miljoonaa kuutiota.</p><p>Koko maapinta-alaa (30,39 miljoonaa hehtaaria) kohti meillä on runkopuuta 83,8 kuutiota hehtaarilla. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) on vastaavasti 29,6 tonnia maahehtaarilla vuonna 2018. Hakkuista huolimatta kansallinen hiililukumme kasvaa. Ylitämme tason 30 tn/ha hiiltä vuoden 2019 kasvukauden jälkeen.</p><p>Hiilijalanjälkeä ei Suomen metsistä synny. Kokonaisuutena metsämme pulskistuu. Se nielee ilmakehästä hiiltä biomassaansa, vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 340 kiloa hiiltä, laskettuna vuotta ja maahehtaaria kohti.</p><p>Ilmastokamppailussa hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien EU:n pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista lähtevän hiilen päästövirran. Vuoden 2018 elokuun alussa päästövirran hinta eli päästömaksu oli 64,5 euroa alkuainehiilen tonnilta.</p><p>Hinta oli pitkään pohjalukemissaan, alle 20 eurossa tonnilta. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua nykyisin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta pitäisi nostaa tasolle 110 euroa hiilitonnilta. Tätä kohti kehitys on vuoden 2018 aikana edennyt.</p><p>Jos voisimme elokuun hinnalla laskuttaa EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastamme, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 22 euroa vuodessa. Koko maa-alaltamme vuosilaskutus olisi 670 miljoonaa euroa. Keskimäärin yksi suomalainen voisi kuitata EU:lta metsähiilen nielurahaa 120 euroa vuodessa.</p><p>Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä halutummaksi ja arvokkaammiksi metsien hiilivarastot nousevat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.</p><p>Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.</p><p>Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi palvelun avulla tai erillisellä kännykkäsovelluksella.</p><p>Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi ylempi verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.</p><p>Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Viimeksi mittaukset on tehty vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 2356 ja loppuvuonna 2465 miljoonaa kuutiota. Kasvukauden 2018 jälkeen olemme laskennallisesti tasolla 2547 miljoonaa kuutiota.

Koko maapinta-alaa (30,39 miljoonaa hehtaaria) kohti meillä on runkopuuta 83,8 kuutiota hehtaarilla. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) on vastaavasti 29,6 tonnia maahehtaarilla vuonna 2018. Hakkuista huolimatta kansallinen hiililukumme kasvaa. Ylitämme tason 30 tn/ha hiiltä vuoden 2019 kasvukauden jälkeen.

Hiilijalanjälkeä ei Suomen metsistä synny. Kokonaisuutena metsämme pulskistuu. Se nielee ilmakehästä hiiltä biomassaansa, vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 340 kiloa hiiltä, laskettuna vuotta ja maahehtaaria kohti.

Ilmastokamppailussa hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien EU:n pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista lähtevän hiilen päästövirran. Vuoden 2018 elokuun alussa päästövirran hinta eli päästömaksu oli 64,5 euroa alkuainehiilen tonnilta.

Hinta oli pitkään pohjalukemissaan, alle 20 eurossa tonnilta. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua nykyisin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta pitäisi nostaa tasolle 110 euroa hiilitonnilta. Tätä kohti kehitys on vuoden 2018 aikana edennyt.

Jos voisimme elokuun hinnalla laskuttaa EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastamme, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 22 euroa vuodessa. Koko maa-alaltamme vuosilaskutus olisi 670 miljoonaa euroa. Keskimäärin yksi suomalainen voisi kuitata EU:lta metsähiilen nielurahaa 120 euroa vuodessa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä halutummaksi ja arvokkaammiksi metsien hiilivarastot nousevat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi palvelun avulla tai erillisellä kännykkäsovelluksella.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi ylempi verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

]]>
19 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259089-suomen-ilmastometsa-pulskistuu-ei-hiilijalanjalkea#comments Hiilidioksidi Hiilijalanjälki Ilmastometsä Metsänkasvu Nieluvirta Sun, 05 Aug 2018 15:17:42 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259089-suomen-ilmastometsa-pulskistuu-ei-hiilijalanjalkea
Antarktis kasvattaa jääpeitettä ja rikkoo kylmyysennätyksiä ym. http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240415-antarktis-kasvattaa-jaapeitetta-ja-rikkoo-kylmyysennatyksia-ym <p>Hesari muistuttaa <strong>Heli Saavalaisen</strong> kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html">http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomelta velvoitetaan vähentämään metsänhakkuita. Mutta mainitsematta jää, että Suomen metsänhakkuut ovat seurausta metsän lisääntyneestä kasvusta, joka on seurausta hoitotoimenpiteiden onnistumisesta ja ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidista.*)</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen hiilijalanjälkeä verrataan Ruotsin ja Norjan jalanjälkiin, mutta ei puhuta mitään Tanskasta tai Saksasta. Mainitaan kuitenkin, että &rdquo;<em>hiilijalanjälkeä ei ole juuri saatu pienennettyä Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.</em>&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tarkastellaan kulunutta vuotta lämpömittarin näkökulmasta, maapallo ei ole lämmennyt, tähänastinen mittaus näyttää kuluvasta vuodesta tulevan toiseksi lämpimin vuosi ja kesäkuun osalta kulunut kuukausi oli kolmanneksi lämpimin. Tämä on siis tilanne lämpötilan suhteen, vaikka hiilidioksidin määrä ilmakehässä on jatkanut kasvuaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Hiilijalanjälkeä on pienennettävä, sillä suomalaisten hiilijalanjälki on Euroopan suurimpia. Nyt ei sitten kuitenkaan keskitytty ratkaisuehdotuksiin tässä kirjoituksessa. Mutta mainittiin, että kotitalouksien &rdquo;<em>hiilijalanjälkeä kasvattavat etenkin asuminen ja liikenne, jotka ovat noin puolet suomalaisten jalanjäljestä.</em>&rdquo;</p><p>*)&nbsp;</p><p>&rdquo;Rising CO2 levels affect a lot of plants directly by stimulating photosynthesis and reducing the loss of water (plant transpiration) by reducing the opening of the small pores in the leaves, known as &#39;stomata&#39;. This triggers several more subtle, indirect effects. For example, when plants close their stomata, they use less soil water, changing the amount of soil water available to other plants. At the same time, altered water availability and enhanced photosynthesis can change the amount of leaf, root and below ground microbial biomass, resulting in changes to ecosystem functioning.&rdquo; <a href="https://phys.org/news/2016-10-indirect-effects-co2-ecosystems-important.html">https://phys.org/news/2016-10-indirect-effects-co2-ecosystems-important.html</a></p><p><br /><br />[Hiilidioksiditason nousu vaikuttaa suoraan kasveihin stimuloimalla fotosynteesiä ja vähentämällä veden käyttöä (kasvien haihduttamista) vähentämällä lehtien pienten huokosten avaamista, eli &rdquo;stomatan&quot; avaamista. Tämä aiheuttaa useita hienompaa, epäsuoraa vaikutusta. Esimerkiksi, kun kasvit sulkevat huokoset, ne käyttävät vähemmän maaperän vettä lisäämällä muiden kasvien käytettävissä olevaa maaperän veden määrää. Samanaikaisesti muuttunut veden saatavuus ja parantunut fotosynteesi voivat muuttaa lehtien, juurten ja maaperän mikrobien biomassan määrää, mikä johtaa muutoksiin ekosysteemin toiminnassa.]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesari muistuttaa Heli Saavalaisen kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html

 

Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.

 

Suomelta velvoitetaan vähentämään metsänhakkuita. Mutta mainitsematta jää, että Suomen metsänhakkuut ovat seurausta metsän lisääntyneestä kasvusta, joka on seurausta hoitotoimenpiteiden onnistumisesta ja ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidista.*)

 

Suomen hiilijalanjälkeä verrataan Ruotsin ja Norjan jalanjälkiin, mutta ei puhuta mitään Tanskasta tai Saksasta. Mainitaan kuitenkin, että ”hiilijalanjälkeä ei ole juuri saatu pienennettyä Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.

 

Kun tarkastellaan kulunutta vuotta lämpömittarin näkökulmasta, maapallo ei ole lämmennyt, tähänastinen mittaus näyttää kuluvasta vuodesta tulevan toiseksi lämpimin vuosi ja kesäkuun osalta kulunut kuukausi oli kolmanneksi lämpimin. Tämä on siis tilanne lämpötilan suhteen, vaikka hiilidioksidin määrä ilmakehässä on jatkanut kasvuaan.

 

Hiilijalanjälkeä on pienennettävä, sillä suomalaisten hiilijalanjälki on Euroopan suurimpia. Nyt ei sitten kuitenkaan keskitytty ratkaisuehdotuksiin tässä kirjoituksessa. Mutta mainittiin, että kotitalouksien ”hiilijalanjälkeä kasvattavat etenkin asuminen ja liikenne, jotka ovat noin puolet suomalaisten jalanjäljestä.

*) 

”Rising CO2 levels affect a lot of plants directly by stimulating photosynthesis and reducing the loss of water (plant transpiration) by reducing the opening of the small pores in the leaves, known as 'stomata'. This triggers several more subtle, indirect effects. For example, when plants close their stomata, they use less soil water, changing the amount of soil water available to other plants. At the same time, altered water availability and enhanced photosynthesis can change the amount of leaf, root and below ground microbial biomass, resulting in changes to ecosystem functioning.” https://phys.org/news/2016-10-indirect-effects-co2-ecosystems-important.html



[Hiilidioksiditason nousu vaikuttaa suoraan kasveihin stimuloimalla fotosynteesiä ja vähentämällä veden käyttöä (kasvien haihduttamista) vähentämällä lehtien pienten huokosten avaamista, eli ”stomatan" avaamista. Tämä aiheuttaa useita hienompaa, epäsuoraa vaikutusta. Esimerkiksi, kun kasvit sulkevat huokoset, ne käyttävät vähemmän maaperän vettä lisäämällä muiden kasvien käytettävissä olevaa maaperän veden määrää. Samanaikaisesti muuttunut veden saatavuus ja parantunut fotosynteesi voivat muuttaa lehtien, juurten ja maaperän mikrobien biomassan määrää, mikä johtaa muutoksiin ekosysteemin toiminnassa.]

]]>
72 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240415-antarktis-kasvattaa-jaapeitetta-ja-rikkoo-kylmyysennatyksia-ym#comments Antarktis Faktantarkistaminen Hiilijalanjälki Hiilinielu Metsänhoito Sun, 23 Jul 2017 05:38:18 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240415-antarktis-kasvattaa-jaapeitetta-ja-rikkoo-kylmyysennatyksia-ym
Onko maailmankaikkeus ääretön? http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231163-onko-maailmankaikkeus-aareton <p class="MsoNormal"><strong>Onko maailmankaikkeus ääretön?</strong></p><p class="MsoNormal">Tieteen illassa Helsingin suomalisella klubilla 7/2-17 oli <strong>Risto Ihamuotilan</strong> vieraana maailmankuulu <strong>kosmologian professori Kari Enqvist.</strong> Hän piti mainion alustuksen aiheesta &rdquo;Mitä tiedämme ja mitä vielä emme tiedä maailmankaikkeudesta&rdquo;!</p><p class="MsoNormal">Virallisen käsityksen mukaan parinsadan miljardin galaksin suuruinen maailmankaikkeutemme syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten &rdquo;alkuräjähdyksestä&rdquo;. Oma aurinkokuntamme, jollaisia galaksissamme lienee puolestaan parisataa miljardia, on tästä kolmanneksen ikäinen. Näistä perusasioista on havaintoihin perustuvaa tietoa.</p><p class="MsoNormal">Jotta fysiikan lakimme ja matematiikan kaavamme saisimme tolkullisiksi, tarvitaan vielä mystinen pimeä energia noin (3/4) ja pimeä massa noin (1/4) keskuuteemme!&nbsp; Näkemäämme ja tuntemaamme massaa ja energiaa on vain noin 1/20 osa! Tämän 5% arvoitusta selittämään löydettiin vastikään Higgsin bosoniksi nimetty alkeishiukkanen. Pimeä puoli noin 95% on vielä mysteeri. Niinpä mainio professorimme lupasikin heille, jotka löytävät asialle selityksen, matkan Tukholmaan pokkaamaan palkinnon prinsessalta.</p><p class="MsoNormal">Käytinkin heti tilaisuutta hyväkseni ja pyysin arviointia aiemmalle idealleni maailmankaikkeuden uudesta rakennemallista. Koska proffamme oli todennut, että voihan maailmankaikkeus olla äärettömän vahakin, niin kysäisin, että voisiko se olla myös ääretön kooltaan?</p><p class="MsoNormal">Mikäli maailmankaikkeus osoittautuisi äärettömäksi, yllätyksenä tulleiden nykyhavaintojen mukaan aiemman luulon, hidastuvan laajenemisen kiihtyväksi laajentumiseksi muuttunutta nykytilaa, voisi selittää äärettömän monen maailmankaikkeuden mallilla. Tässä miettimässäni mallissa maailmankaikkeutemme ympärillä olevien maailmankaikkeuksien gravitaatiovoimakenttien painovoima repii uloimpia galaksejamme puoleensa kiihtyvällä nopeudella, mikä on nyt kolme kertaa &rdquo;ylittämätön&rdquo; valon nopeus! Lisäksi saisimme vastauksen pimeän massan ja pimeän energian arvoitukselle. Ne olisivat äärettömän monen maailmankaikkeuden painovoimakentän vielä tuntemattomia hiukkasia!</p><p class="MsoNormal">Ideani tuli professorin tyrmäämäksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin tiedeyhteisö ei ole löytänyt maailmankaikkeutemme ulkopuolelta mitään ja toiseksi gravitaatiovoiman välittäjiksi miellettyjen tuntemattomien alkeishiukkasten nopeudeksi on päätelty valon nopeutta! Lisäksi laajenemisen syyksi epäillään pimeän energia tuuppaavaa voimaa, ei muiden maailmankaikkeuksien vetovoimaa!</p><p class="MsoNormal">Voisiko siitä huolimatta maailmankaikkeus olla ääretön, koska sen ikäkin voisi olla! tai voisiko ympärillämme olla kuitenkin muitakin maailmankaikkeuksia, jotka varastavat tavaraamme, uskon niin!</p><p class="MsoNormal">Voisiko myös painovoiman välittäjänä toimiva alkeishiukkanen olla valoa nopeampi? Uskon niin, sillä kvanttimekaniikan uranuurtajana tunnettu <strong>Niels Bohr</strong> tutkijoineen on osoittanut, että alkeishiukkanen voi olla samanaikaisesti kaikkialla, josta seuraa, että sen nopeus on ääretön. Tämähän on fysiikan lakiemme mukaan mahdollista jos massa on nolla, tai voima on ääretön, mutta kvanttimekaniikassahan ei meidän fysiikan lait aina päde!</p><p class="MsoNormal">Samainen instituutti opasti jo &rdquo;epätieteellistä, poliittista&rdquo; <strong>YK:n ilmastopaneelia IPCC:tä </strong>vuonna 1995 jättämään ilmastonmuutosprognooseissaan hiilidioksidin kokonaan pois, koska sillä ei ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Tähän tutkijat saivat vastauksen, että olisi järkevää olla puuttumatta heidän bisneksiinsä, muuten teille käy huonosti!</p><p class="MsoNormal">Kyseinen Niels Bohr kvanttimekaniikan instituutti teki minuun suuren vaikutuksen myös ilmastotutkijana. Vaatiihan äärimmäisen vaikean tieteenalan, edes vähäinen ymmärtäminen, kaiken ihmisen hallinnassa olevan tiedon vaikuttavista asioista.</p><p class="MsoNormal">Kaikki tiedemiehet olivat ennen YK:n ilmastopaneelin (IPCC) perustamista yksimielisiä siitä, että ihmisen toimilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tämä ilmenee mm. <strong>MOT ohjelmasta 7/12-2009, sekä Jesse Venturan salajuoniteorioita 26/12-16 TV4, joissa kyseisiä tiedemiehiä haastatellaan. </strong></p><p class="MsoNormal">IPCC:n perustamisen jälkeen kaikki tutkijat joutuivat hillittömän painostuksen kohteeksi, jonka seurauksena kolmannes tutkijoista ryhtyi yhteistyöhön IPCC:n kanssa, tuottamaan järjestön haluamia raportteja ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi <strong>Atte Korhola</strong>, joka oli meidän ainoa ilmastotutkijamme, joutui epäsuosioon, kun vaati IPCC:n lopettamista epätieteellisenä (poliittisena) järjestönä.</p><p class="MsoNormal">On helppo ymmärtää, että ilmaston lämpötilan määrää käytännössä vahvan kasvihuonekaasun vesihöyryn (pilvien) määrä tietyn mutkikkaan systeemin mukaisesti, minkä kvanttifyysikot ovat ratkaisseet ja heidän ilmastomallinsa seuraa tarkasti tapahtunutta todellisuutta. Auringon tehovaihtelut ovat keskeinen tekijä, sillä ihmisen osuus veden höyrystymisessä on täysin mitätön 172500TW-29%/ 13 TW, eli alle kymmenestuhannesosa!</p><p class="MsoNormal">On vaikea puolestaan ymmärtää hiilidioksidia &rdquo;syylliseksi&rdquo;, joka on heikko kasvihuonekaasu ja jonka osuudesta ilmastonmuutoksiin ei ole tieteellistä näyttöä! Myös hiilidioksidin tuotannossa ihmisen osuus on jokseenkin mitätön (4%), eli vuositasolla 30 Gtn/ 800Gtn, missä jälkimmäinen on maapallon kokonaistuotanto! Suomen hiilidioksidipäästöt ovat mitättömät verrattuna niistä piittaamattomien maiden päästöihin. <strong>Esimerkiksi Intian päästöjen lisäys vuodessa on 2,5 kertaa suurempi, kun koko Suomen päästöt vuositasolla!</strong></p><p class="MsoNormal">On anteeksiantamatonta, että meidän katastrofaalinen energiapolitiikka, joka on saanut politiikkojen jakamattoman tuen, nojautuu hiilidioksidin torjuntaan, vaikka sillä ei ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston lämpeneminen puolestaan olisi meille hyödyllistä. Sen torjunnan seurauksena olemme saaneet yhteiskunnan epäpalanssiin.&nbsp; Päätöksien seurauksina olemme menettäneet mm. huoltovarmuutemme ja osan teollisuutemme kilpailukyvystä. Tälläkin hetkellä joudumme tuomaan ulkomailta kolmanneksen sähköstä, koska sallittuihin, kalliisti tukemiimme tuulimyllyinvestointeihin, käyttämämme varat eivät tuota mitään. Varareservinämme oleva luotettava ja edullinen hiilivoima on vastuuttomien politiikkojen toimesta ajettu alas!</p><p class="MsoNormal">Pauli Leppä-aho</p><p class="MsoNormal">&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Onko maailmankaikkeus ääretön?

Tieteen illassa Helsingin suomalisella klubilla 7/2-17 oli Risto Ihamuotilan vieraana maailmankuulu kosmologian professori Kari Enqvist. Hän piti mainion alustuksen aiheesta ”Mitä tiedämme ja mitä vielä emme tiedä maailmankaikkeudesta”!

Virallisen käsityksen mukaan parinsadan miljardin galaksin suuruinen maailmankaikkeutemme syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten ”alkuräjähdyksestä”. Oma aurinkokuntamme, jollaisia galaksissamme lienee puolestaan parisataa miljardia, on tästä kolmanneksen ikäinen. Näistä perusasioista on havaintoihin perustuvaa tietoa.

Jotta fysiikan lakimme ja matematiikan kaavamme saisimme tolkullisiksi, tarvitaan vielä mystinen pimeä energia noin (3/4) ja pimeä massa noin (1/4) keskuuteemme!  Näkemäämme ja tuntemaamme massaa ja energiaa on vain noin 1/20 osa! Tämän 5% arvoitusta selittämään löydettiin vastikään Higgsin bosoniksi nimetty alkeishiukkanen. Pimeä puoli noin 95% on vielä mysteeri. Niinpä mainio professorimme lupasikin heille, jotka löytävät asialle selityksen, matkan Tukholmaan pokkaamaan palkinnon prinsessalta.

Käytinkin heti tilaisuutta hyväkseni ja pyysin arviointia aiemmalle idealleni maailmankaikkeuden uudesta rakennemallista. Koska proffamme oli todennut, että voihan maailmankaikkeus olla äärettömän vahakin, niin kysäisin, että voisiko se olla myös ääretön kooltaan?

Mikäli maailmankaikkeus osoittautuisi äärettömäksi, yllätyksenä tulleiden nykyhavaintojen mukaan aiemman luulon, hidastuvan laajenemisen kiihtyväksi laajentumiseksi muuttunutta nykytilaa, voisi selittää äärettömän monen maailmankaikkeuden mallilla. Tässä miettimässäni mallissa maailmankaikkeutemme ympärillä olevien maailmankaikkeuksien gravitaatiovoimakenttien painovoima repii uloimpia galaksejamme puoleensa kiihtyvällä nopeudella, mikä on nyt kolme kertaa ”ylittämätön” valon nopeus! Lisäksi saisimme vastauksen pimeän massan ja pimeän energian arvoitukselle. Ne olisivat äärettömän monen maailmankaikkeuden painovoimakentän vielä tuntemattomia hiukkasia!

Ideani tuli professorin tyrmäämäksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin tiedeyhteisö ei ole löytänyt maailmankaikkeutemme ulkopuolelta mitään ja toiseksi gravitaatiovoiman välittäjiksi miellettyjen tuntemattomien alkeishiukkasten nopeudeksi on päätelty valon nopeutta! Lisäksi laajenemisen syyksi epäillään pimeän energia tuuppaavaa voimaa, ei muiden maailmankaikkeuksien vetovoimaa!

Voisiko siitä huolimatta maailmankaikkeus olla ääretön, koska sen ikäkin voisi olla! tai voisiko ympärillämme olla kuitenkin muitakin maailmankaikkeuksia, jotka varastavat tavaraamme, uskon niin!

Voisiko myös painovoiman välittäjänä toimiva alkeishiukkanen olla valoa nopeampi? Uskon niin, sillä kvanttimekaniikan uranuurtajana tunnettu Niels Bohr tutkijoineen on osoittanut, että alkeishiukkanen voi olla samanaikaisesti kaikkialla, josta seuraa, että sen nopeus on ääretön. Tämähän on fysiikan lakiemme mukaan mahdollista jos massa on nolla, tai voima on ääretön, mutta kvanttimekaniikassahan ei meidän fysiikan lait aina päde!

Samainen instituutti opasti jo ”epätieteellistä, poliittista” YK:n ilmastopaneelia IPCC:tä vuonna 1995 jättämään ilmastonmuutosprognooseissaan hiilidioksidin kokonaan pois, koska sillä ei ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Tähän tutkijat saivat vastauksen, että olisi järkevää olla puuttumatta heidän bisneksiinsä, muuten teille käy huonosti!

Kyseinen Niels Bohr kvanttimekaniikan instituutti teki minuun suuren vaikutuksen myös ilmastotutkijana. Vaatiihan äärimmäisen vaikean tieteenalan, edes vähäinen ymmärtäminen, kaiken ihmisen hallinnassa olevan tiedon vaikuttavista asioista.

Kaikki tiedemiehet olivat ennen YK:n ilmastopaneelin (IPCC) perustamista yksimielisiä siitä, että ihmisen toimilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tämä ilmenee mm. MOT ohjelmasta 7/12-2009, sekä Jesse Venturan salajuoniteorioita 26/12-16 TV4, joissa kyseisiä tiedemiehiä haastatellaan.

IPCC:n perustamisen jälkeen kaikki tutkijat joutuivat hillittömän painostuksen kohteeksi, jonka seurauksena kolmannes tutkijoista ryhtyi yhteistyöhön IPCC:n kanssa, tuottamaan järjestön haluamia raportteja ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Atte Korhola, joka oli meidän ainoa ilmastotutkijamme, joutui epäsuosioon, kun vaati IPCC:n lopettamista epätieteellisenä (poliittisena) järjestönä.

On helppo ymmärtää, että ilmaston lämpötilan määrää käytännössä vahvan kasvihuonekaasun vesihöyryn (pilvien) määrä tietyn mutkikkaan systeemin mukaisesti, minkä kvanttifyysikot ovat ratkaisseet ja heidän ilmastomallinsa seuraa tarkasti tapahtunutta todellisuutta. Auringon tehovaihtelut ovat keskeinen tekijä, sillä ihmisen osuus veden höyrystymisessä on täysin mitätön 172500TW-29%/ 13 TW, eli alle kymmenestuhannesosa!

On vaikea puolestaan ymmärtää hiilidioksidia ”syylliseksi”, joka on heikko kasvihuonekaasu ja jonka osuudesta ilmastonmuutoksiin ei ole tieteellistä näyttöä! Myös hiilidioksidin tuotannossa ihmisen osuus on jokseenkin mitätön (4%), eli vuositasolla 30 Gtn/ 800Gtn, missä jälkimmäinen on maapallon kokonaistuotanto! Suomen hiilidioksidipäästöt ovat mitättömät verrattuna niistä piittaamattomien maiden päästöihin. Esimerkiksi Intian päästöjen lisäys vuodessa on 2,5 kertaa suurempi, kun koko Suomen päästöt vuositasolla!

On anteeksiantamatonta, että meidän katastrofaalinen energiapolitiikka, joka on saanut politiikkojen jakamattoman tuen, nojautuu hiilidioksidin torjuntaan, vaikka sillä ei ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston lämpeneminen puolestaan olisi meille hyödyllistä. Sen torjunnan seurauksena olemme saaneet yhteiskunnan epäpalanssiin.  Päätöksien seurauksina olemme menettäneet mm. huoltovarmuutemme ja osan teollisuutemme kilpailukyvystä. Tälläkin hetkellä joudumme tuomaan ulkomailta kolmanneksen sähköstä, koska sallittuihin, kalliisti tukemiimme tuulimyllyinvestointeihin, käyttämämme varat eivät tuota mitään. Varareservinämme oleva luotettava ja edullinen hiilivoima on vastuuttomien politiikkojen toimesta ajettu alas!

Pauli Leppä-aho

 

]]>
6 http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231163-onko-maailmankaikkeus-aareton#comments Hiilijalanjälki Ilmastonmuutospolitiikka IPCC:n ilmastomalli Maailmankaikkeus MOT Thu, 09 Feb 2017 11:17:26 +0000 Pauli Leppä-aho http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231163-onko-maailmankaikkeus-aareton
Miten teollisuuden kilpailukyky varmistetaan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209470-miten-teollisuuden-kilpailukyky-varmistetaan <p>Maailmalla on luotu paljon mahdollisuuksia kullanvuolentaan hallitusten takaessa hulppeat syöttötariffit ja muut etuudet uusiutuvalle energialle, joka sitten ei tulekkaan omillaan toimeen vaan tarvitaan <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/wartsila-toimittaa-47-mw-kaasuvoimalan-minnesotaan-hiilidioksidipaastot-50-6242359">perinteistä teknologiaa</a> apuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa ilmastoasiantuntijan johdolla käytiin energiaan liittyvää keskustelua eduskunnassa ja hänen Espanjaa koskevaa osiota uusiutuvan energian maana, josta Suomenkin tulisi ottaa mallia, kommentoitiin seuraavilla sanoilla: Espanja ei ole se maa josta Suomen kannattaa ottaa oppia, Espanja on lähes konkurssissa, mikäli siellä olisi tehty oikeita ja oikeanaikaisia ratkaisuja, maa ei olisi nyt siinä tilassa kun on.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla kun muut EU-maat kilpailevat edelleen uusiutuvan energian osuuden kasvattamisella, amerikkalainen Forbes listaa teollisuuden sähkönhintoja eri maissa ja toteaa alhaisien energiahintojen olevan tärkeä kilpailutekijä. Energiahinnat heijastuvat kaikkiin muihin hintoihin, vedenkin hintaan, joka on jo Euroopassa kalliimpaa kuin kilpailijamaissa.&nbsp;<a href="http://blogs-images.forbes.com/judeclemente/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-22-at-3.58.57-PM.png" target="_blank">http://blogs-images.forbes.com/judeclemente/files/...</a></p><p>&#39;And never forget that, given the importance of energy, higher cost energy trickles down to increase the costs of EVERYTHING that we do and/or enjoy. For example, <a href="http://searchbonus.eu/for-europes-energy-and-electricity-policies-are-a-bad-model/">the costs of water</a>, an even more indispensable necessity than electricity, are dangerously much higher in Europe because power is way too expensive&#39;<br /><a href="http://www.forbes.com/sites/judeclemente/2015/12/27/europes-energy-and-electricity-policies-are-a-bad-model/" target="_blank">http://www.forbes.com/sites/judeclemente/2015/12/2...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailmalla on luotu paljon mahdollisuuksia kullanvuolentaan hallitusten takaessa hulppeat syöttötariffit ja muut etuudet uusiutuvalle energialle, joka sitten ei tulekkaan omillaan toimeen vaan tarvitaan perinteistä teknologiaa apuun.

 

Suomessa ilmastoasiantuntijan johdolla käytiin energiaan liittyvää keskustelua eduskunnassa ja hänen Espanjaa koskevaa osiota uusiutuvan energian maana, josta Suomenkin tulisi ottaa mallia, kommentoitiin seuraavilla sanoilla: Espanja ei ole se maa josta Suomen kannattaa ottaa oppia, Espanja on lähes konkurssissa, mikäli siellä olisi tehty oikeita ja oikeanaikaisia ratkaisuja, maa ei olisi nyt siinä tilassa kun on. 

 

Samalla kun muut EU-maat kilpailevat edelleen uusiutuvan energian osuuden kasvattamisella, amerikkalainen Forbes listaa teollisuuden sähkönhintoja eri maissa ja toteaa alhaisien energiahintojen olevan tärkeä kilpailutekijä. Energiahinnat heijastuvat kaikkiin muihin hintoihin, vedenkin hintaan, joka on jo Euroopassa kalliimpaa kuin kilpailijamaissa. http://blogs-images.forbes.com/judeclemente/files/...

'And never forget that, given the importance of energy, higher cost energy trickles down to increase the costs of EVERYTHING that we do and/or enjoy. For example, the costs of water, an even more indispensable necessity than electricity, are dangerously much higher in Europe because power is way too expensive'
http://www.forbes.com/sites/judeclemente/2015/12/2...

]]>
30 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209470-miten-teollisuuden-kilpailukyky-varmistetaan#comments Hiilijalanjälki Suomen kilpailukyky Uusiutuva energia Wed, 06 Jan 2016 14:28:30 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209470-miten-teollisuuden-kilpailukyky-varmistetaan
YLE:n vihreät TV-uutiset kasvattavat hiilijalanjälkeämme -TAAS! http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203908-ylen-vihreat-tv-uutiset-kasvattavat-hiilijalanjalkeamme-taas <p>YLE:n vihreät TV-uutiset kertoivat vihreässä aamu-TV:ssä 29.9, että jätteiden lajittelua tulisi lisätä, koska se on taloudellisesti järkevää. YLE oli taas ympäristöimagolla ratsastavien kuljetusyrittäjien ja pieneltä osin nyt uutena elementtinä alueellisten energialaitosten asialla.</p><p>Olen joutunut pohtimaan viimeiset 15 vuotta biojätteen erilliskeräyksen mielekkyyttä, enkä ole vielä löytänyt perusteluja sille, miksi biojätettä pitäisi erilliskerätä. Sitä ei vaadi edes EU.</p><p>Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?</p><p>Totuus lienee kaivettavissa vallankäyttöön ja sen legitimiteettiin liittyvistä näkökohdista. Jos hyväksyttäisiin, että biojätteen erilliskeräyksessä ei ole järjen hiventäkään, voi kansalaisilla herätä vaarallinen ajatus, että niissä muissakin vihreissä ajatuksissa saattaa olla valuvikoja. Perimmältään tämän vuoksi vihreät toimittajat YLE:n TV-uutisissa käyvät aktiivista kamppailua mm. biojätteen erilliskeräämisen puolesta.</p><p>Toisin kuin tiedotusvälineet ovat toitottaneet ihmisille viimeiset 20 vuotta, erilliskerätty biojäte ei juuri kierrä. Vihreät haluavat kuitenkin, että jätteen kanssa touhutaan, se viedään ulos kävelylle ja sille puhutaan lempeitä ja kaikkia meitä vaaditaan peruskoulun alaluokilta lähtien osallistumaan näihin lajittelusta alkaviin järjenvastaisiin jäterituaaleihin.</p><p>YLE:n vihreiden TV-uutisten pääargumentti biojätteen erilliskeräyksen mielekkyydestä tuli tällä kertaa Pirkanmaan alueellisen energiayhtiön edustajalta, joka kertoi, että heidän näkövinkkelistään märän biojätteen laittaminen arinalle vähentää energiayhtiön voittomarginaalia. Ovatko ruotsalaiset ja tanskalaiset siis hölmöjä, kun polttavat ruoan tähteet arinapoltossa? Eivät tietenkään. Energiayhtiö toimii nimittäin alihankkijana alueen ympäristöviranomaisten (=me jätemaksujen maksajat) omistamalle alueelliselle jätelaitokselle, jonka tasetta taas rasittaa hyvin kallis biojätteen hantteeraus, jolle joudutaan tekemään suurinvestoinnit turhaan.</p><p>Aluksi 1990-luvulla ymmärtämättömät vihreät idealistit - Kompostilehden päätoimittaja Pekka Haavisto etunenässä - keksivät, että erilliskerätty biojäte tulee kompostoida teollisen luokan valtavasti sähköä haukkaavissa kompostoreissa. Tämä äärimmäisen kallis ja suuren hiilijalanjäljen omaava toiminta - jopa satoja euroja tonnilta kuljetusmaksuineen - levitti hajuja ja tuotti tavaraa, jota kukaan ei tarvitse. Tavaraa saa edelleen esimerkiksi HSYltä ostaa yhdellä eurolla tonnilta. Käytännössä kaikki teollisen luokan kompostorit ovat olleet satojen miljoonien eurojen sijoitus Kankkulan Kaivoon. Niitä perusteltiin hiilijalanjäljen pienentämisellä.</p><p>Nyt biojäte ja lietteet työnnetään biokaasulaitoksiin, jossa tuotetaan suurilla tukiaisilla mm. kallista ekosähköä ja mädätyksen lopputulos (=jätevesi ja kiinteä fraktio) ajetaan - jos halukkaita maajusseja alueella riittää - pelloille &rdquo;kierrätyslannotteina&rdquo; likaamaan vesistöjä. Jos halukkaita maajusseja ei ole, jätevesi ajetaan kansalaisten vesimaksuja korottamaan vedenpuhdistuslaitoksille ja kiinteä osa viedään sitten poltettavaksi.</p><p>Pipatti ja kumppanit jo 1996 (VTT) ja Sanni Väisänen 2014 (LUT) ovat osoittaneet, että orgaanisten fraktioiden laittaminen suoraan polttoon - ilman välitaputteluita - on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin tapa hantteerata teollisuuden sivuvirtoja ja yhdyskuntajätteitä. Vihreät YLE:n TV-uutiset täydellisen tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella lisäävät suomalaisten hiilijalanjälkeä - TAAS. Voi tätä kiertotalouden ihanuutta.</p><p>Lisää tietoa mm. kiertotaloudesta, voit lukea uudesta YLE:n ja HS:n sensuroimasta kirjastani &rdquo;Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset&rdquo; Auditorium 2015 &nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE:n vihreät TV-uutiset kertoivat vihreässä aamu-TV:ssä 29.9, että jätteiden lajittelua tulisi lisätä, koska se on taloudellisesti järkevää. YLE oli taas ympäristöimagolla ratsastavien kuljetusyrittäjien ja pieneltä osin nyt uutena elementtinä alueellisten energialaitosten asialla.

Olen joutunut pohtimaan viimeiset 15 vuotta biojätteen erilliskeräyksen mielekkyyttä, enkä ole vielä löytänyt perusteluja sille, miksi biojätettä pitäisi erilliskerätä. Sitä ei vaadi edes EU.

Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?

Totuus lienee kaivettavissa vallankäyttöön ja sen legitimiteettiin liittyvistä näkökohdista. Jos hyväksyttäisiin, että biojätteen erilliskeräyksessä ei ole järjen hiventäkään, voi kansalaisilla herätä vaarallinen ajatus, että niissä muissakin vihreissä ajatuksissa saattaa olla valuvikoja. Perimmältään tämän vuoksi vihreät toimittajat YLE:n TV-uutisissa käyvät aktiivista kamppailua mm. biojätteen erilliskeräämisen puolesta.

Toisin kuin tiedotusvälineet ovat toitottaneet ihmisille viimeiset 20 vuotta, erilliskerätty biojäte ei juuri kierrä. Vihreät haluavat kuitenkin, että jätteen kanssa touhutaan, se viedään ulos kävelylle ja sille puhutaan lempeitä ja kaikkia meitä vaaditaan peruskoulun alaluokilta lähtien osallistumaan näihin lajittelusta alkaviin järjenvastaisiin jäterituaaleihin.

YLE:n vihreiden TV-uutisten pääargumentti biojätteen erilliskeräyksen mielekkyydestä tuli tällä kertaa Pirkanmaan alueellisen energiayhtiön edustajalta, joka kertoi, että heidän näkövinkkelistään märän biojätteen laittaminen arinalle vähentää energiayhtiön voittomarginaalia. Ovatko ruotsalaiset ja tanskalaiset siis hölmöjä, kun polttavat ruoan tähteet arinapoltossa? Eivät tietenkään. Energiayhtiö toimii nimittäin alihankkijana alueen ympäristöviranomaisten (=me jätemaksujen maksajat) omistamalle alueelliselle jätelaitokselle, jonka tasetta taas rasittaa hyvin kallis biojätteen hantteeraus, jolle joudutaan tekemään suurinvestoinnit turhaan.

Aluksi 1990-luvulla ymmärtämättömät vihreät idealistit - Kompostilehden päätoimittaja Pekka Haavisto etunenässä - keksivät, että erilliskerätty biojäte tulee kompostoida teollisen luokan valtavasti sähköä haukkaavissa kompostoreissa. Tämä äärimmäisen kallis ja suuren hiilijalanjäljen omaava toiminta - jopa satoja euroja tonnilta kuljetusmaksuineen - levitti hajuja ja tuotti tavaraa, jota kukaan ei tarvitse. Tavaraa saa edelleen esimerkiksi HSYltä ostaa yhdellä eurolla tonnilta. Käytännössä kaikki teollisen luokan kompostorit ovat olleet satojen miljoonien eurojen sijoitus Kankkulan Kaivoon. Niitä perusteltiin hiilijalanjäljen pienentämisellä.

Nyt biojäte ja lietteet työnnetään biokaasulaitoksiin, jossa tuotetaan suurilla tukiaisilla mm. kallista ekosähköä ja mädätyksen lopputulos (=jätevesi ja kiinteä fraktio) ajetaan - jos halukkaita maajusseja alueella riittää - pelloille ”kierrätyslannotteina” likaamaan vesistöjä. Jos halukkaita maajusseja ei ole, jätevesi ajetaan kansalaisten vesimaksuja korottamaan vedenpuhdistuslaitoksille ja kiinteä osa viedään sitten poltettavaksi.

Pipatti ja kumppanit jo 1996 (VTT) ja Sanni Väisänen 2014 (LUT) ovat osoittaneet, että orgaanisten fraktioiden laittaminen suoraan polttoon - ilman välitaputteluita - on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin tapa hantteerata teollisuuden sivuvirtoja ja yhdyskuntajätteitä. Vihreät YLE:n TV-uutiset täydellisen tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella lisäävät suomalaisten hiilijalanjälkeä - TAAS. Voi tätä kiertotalouden ihanuutta.

Lisää tietoa mm. kiertotaloudesta, voit lukea uudesta YLE:n ja HS:n sensuroimasta kirjastani ”Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset” Auditorium 2015    

]]>
31 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203908-ylen-vihreat-tv-uutiset-kasvattavat-hiilijalanjalkeamme-taas#comments Biojätteen erilliskeräsy Hiilijalanjälki Jätehuolto Vihreä ideologia Thu, 01 Oct 2015 19:13:51 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203908-ylen-vihreat-tv-uutiset-kasvattavat-hiilijalanjalkeamme-taas
I call bullshit - asumisen energiatehokkuudesta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199857-i-call-bullshit-asumisen-energinatehokkuudesta <p>Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki - otsikoi näyttävästi <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1438915439056">artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2015</a></p><p>Otsikko on suoraan sanottuna harhaanjohtava, sillä artikkelissa on mukana tärkeä disclaimer: &quot;Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle&quot;, eli nyt verrattiin tiiviisti rakennettuja keskustoja seutualueisiin.</p><p>Toisaalta, artikkelissa todetaan myös, että &quot;Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulotaso on korkeampi.&quot;</p><p>Onneksi olkoon tutkimuksesta, jonka löydös on se, että enemmän tienaavilla hiilijalanjälki on suurempi kuin vähemmän tienaavilla.</p><p>Löydöksestä vedetään kuitenkin aika tiukkoja johtopäätöksiä:</p><p>&quot;Tutkimuksen perusteella suomalaisia kokemuksia &quot;kestävän kehityksen puutarhalähiöistä&quot; voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa.&quot;</p><p>Mikäs siinä, kunhan laitatte brosyyriin mukaan disclaimerin, että harvan asutuksen vaikutus palveluihin ja sitä kautta työllistymiseen on näivettävä, sekä joukkoliikenteen järjestäminen kannattavasti harvaan asutuilla alueilla on mahdotonta.</p><p>Onneksi kaupunkisuunnittelun saralta on lähiaikoina tullut myös <a href="http://www.soininvaara.fi/2015/07/24/ehdotus-pysakointipolitiikan-muutokseksi/">järkeviäkin kannanottoja</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki - otsikoi näyttävästi artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2015

Otsikko on suoraan sanottuna harhaanjohtava, sillä artikkelissa on mukana tärkeä disclaimer: "Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle", eli nyt verrattiin tiiviisti rakennettuja keskustoja seutualueisiin.

Toisaalta, artikkelissa todetaan myös, että "Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulotaso on korkeampi."

Onneksi olkoon tutkimuksesta, jonka löydös on se, että enemmän tienaavilla hiilijalanjälki on suurempi kuin vähemmän tienaavilla.

Löydöksestä vedetään kuitenkin aika tiukkoja johtopäätöksiä:

"Tutkimuksen perusteella suomalaisia kokemuksia "kestävän kehityksen puutarhalähiöistä" voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa."

Mikäs siinä, kunhan laitatte brosyyriin mukaan disclaimerin, että harvan asutuksen vaikutus palveluihin ja sitä kautta työllistymiseen on näivettävä, sekä joukkoliikenteen järjestäminen kannattavasti harvaan asutuilla alueilla on mahdotonta.

Onneksi kaupunkisuunnittelun saralta on lähiaikoina tullut myös järkeviäkin kannanottoja.

]]>
8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199857-i-call-bullshit-asumisen-energinatehokkuudesta#comments Asuminen Hiilijalanjälki Kaupunkisuunnittelu Fri, 07 Aug 2015 20:43:49 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199857-i-call-bullshit-asumisen-energinatehokkuudesta